Rovaniemeläinen Maarit hurahti automatkailuun: “Kuuden tunnin ajomatka ei ole lappilaisittain matka eikä mikään!”
Kuka olet ja miten matkustat?
Olen Maarit Tolppanen Rovaniemeltä, toimistotäti ja matkabloggaaja. Kirjoitan Pää Pilvissä -blogia.
Matkustan aina kun minulla on vapaata. Mieluisin kulkupeli minulle on juna: rakastan yöjunia, ja etenkin niiden makuuvaunuja. Suurimmaksi osaksi kuitenkin lennän, koska se on nopein tapa päästä kotoa Lapista Helsinkiin.
Automatkailu on myös alkanut innostaa entistä enemmän, sillä ostin kuukausi sitten ensimmäisen autoni. Oma auto tuo ihmeellisen paljon ulottuvuuksia lähimatkailun suhteen – kartoissa olevat mielenkiintoiset kohteet ovat nyt oikeasti saavutettavissa muutenkin kuin auton omistavan mieheni Markun kanssa.
Mukavia autoreissuja on jo tiedossa, sillä hyvä ystäväni on juuri muuttanut Prahasta Pohjois-Ruotsiin Abiskoon, ja Rovaniemen sekä Abiskon väliä tulee varmasti ajettua useampaan otteeseen lähitulevaisuudessa. Matka Rovaniemeltä Abiskoon on noin kuusi tuntia, eikä se ole lappilaisittain matka eikä mikään.
Kuka on ollut jännittävin matkoillasi tapaama henkilö?
Olen löytänyt matkoilla uusia kavereita mitä erilaisimmissa tilanteissa. Kotipuolessa tätä ei tapahdu, sillä olen omasta mielestäni todella huono tapaamaan uusia ihmisiä spontaanisti. Ehkä sitä on matkoilla vastaanottavaisempi uusille kontakteille.
Hyvänä esimerkkinä tästä toimii eräs Islannin matka, jolle lähdin todella huonolla fiiliksellä: molemmat matkakumppanini olivat sairastuneet, ja joutuneet jäämään pois matkasta. Yllättäen Islannin lennon lähtöportilla Helsinki-Vantaalla tapasin blogini Facebook-sivulle kommentteja jättäneen Emilian, ja seikkailin hänen kanssaan Reykjavikissa koko lomani ajan. Viimeksi löysin uuden sometuttavuuden junassa matkalla Helsinkiin ja ystävystyimme.
Oletko joutunut matkoillasi tilanteeseen, josta luulit ettet selviä?
Tilanteita, joissa olisi tullut tunne etten selviä, ei ole vielä tullut eteen. Pelkään kuitenkin jostain syystä sitä, että joudun turvautumaan reissussa hammaslääkärin apuun. Minun on pitänyt jo pitkään poistattaa viisaudenhampaat, mutta en ole omaa tyhmyyttäni saanut aikaiseksi varata aikaa niiden poistoon.
Viimeksi matkustin elokuussa risteillen Italiassa, Kroatiassa ja Kreikassa. Edessä oli meripäivä, kun hammastani alkoi särkeä ilkeästi. Otin kipuun useamman särkylääkkeen ja pistin sormet ristiin, että särky lakkaisi. Aamulla kipu oli onneksi kadonnut, sillä en olisi halunnut joutua kreikkalaiselle kielitaidottomalle hammaslääkärille toimenpiteeseen.
Risteilyyn liittyi muitakin vastoinkäymisiä, sillä huomasin lentokentällä että matkavakuutukseni ei ollut voimassa. Tärisevin käsin ostin netistä uuden vakuutuksen vuodeksi, että olisi olemassa edes jotain vahingon varalle.
Nyt näyttää siltä, että olen matkaillut ties missä ilman vakuutusta. Uuden asunnon oston yhteydessä meille myytiin kotivakuutus, joka kattaa myös matkat. Myöhemmin vakuutuskirjaa lukiessa selvisi, että vakuutus oli vain Markulle.
Mikä on erikoisin paikka, missä olet kohdannut jotain suomalaista?
Eräs hauska suomikytkös löytyi Japanin Osakasta, jossa lelukaupan mainoksessa oli erikoinen teksti selkeällä suomen kielellä: “Kaikki hauska on hyväksi vatsalle!”. Tämä oli erikoinen lause, erikoisessa asiayhteydessä.
Mikä on erikoisin ruokakokemuksesi maailmalla?
Vierailin Australiassa Perthissä eräässä kolmioleipiä tarjoavassa ravintolassa, jonka valikoimissa oli eri maiden mukaan nimettyjä leipiä. Valitsin listasta tietenkin uteliaisuuttani leivän, jonka nimi oli Finland. Kyseessä oli tummaa, imelää siirapilla kyllästettyä leipää, jonka tarkoitus oli ilmeisesti jäljitellä suomalaista ruisleipää. Leivän välissä oli porkkanaraastetta.
Kävi mielessä, että olisikohan paikan omistaja oli käynyt joskus Suomessa ja kohdannut siellä tämän erikoisen suomalaisen herkun. Suomileipä tuskin oli paikan vetonaula, sillä se ei valitettavasti maistunut minulle, suomalaiseen leipään tottuneelle, ollenkaan.
Mikä on ollut pahin pakkausmokasi?
Sen verran ajattelematon olen ollut, että olen kantanut useampaa kovakantista kirjaa matkoilla mukana käsimatkatavaroissa, koska olen luullut matkalla olevan aikaa lukemiselle. Yhtäkään kirjoista en ole yleensä ehtinyt avata koko matkalla, ja olen siten joutunut kantamaan monta kiloa kirjoja mukanaan paikasta toiseen aivan turhaan. Onneksi minulla on nyt Kindle.
>> Lue lisää Maaritin matkakokemuksia Pää Pilvissä -blogista!
Koonnut: Leena-Mari Laukkanen
Kuvat: Maarit Tolppanen
Rantapallon päätoimittaja Inka on aina valmis seikkailuun. Jos voi itse valita, suuntaa hän kaikkein mieluiten aktiivimatkalle maailman ääriin.
Lue lisää