Dome Karukoski reissaa kolmanneksen vuodesta

Napapiirin sankarit -elokuvassa kaverukset lähtevät talviselle matkalle etsimään digiboksia. Kielletyssä Hedelmässä nuoret lestadiolaistytöt suuntaavat maalta kaupunkiin tutustumaan sen houkutuksiin. Ohjaaja Dome Karukoski ei häviä elokuviensa henkilöille matkustamisessa.

Lentäminen on arkipäivää

– Elokuvani ovat menestyneet hyvin kansainvälisesti ja siksi festarikutsuja tulee paljon. Viime vuonna kirjasin 17 elokuvafestivaalia, joissa kävin itse, ja parikymmentä joihin en itse päässyt. Sen lisäksi monet sukulaisistani ja ystävistäni asuvat ulkomailla ja heitä tulee moikattua. Siihen päälle vielä muut loma- ja neuvottelureissut, niin alkavat lentokoneen nousut ja laskut tulla tutuiksi, Karukoski summaa.

Lentäminen on kolmasosan vuodesta ulkomailla viettävälle ohjaajalle niin arkipäivää, että Karukoskelle on ehtinyt syntyä jo omat suosikkikentät ja lentokenttäravintolat.

- Pidän Kööpenhaminan kompaktiudesta. Jos on lyhyt aikaväli lentojen välillä, niin se ei ole ongelma. Sen lisäksi siellä on hyvä ruoka- ja kahvilatarjonta pieneksi kentäksi. Pikkusuosikkini on Ritazza-kahvilan chai latte ja lämmitetty halloumileipä.

Reissaaminen saa arvostamaan Suomea

Karukoski sukkuloi töiden puolesta maasta toiseen sen verran tiheään, että matkailun viehätys on jo pitkälti kadonnut.

- Aika harvoin saa yllättyä. Tavallaan harmittaa, että olen menettänyt sen kivan jännityksen tunteen, jota nuorempana koki kun oli menossa lentokoneeseen.

Asialla on Karukosken mukaan kuitenkin valoisampikin puolensa. Nuorempana hän mietti paljon ulkomaille muuttamista, mutta reissattuaan maailmalla hän osaa arvostaa kotimaataan, jossa asiat toimivat.

Muistutuksen suomalaisesta hyvinvoinnista Karukoski sai hiljattain tehdessään Burungo-lyhytelokuvaa Nairobin slummeissa.

- Se oli raskas paikka ja herätti pohdintaa. Koen syyllisyyttä etuoikeuksistamme, joita on esimerkiksi pelkästään maantiede. Eurooppalaisuus ja sivistysvaltioiden lähellä olo on taannut meille etulyöntiaseman ei niin hyväosaisia maita kohtaan.

- Kannan paljon syyllisyyttä myös siitä ruokamäärästä, mitä jätän lautaselle tai niistä ylimääräisistä vaatteista, joita en tarvitse. Mutta toisaalta yritän koko ajan tehdä eri hyväntekeväisyysprojekteja ja näin edistää parempia mahdollisuuksia muille.

Elokuviin perspektiiviä matkoilta

Rutinoitunut matkanteko ei siis ole tehnyt Karukoskesta sokeaa vaan matkat jättävät häneen ison jäljen ihmisenä ja vaikuttavat elokuvien aiheisiin.

- Olen huomannut, että ideani ovat kansainvälisempiä ja kansainvälisempiä. Asiat muuttuvat arkisemmiksi ja osaan suhteellistaa pienet asiat pieniksi ja oikeasti isot isoiksi omissa elokuvissaan.

- Minulla ei varmaan ikinä tule olemaan hahmoa, joka valittaa kämppänsä pienuudesta niin että katsoja siihen samaistuisi, kun olen käynyt maassa, jossa kuusi ihmistä asuu ja nukkuu yhdeksän neliön huoneessa.

Napapiirin sankarit -elokuva on parhaillaan elokuvateattereissa.

Teksti: Mete Sasioglu
Kuva: Dome Karukosken arkisto