Terveenä takaisin kaukomailta

Yhä useamman suomalaisen matka suuntautuu muualle kuin Eurooppaan. Samalla länsimainen, suhteellisen puhtaissa oloissa elänyt ihminen altistuu uusille terveysvaaroille. Niitä voi välttää, ja ulkomailla saatuja sairauksia voidaan hoitaa.

Matkalla saattaa tarvita pientä lääkevarastoa, ja kotimaassa tarvittuja lääkkeitä on käytettävä matkankin aikana. Seuraavassa joitakin neuvoja tätä varten.

Matkailijan lääkkeet

Yllättävien tilanteiden varalle matkailijan kannattaa varata mukaan mm. seuraavia lääkkeitä:
• Särky- ja kuumelääkettä
• Ripulilääkettä
• Mietoa kortisonivoidetta palaneen ihon hoitoon
• Lääkettä matkapahoinvointiin, jos tulee helposti pahoinvoivaksi esimerkiksi merimatkan yhteydessä
• Antihistamiinitabletteja ihon palamisen tai hyönteisten piston aiheuttamaan kutinaan

Lääkärin kanssa voi neuvotella myös mm. antibioottikuurin saamisesta mukaan matkalle, jos kohteessa on odotettavissa vaikeita suolistoinfektioita.
Pitkäaikaisesti lääkkeitä käyttävän kannattaa uusia reseptinsä kotimaassa siten, että lääkkeitä riittää koko matkan ajan ja vielä vähän sen jälkeenkin. Omista lääkkeistä on myös hyvä laatia luettelo, josta näkyvät niiden kauppanimet ja annostus ja vaikuttavat aineet. Jos lääkeaineiden nimet tuntuvat vaikeilta kirjoittaa voi pyytää apteekkia auttamaan luettelon laadinnassa. Tullia varten on hyvä ottaa mukaan matkalla käytettävien lääkkeiden reseptit.

Lentokoneella matkustettaessa lääkkeet pitää pakata käsimatkatavaroiden joukkoon, koska matkalaukut saattavat eksyä väärään koneeseen.

Miten välttyä turistiripulilta

Etelä-Euroopan ja kaukomaiden ruokahygienia saattaa poiketa meikäläisistä oloista. Lämmin ilmanala suosii bakteerien lisääntymistä ja liikkeellä on myös monia eliöitä, joille pohjoismaalaisella ei ole ennestään vasta-aineita. Ainekset ruokamyrkytykselle tai suolistoinfektiolle ovat siis otolliset. Lähes joka toinen tropiikkiin matkaavista saa turistiripulin. Suomalaisia etelänmatkaajia sairastuu turistiripuliin vuosittain useita kymmeniä tuhansia.

Ruokamyrkytys ilmaantuu yleisimmin ensimmäisen matkustusviikon lopulla. Oireet kestävät tavallisesti 3-5 vuorokautta eli ne pilaavat viikon matkasta loppuosan ja kahden viikon matkastakin monta hyvää päivää. Kotimatka löysällä vatsalla tai pahoinvoivana on sitä paitsi hankala kokemus.

Turistiripulia aiheuttavat bakteerit, virukset ja alkueläimet. Keskeisiä neuvoja ongelman ehkäisemiseksi ja ripulin hoidoksi ovat mm. seuraavat:
• Pese kätesi aina ennen ruokailua ja niiden välilläkin kun voit. Kädet on pestävä aina WC:ssä käynnin jälkeen.
• Vältä epämääräisten katuravintoloiden houkutuksia.
• Älä syö majoneesipohjaisia salaatteja.
• Kaikki kylminä tarjottavat ja pakkaamattomat ruoat ovat alttiita pilaantumiselle.
• Tiedustele oppaalta vesijohtoveden puhtautta ja juo vain pullotettua vettä, etenkin jos opas sitä suosittelee.
• Jos matkustat trooppisiin maihin tai jos turistiripuli voisi suuresti vaarantaa terveyttäsi, keskustele ennen matkaa lääkärisi kanssa antibioottikuurin aloittamisesta jo hieman ennen lähtöpäivää. Muista kuitenkin, että antibioottikin voi sekoittaa vatsan.
• Suomesta kannattaa varata ripulilääkettä matkalle mukaan – se pysäyttää voimakkaan ripulin, vaikkei parannakaan sen aiheuttajaa.
• Ripulin yllättäessä kuplivat virvoitusjuomat tuntuvat hyviltä – nesteen ja myös suolan saanti on tärkeää.

Mitä rokotuksia matkalle?

Ulkomaille matkaavat tarvitsevat yleensä vain ne perusrokotukset, jotka on hyvä pitää voimassa kotimaassakin. Näitä ovat lähinnä polio-, jäykkäkouristus- (tetanus) ja kurkkumätä- eli difteriarokotukset, jotka kaikki ovat voimassa kymmenisen vuotta. Terveyskeskukset ja yksityiset lääkäriasemat antavat näitä rokotuksia.

Kaukomaille matkaavan rokotusohjelma on syytä suunnitella hyvissä ajoin etukäteen, koska täyden suojan saaminen voi edellyttää useita, tietyin väliajoin annettavia rokotuksia, eikä samalla kerralla voi antaa kovin monta erilaista rokotusta. Isorokko on maailmasta jo hävitetty, joten sitä vastaan ei tarvitse enää rokottaa.

Terveyskeskuksissa on tavallisesti ainakin yksi tartuntatauteihin erityisesti perehtynyt lääkäri ja terveydenhoitaja, jotka opastavat kaikissa rokotuksiin liittyvissä kysymyksissä ja jotka myös tietävät mitä erityisrokotuksia eri maissa tarvitaan.

Seksitauti ulkomailta tuliaisena

Ulkomailla voi saada seksitaudin monta kertaa herkemmin kuin kotimaassa. Tarjolla on lähinnä tippuria ja klamydiaa, mutta kuppakin on yleistynyt erityisesti itänaapurissa. Alkoholi, vapautunut käytös ja seksipartnereiden avoin kaupallinen tarjolla olo lisäävät houkutusta heittäytyä vaaroille alttiiksi. Erityinen ongelma on, että monet kaukomailla seksitauteja aiheuttavat bakteerit ja muut eliöt ovat muuttuneet vastustuskykyisiksi tavanomaisille antibiooteille. HIV-tartunta on kaikkien irrallisten seksikontaktien konkreettinen vaara.

Tässä joitakin vihjeitä seksitaudin välttämiseksi.
• Pidä pääsi kylmänä – katumus ei välttämättä korjaa itsellesi ja läheisillesi aiheutuvaa harmia.
• Kondomi suojaa lähes kaikilta seksitaudeilta. Ota niitä mukaasi jo kotimaasta – ulkomailla niiden hankkiminen ei aina onnistu ja esimerkiksi kaukoidässä kondomit voivat olla pienikokoisia.
• Hakeudu tutkimuksiin ja hoitoon heti kotimaahan saavuttuasi, jos pieniäkään oireita tuntuu.

Kavala Malaria

Tropiikkiin matkustavan on varottava malariaa. Sitä esiintyy lähinnä Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa. On arvioitu, että ilman estolääkitystä malariaan sairastuu kuukauden aikana vähintään 1-2,5 henkeä sataa suojaamatonta matkailijaa kohti ja sairastuneista pari prosenttia kuolee tähän tautiin.

Malarian levinneisyysalue jaetaan kolmeen ryhmään, joita kutsutaan kirjaimilla A, B ja C sen mukaan, mitä malariatyyppejä siellä esiintyy ja miten eri lääkkeet siellä tehoavat. A- ja B-alueille matkustaville suositellaan estolääkkeeksi klorokiinia ja C-alueelle meneville meflokiinia tai klorokiinin ja proguaniilin yhdistelmää. Lääkäri osaa valita oikean lääkkeen tietäessään matkan määränpään.

Lääkkeet suojaavat malarialta, mutta eivät täysin. Lääkkeestä ja altistuksesta riippuen malariaan sairastuu noin 10-30 % lääkettä käyttäneistä.

Seuraavassa malarian ehkäisyn keskeisiä keinoja:
• Aloita suojalääkitys ohjeiden mukaan jo ennen tropiikkiin matkustamista ja jatka lääkkeen ottamista lääkärin määräämä aika sieltä paluun jälkeen.
• Vältä hyttysiä – älä liiku ulkona hämärässä tai pimeällä, käytä suojaavia vaatteita, hyttysverkkoja tai hyönteiskarkotteita.
• Käytä iltaisin ja öisin ulkosalla liikkuessasi vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.
• Hävitä makuutiloista hävittää hyttyset ennen nukkumaan menoa hyttysmyrkkysuihkeella, ellet nuku huolella tiivistetyn verkon alla.
• Tarkkaile vointiasi matkan aikana ja sen jälkeen – malaria voi ilmetä vähäisenä mutta toistuvana kuumeiluna ja flunssan kaltaisina oireina. Jos tällaisten oireiden vuoksi hakeutuu lääkäriin, kannattaa hänelle mainita käyneensä hiljattain matkoilla.

Hepatiitti-rokotukset

Tropiikkiin ja muihin lämpimiin maihin matkustavien yksi vaara on maksatulehdus, jota aiheuttavat hepatiitti A ja B -virukset. Hepatiitti ei yleensä ole vaarallinen nuorille ja hyväkuntoisille, mutta voi olla sitä ikääntyneelle. Maksatulehdus on ehkäistävissä hyvällä elintarvikehygienialla sekä etukäteen otettavalla rokotteella. Saatavilla on sekä A että B -hepatiittia että pelkästään A -hepatiittia ehkäisevä rokote, joiden vaikutus kestää 10-20 vuotta.

Hepatiitin voi saada juomalla saastunutta vettä tai syömällä tällaisella vedellä käsiteltyä kuumentamatonta ruokaa. Hepatiitin ehkäisyyn pätevät samat neuvot kuin turistiripuliinkin. Keittäminen tai muu ruoan kuumennus tuhoaa hepatiittiviruksen – raakojen tai elävien ruokien, kuten äyriäisten syöminen voi siis olla vaarallista.

Rokotusta tai gammaglobuliinia ei tavalliselle etelänmatkalle yleensä kannata ottaa. Sen sijaan tropiikkiin etenkin pitkäksi ajaksi matkustaville ehkäisy on tarpeen.

Lisätietoja matkailijan terveyteen liittyen löydät Tohtori.fi-sivustolta.