Trooppiset hyttyset voivat levittää denguekuumetta

Dengue-kuume on kaukomatkojen tuliainen

Dengue-kuume on kasvava maailmanlaajuinen ongelma, joka vaanii myös suomalaisia kaukomatkailijoita. Dengue-infektioita aiheuttaa denguevirus, joka tarttuu päiväsaikaan pistävän hyttyslajin välityksellä.

Dengue-kuumeen riskialueet

Tautia esiintyy subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla kaikkialla maailmassa: tautia ilmenee yli 100 maassa ja siihen sairastuu vuosittain 50–100 miljoonaa ihmistä. Suurimpia riskialueita ovat Intia, Kaakkois-Aasia sekä tietyt Afrikan ja Latinalaisen Amerikan alueet.

Suomalaismatkailijoilla todetaan vuosittain kymmenkunta dengue-tapausta. Tapauksia on todennäköisesti kuitenkin enemmän, sillä matkailijan dengue-kuume paranee usein ilman komplikaatioita eikä diagnoosia tehdä. Sitkeä tauti voi kuitenkin olla myös hengenvaarallinen.

Dengue-kuumeen oireet

Dengue-kuumeen itämisaika vaihtelee neljästä päivästä aina kahteen viikkoon. Suuri osa tartunnoista on vähäoireisia tai oireettomia, mutta vakavamman Dengue-kuumeen oireet ovat samankaltaisia kuin rajussa flunssassa. Oireina ovat usein kuume, päänsärky, lihas- ja nivelkivut, ihottuma sekä pahoinvointi. Taudin oireet voivat kestää joskus jopa viikkoja.

Dengue-kuumeen hoito

Dengue-kuumeen diagnoosi annetaan verikokeen avulla. Tautiin ei toistaiseksi ole lääkitystä ja rokote sitä vastaan on vasta kehitteillä.

Korkeakuumeinen dengue-potilas tarvitsee sairaalahoitoa erityisesti nestetasapainon ylläpitämiseen ja elintoimintojen tukemiseen. Sairaalahoitoa vaativia tapauksia arvioidaan maailmassa olevan vuosittain noin puoli miljoonaa ja arviolta 15 000 henkeä kuolee dengue-kuumeeseen.

Jos ensimmäisen tartunnan jälkeen saa noin puolen vuoden sisällä toisen tartunnan, on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Potilaalle saattaa kehittyä verenvuotokuume ja sokki, joka vaatii sairaalahoitoa.

Dengue-kuumeen ennaltaehkäisy

Dengue-kuumeelta voi parhaiten suojautua yksinkertaisesti ehkäisemällä hyttysen pistoja. Subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla hyttysen pistoilta tulee suojautua niin päivisin kuin öisin ihon peittävällä vaatetuksella, sängyn ylle laitettavalla hyttysverkolla ja hyttysmyrkyillä.

Lisätietoja

Lisätietoja dengue-kuumeesta löytyy esimerkiksi Terveysportista ja Terveyskirjastosta.

Matkailijan kannattaa ottaa selvää myös muista matkustusalueen tautiriskeistä, kuten esimerkiksi malarian vaarasta.

Kuva: Flickr / Gerald Yuvallos

Päivitetty: 4.3.2016

Arvostelut ja vinkit

1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (19 votes, average: 3,47 out of 5)

Kerro kokemuksesi ja jaa omat matkavinkkisi!

Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä mieltä olet?

3 kommenttia

Katsoin ihan samaa, eli kuvassa oleva hyttynen ei ole sellainen joka dengueta kantaa.

Yhden Mikkoz:n tekstiin. Itsellä meinasi Thaimaassa lähteä henki kyseisen kuumeen takia ja sairaalassa meni pitkä pätkä

Aika lepsua kieltä Denguesta. Tuosta saa semmosen kuvan että tauti aika huoleton.
DHF:n ja DSS:n voi saada myös ensimmäisellä tartunnalla eikä vain toisella. “Vähäoireinen” tässä yhteydessä tarkoittaa että selviää ilman sairaalahoitoa, mutta pitää käydä verikokeissa päivittäin korkeimman kuumeen aikaan. Lääkäriäni lainatakseni (sanottu perjantaina) “jos arvoja ei tsekata la-su aikana niin voi olla ettei maanantaina ole tarpeen tsekata enää yhtään mitään, kunhan pistetään poju puolen neliön yksiössä kotiin.” Eli vaara DHF:stä ja DSS:stä on todellinen myös terveille nuorille ihmisille ensimmäisen tartunnan yhteydessä. Se vähäoireinen tarkoittaa myös että kropasta on avuttomasti voimat pois kuukauden.

Kuvatekstiksi voisi laittaa että “kuvan hyttynen ei liity tautiin”. Aedes hyttysen tunnistaminen dengue-alueella olisi helpoin ja halvin henkivakuutus.