Viikonloppuna olen

Mennyt viikonloppu oli pitkästä aikaa vapaa viikonloppu ilman yhtään mitään suunnitelmia. Ei töitä, ei mitään tarvetta lähteä mihinkään.

Viikonloppuna olenkin vain nukkunut niin paljon kuin nukuttaa (mm. 12-tuntisia yöunia). Olen aamuisin verhot avatessani nähnyt lumen peittämän maan (ilmiötä on kestänyt muutaman tunnin).

Olen tuijotellut Areenasta ja HBO:lta hölmöjä sarjoja ja leffoja. Olen kuunnellut Spotifyn valmiita soittolistoja (mm. Late night jazz -listaa).

Olen nauttinut kirjoittamisesta. Olen lukenut kirjaa.

Olen tehnyt ruokaa koko viikoksi. Olen pessyt vuorellisen pyykkiä.

Olen syönyt liikaa, liian sitkeitä karkkeja. Sillä seuraamuksella, että toinen puoli leuastani on jumissa ja kipeä. First world problems.

Olen haaveillut. Haaveillut tulevista reissuista, tulevasta kesästä. Suomeen muutosta.

Olen yrittänyt etsiä asuntoa Helsingistä. Tuloksetta. Olen juossut räntäsateessa.

Olen pohtinut kuinka poikia kasvatetaan. Mitä poikien kanssa kuuluu tehdä. (Veljeni sai pojan menneellä viikolla. Toisella veljellänihän on vain tyttöjä)

Olen ollut siivoamatta. Olen ollut menemättä salille. Olen ollut tekemättä mitään, mikä ei ole tuntunut hyvältä juuri sillä hetkellä.

Olen ollut.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply