Etusivu > Matkakertomuksia > Paluu Bangkokiin ja Koh Samuille
Taas kerran olemme lähdössä Aasiaan. Odottelimme kevään mittaan sitkeästi Finnairin lentotarjousta. Tulihan se lopulta. Vapun jälkeisenä viikonloppuna hinnat netin kautta varattaessa putosivat 499 euroon. Nyt tunnen jo auringonsäteiden lämmön ja sitruunaruohon tuoksun. Lähdemme matkaan tiistaina 3.6. ja palaamme juhannusaaton aattona. Vietämme pari ensimmäistä päivää Bangkokissa Khao San Roadin tuntumassa ja jatkamme loppuviikosta matkaa rakkaalle Koh Samuille.
Pitkän talven jälkeen lepoloma tuntuu hyvältä ajatukselta. Thaimaahan on helppo mennä, koska liikkuminen siellä on tuttua.
Lähtömme lähestyy sitä mukaa kun Suomen kesäkin edistyy. Finnairin kone starttaa huomenna tiistaina kello 20:10. Vaikka kotimaan kesästä on haikea lähteä, lohduttaudumme ajatuksella, että matkalla kotityöt eivät ahdista. Yllätimme itsemme varaamalla ensimmäisiksi öiksi hotellin keskeltä China Townia. Halusimme uuden näkökulman tuttuun kaupunkiin. Aasian hintataso jaksaa aina vain hämmästyttää ja ilahduttaa. Kahden hengen huone buffet-aamiaisen kera maksaa vain 21 euroa yö! Perjantaina jatkamme matkaa kohti Koh Samuin saarta.
Toukokuisella akvarellikurssilla sain ahaa-elämyksen, kun maalasin Karhusaaren rannalla kahden muun mummelin kanssa merimaisemaa. Otan matkaan mukaan akvarellilehtiön ja värit. Jos saan jotain kelvollista aikaan, voin ilahduttaa ystäviä lomien jälkeen värikkäällä “taidenäyttelyllä”. Ilahduttakaa te meitä matkalaisia pienillä viesteillä, ettei minun kirjotteluni mene aivan yksinpuheluksi.
Sawasdee. Perilla ollaan! Asumme kiinalaiskaupunginosassa vilkkaan Yaowarat-ostoskadun varrella. Korukauppojen lasiovien takana kiiltaa kallis kulta, kadulla myydaan arpoja ja hedelmia, ruokakarryt puikkelehtivat jalankulkijoiden lomassa ja sivukaduilla wok-padat porisevat. Kaiken ylla leijuu lampiman makea tuoksujen kirjo. Tullessamme aamupaivalla lentoaseman lampomittari naytti +32 astetta. Taivas on meidan onneksemme pilvessa.
10 tunnin lentomatka sujui vauhdikkaasti lapi yon. Mina nukuin makeasti ja Jussikin torkkui. Finnair sai minulta pisteita maukkaasta ruuasta, sain kasviscuscusia ja pinaattilettukaaryleita. Taksi toi meidat 400 bahtilla (=8 euroa) suoraan hotellille. Koimme aikamoisen kulttuurishokin, kun tutustuimme asuinymparistoon. Jussi sanoikin, ettei Khao San Roadin vilina ole mitaan tahan verrattuna. Nyt olemme nauttineet ensimmaiset tom yamit ja ensimmaiset oluset seka paivaunet. Tasta on hyva jatkaa.
China Town oli entisaikaan kuuluisa bordelleista ja ooppiumiluolista. Tana paivana kaikki kunnianarvoisat katukeittiot mainostavat bird nest ja shark fin -annoksia. Me emme ole niita maistaneet, mutta saimme eilen illalla maailman parhaat thaiannokset. Katukeittiopaikka T&K Seefood kehuikin vaatimattomasti olevansa Thaimaan paras. Mustekala hot pot, curryravut ja vesikrassi olivat toden totta suussa sulavan herkullisia. Suosittelen! Iltamme sujui kiinalaiskaupunkia hajustellen ja makustellen. Seitsemalta aurinko laski ja neonkyltit syttyivat. Varia ja menoa riitti. Banaanipannukakkuannoksen jalkeen olimme taysin kypsia palaamaan hotellille. Jussi lupasi nukkua univelat pois. Mina solidaarisena naytin mallia ja herasimme aamulla reilun 12 tunnin younien jalkeen reippaina runsaalle aamiaiselle.
Hikipisarat ovat valuneet, kun olemme tanaan tallustelleet lapi China townin aina laheiselle Phahuratin intialaisalueelle ja sielta Chao Praya -joelle. Wat Traimitissa ihailimme taysikultaista buddhaa, joka loisti ylimaallista valoa meille vaarauskoisillekin. Wat Chakrawatissa kurkistimme piha-alueen lampeen ja kuvittelimme nakevamme siella kultakaloja. Eiko mita, valtava krokotiili paistatteli paivaa kita ammollaan, vain kieli liikkui. Toivottavasti emme nae moisia otuksia taman lahempaa. Jussi on saanut aurinkolasit ja kaksi uutta turkoosinsinista paitaa, mina lippalakin. Paivalla testasimme intialaista ruokaa Royal Indian -ravintolassa, jota paikalliset suosittelivat. Jussin lammaspullat ja minun rapuni seka linssimuhennos olivat kerrassaan herkullisia.
Bangkokin vierailumme on nyt loppusuoralla, aamulla starttaamme lentokentalle ja suuntaamme etelaan kohti uusia seikkailuja!

Jannitimme lentomatkalla etelaan, onko lomaparatiisimme tallella. Oli se, jopa niin, etta viime kesaisen bungalowimme wc on edelleen korjaamatta. Valitsimme viereisen, toimivan. Boom Bayn lomakyla on pieni, rantamokkeja on vain viisi. Yhdessa asuu ranskalaisperhe, muut olivat tyhjillaan, joten tinkimisenvaraakin oli. Maksamme rantaviivalla sijaisevasta pikku mokistamme runsaan aamiaisen kera 700 bahtia (=14 euroa) yo, ei paha. Lahikauppias muisti meidat, samoin bungalowkylan isantavaki. Saimme ylitsevuotavan ystavallisen sawadii kaa vastaanoton.
Saaren pohjoisrannalla voi ihailla auringonlaskua ja uimaranta on mielestamme paras mahdollinen, ei kaupustelijoita, ei juuri turistejakaan, muutama koira ja kalastajia. Hiekka on hienoa kovaa puuteria ja vesi uskomattoman kirkasta. Niin ja uutuutena rantaravintolamme viereen on perustettu hierontapiste. Testasin heti eilen saavuttuamme tunnin thaihieronnan ja olin aivan nirvanassa taitavan hierojatyton kasissa, iltapaivasadekuuro rummutti katosta ja meri kohisi vieressa. Emantamme on loistava thaikokki, ruokalista oli viime kesasta uusittu, valinnanvaraa riittaa. Vaihtoehtoina on lahietaisyydella pari muutaakin lomakylaa.
Pystytin eilen ensimmaista kertaa ateljeen Siamin lahden rannalle. Palmuissa, turkoosissa meressa ja pilvissa riittaa haastetta! Innostuin niin, etta iltapaivalla syntyi jo toinen luomus omasta bungalowistamme palmujen takana.
Tana aamuna herasimme meren kuohuntaan. Taivas oli ukkosensininen ja vihaiset vaahtopaat halkoivat vetta. Mina kuljin valokuvakameran kanssa ikuistamassa syvia varisavyja. Aamu-uinnilla havaitsimme horisontissa valkoisen tornadon. Kipaisimme aropupuina mokkiin suojaan. Onneksi selvisemme lampimalla sadekuurolla, nyt aurinko taas pilkistelee. Vietimme aamupaivan terassillamme. Jussikin innostui laveeraamaan vesivareilla. Mina saan hanesta viela vakavan kilpailijan, silla Jussi sai aikaiseksi hienot pilvet. Pidamme yhteisnayttelyn syksylla.
Olemme taas kerran paasseet thaicurryjen makuu. Eilen illalla maistelimme tyytyvaisina puna- ja vihercurrya. Annokset maksavat noin 100 bahtia eli kaksi euroa. Taksi illaksi tilasimme isannalta tuoretta kalaa, jonka emanta valmistaa kaikin thaimaustein.

Nyt me akvarellimaalarit olemme todellisen haasteen edessa. Yolla mokkimme jytisi, kun salamat leiskuivat ja ukkonen jyrisi. Aamusta asti keli on ollut tasaisen harmaa. Pieni sitkea tihkusade jatkuu yha. Mina kavin aamulla rannalla maalaamassa raskaita pilvia, utuista merta ja utuisia saaria. Sade ropsahteli markaan maaliin siihen malliin, etta taivas ja meri sekoittuivat perusteellisesti. Tama koettelee maalaria! Toivottavasti meille viela aurinkokin hymyilee. Lohduttauduimme ajatuksella, ettei nahka ainakaan pala…
sadeterveisin Lena ja Jusi
ps. eilinen kalaillallisemme oli mielenkiintoinen, kokki karisti toisen kalan perusteellisen kuivaksi valkosipulin ja pippurin kera, toinen sita vastoin oli erinomainen punacurryssa haudutettu herkku. Tanaan kokeilin kasvisvaihtoehtoa tofua ja sienia tom yam liemessa – Miika ja Laura, maistuisi vegaaneillekin!
Saarella kelit vaihtelevat vauhdikkaasti. Olemme saaneet vuorotellen sadetta ja paistetta. Jussi – pilvimaalari moittii, etta pilvet kulkevat liian vikkelaan. Mina olen istunut ahkerasti rannalla – valilla kivikossa, valilla palmumetsikossa – vesivarittamassa. Emme arvanneetkaan, miten innostavaa puuhaa harrastelijamaalaus on. Olemme toki ehtineet myos uida ja lueskella puiden varjossa seka tehda retkia lahirannoille. Olemme muistaneet nauttia kotikenttaedusta eli hierontapisteestamme, Jussikin. Mina kavin eilen jalka- ja kasihoidossa, kylla nyt kelpaa nayttaa punaisia varpaita. Tanaan patikoimme Mae Namin postitoimistoon lahettamaan lampimia samui-tuulen henkayksia teille sinne suvi-Suomeen!

Tervehdys taas. Olemme jo toisen kerran Na Thonissa shoppailemassa. Keli on pilvinen, joten kaupunkikierros on paikallaan. Taalla on meneillaan todella hiljainen kausi. Kavelimme tana aamuna pohjoisrannan hietikkoa pari kilometria ja kohtasimme matkalla tasan kaksi turistia. Pilvet riippuvat edelleen matalalla, sade on herkassa. Paakaupungissa olemme kierrelleet torilla ja matkamuistomyymaloissa, Jussi kavi tapansa mukaan romukaupassa (uusi moskiittoverkko ikkunaan) ja maistelimme jalleen kerran tulisia curreja. Kotiravintolassa olemme paasseet kaymaan jo keittion puolella opiskelemassa, miten oikeaoppinen green curry syntyy. Varokaa vaan juhannusvieraat! Postikortit lennahtivat eilen matkalle kohti Suomea. Meidan kymmenen paivan Samuin lomammekin on jo loppusuoralla. Merimatkailu taitaa jaada uimiseen, sen verran tuulista taalla on. Eilen illalla istuimme pitkaan omalla terassilla katselemassa vahtopaalaineiden kohinaa rantahietikolle.
Viimeiset paivat Samuilla olivat oikeata lomaa. Lauantaina retkeilimme lahimaastossa, sunnuntaina aurinko paistoi taysilla ja me paahdoimme nahkaa ja uimme koko paivan omalla rannalla. Mielenkiintoisen tutustumisretken teimme lahella sijaitsevalle upouudelle hotellialueelle. Halvin mokki maksoi 10 kertaa enemman kuin meidan bungalowimme. Turistit loikoilivat hienolla allasalueella, ranta kun ei ollut kummoinenkaan. Joka puolella oli upeita kukkaistutuksia ja henkilokuntaa kiidattamassa kylmia juomia janoisille. Mutta paratiisissakin oli kaarme. Kirjaimellisesti, silla naimme kun hotellipoika piteli vihreaa kiemurtelevaa otusta niskasta. Kysyimme, onko se myrkyllinen. Poika virnisti ja sanoi, ettei tiennyt. Kunnon buddhalaisena han vei sen vain vahan kauemmaksi asiakkaista.
Villi luonto iski samana paivana uudelleen, kun paasimme kotimokille. Vanhasta tottumuksesta katsomme aina tarkkaan kylpyhuoneen, etteivat kotielaimet paase yllattamaan. Talla matkalla emme ole kumma kylla nahneet ensimmaistakaan torakkaa. Jussi huusi, halutko nahda ison hamahakin. En halunnut, mutta menin kuitenkin katsomaan. Valtava tarantella tuijotti kaakelilattialta. Olin kiitollinen, ettei Jussi ole buddhalainen.
Sawasdee – taas olemme suurkaupungin vilinassa. Lennahdimme tana aamuna suoraan Samuilta Thai Airwaysilla Bangkokiin. Taksi toi meidat edelliselta matkalta tuttuun Royal hotelliin lahelle Khao San Roadia. Olemme ehtineet hetken kierrella tutuilla kaduilla ja aistia tunnelmia. Meilla on kaksi koko paivaa aikaa viettaa taalla, torstaina palaamme kotisuomeen. Jokohan juhannussaista on tietoa?
Olemme nahneet niin hienon esityksen, etta voimme suositella sita lampimasti kaikille Bangkokin kavijoille. Eilen illalla lavalla oli parhaimmillaan 150 esiintyjaa, joukossa kaksi oikeaa elefanttia ja kokonainen vuohilauma. Juonellinen tarina kertoi Siamin kuningaskunnan historiasta seka myyteista ja taruista helvettia ja taivasta unohtamatta. Puvut ja lavastus olivat huikeita, hienointa oli kun taruhahmot lensivat ilmankeveina yli nayttamon. Lavan eteen aukesi aito joki, jota pitkin veneet lipuivat, loppuhuipentumana palavat kynttilalaivueet. Etta tallainen piti viela kokea!
Meilla on parhaillaan viimeinen Bangkokin ilta meneillaan. Olemme kolmen viime paivan aikana lumoutuneet taysin idan ihmeista. Paallimmaisena tunnelmina on kaupungin moninainen kulttuuri. Olemme ajelleet tuk-tukilla katsomassa maailman kauneimpia temppeleita, olemme lipuneet veneella pitkin vilkasta Chao Praya -jokea, joka on miljoonakaupungin virkistava valtavayla. Olemme maistelleet edelleen hyvalla halulla tulisia thairuokia. Olemme shoppailleet basaarialueilla ja olemme paistatelleet paivaa hotellin altaalla. Pari kertaa olemme saaneet saderyopyn niskaan, mutta se on vain raikastanut kelia. Tanaan kavimme aistimassa siirtomaahenkea legendaarisessa Oriental-hotellissa. Joimme puutarhassa joen rannalla ylihinnoitellut drinkit ja saimme kokea ylenpalttisen hyvaa palvelua. Siitakin kokemuksesta kannattaa joskus maksaa. Nyt ohjelmassa on enaa hieronta, laksiaisillallinen ja pakkaus. Huominen paiva kuluu tarkkaan lennolla kotisuomeen. Paivitan jonain sateisena kesapaivana lisaa matkakuvia nettiin. Mukava kun olette kulkeneet kanssamme, tapaamisiin!
Kotona ollaan! Pitkä lento sujui jo rutiinilla. Oli ilo tulla raikkaaseen kesään, päästä saunaan pesemään matkapölyt ja valmistautua juhannuksen viettoon.
Teksti: Marjaleena Etula