Browsing Tag

streetart

Väriterapiaa Lontoon Brick Lanella

Kun huhtikuisena hellepäivänä kävelin Lontoon Brick Lanella, luulin, että se jäisi yhdeksi tämän kesän lämpimimmistä päivistäni. Vähänpä silloin tiesin. 

Vietin tämän vuoden ensimmäiset kesäpäiväni Lontoossa. Noin 70 vuoteen kaupungissa ei ole mitattu huhtikuussa yhtä lämmintä säätä kuin silloin. Reissuni sujui siis kirjaimellisesti historiallisen lämpimissä tunnelmissa. Ajattelin, että nyt on otettava kaikki irti kesäpäivistä, sillä Suomen kesästä ei koskaan voi tietää.

Brick Lane Lontoo katutaide

Brick Lanen sunnuntai

Kymmenen vuotta sitten, ensimmäisen Lontoon reissuni aikoihin, Shoreditchissa sijaitseva Brick Lane oli hip. Ihastuin alueen tunnelmaan, kuinkas muutenkaan.

Vaikka Itä-Lontoo on sittemmin saanut paljon uusia trendialueita, kiehtoo tämä tuttu kadunpätkä edelleen. Brick Lane on yhä täynnä elämää, ja koska katutaiteella on tapana uusiutua tiuhaan tahtiin, on Brick Lanella jatkuvasti jotain uutta nähtävää.

Sen lisäksi, että Shoreditch on näyttämö värikkäälle katutaiteelle, on alueen historiakin värikäs. Mikäli Shoreditch kiehtoo pintaa syvemmältä, siihen ei tarvitse syventyä yksin. Unseen Tours järjestää alueella kävelykierroksia, joissa oppaina toimii esimerkiksi kodittomia lontoolaisia. Blogissaan näistä on kirjoittanut esimerkiksi Ullis R. Urgent. Itsekin osallistun tulevaisuudessa tällaiselle kierrokelle enemmän kuin mielelläni.

Minä suuntaan Brick Lanen alueelle yleensä sunnuntaisin, jolloin koko Shoreditch täyttyy markkinoista. Jos siis ihmismassat eivät ahdista, on sunnuntai paras päivä Itä-Lontoon kierrokselle. Suosittelen ehdottomasti paikallisten käsityöläisten tukemista mieluummin kuin keskustan ketjuliikkeissä shoppailua.

Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lande Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide

Rakkaudesta katutaiteeseen

Olen ollut kiinnostunut katutaiteesta niin pitkään kuin muistan, ja vaikka taide ei olekaan ollut blogissani viime aikoina usein esillä, ei rakkauteni sitä kohtaan ole kadonnut. Olen edelleen innoissani, kun pääsen paikkoihin, jotka täyttyvät värikkäästä, ajattelemaan haastavasta taiteesta. Tykkään valokuvata katutaidetta ja ihastella kuvia vielä pitkän ajan jälkeenkin.

Muistan edelleen hyvin sen syys-lokakuun taitteen sunnuntain, jolloin istuin Brick Lanen kulmassa tiedostaen, että se tulisi olemaan viimeinen kesäpäiväni vuonna 2008. Tuskin olen koskaan yrittänyt yhtä epätoivoisesti imeä itseeni jokaista auringonsädettä sekä ympäröivää tunnelmaa. Jostain syystä aurinko on liittynyt vahvasti lähes kaikkiin Lontoon matkoihini siitä huolimatta, että kaupunki yleisesti mielletään kovin sateiseksi.

Istuin Brick Lanen kulmassa tiedostaen, että se tulisi olemaan viimeinen kesäpäiväni vuonna 2008.

Tämän kevään reissullani kesä oli vielä edessä. En kuitenkaan osannut aavistaa, millaisista lämpötiloista pääsisin Suomen kesässä nauttimaan. Vuonna 2018 Suomessa mitattiin yli 60 hellepäivää. Se tuntuu edelleen uskomattomalta. Kaikesta huolimatta tämä huhtikuinen sunnuntai on yksi parhaista tämän kesän muistoistani.

Brick Lane katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide

Luovuus kuuluu kaikille

Harvinaisen pitkän ja masentavan talven jälkeen värikkäät kuvat olivat minulle parasta mahdollista terapiaa, ja samalla ne muistuttivat minua unelmastani, joka oli ollut talviunilla – tahdon kirjoittaa kirjan luovuudesta. Unelmani heräsi eloon aivan uudella tavalla, kun pääsin harmaan talven jälkeen värikkääseen ympäristöön.

Vaikka inspiroidunkin taiteesta, niin ajattelen, että luovuutta ei ole missään tapauksessa varattu vain taiteilijoille, artisteille tai muille ”luovan alan ihmisille”. Toivon, että jokainen oppisi ottamaan ilon irti omasta luovuudestaan, ammatista ja kiinnostuksen kohteista riippumatta. Olen innoissani tästä aiheesta ja siksi tahtoisin kirjoittaa siitä (ainakin yhden) kirjan. Toivon, että löydän itseni jossain vaiheessa Lontoosta kirjoittamasta, sillä jostain syystä tämä kaupunki herättää minussa paljon ajatuksia, ideoita ja inspiraatiota.

Millainen ympäristö sinua inspiroi? Mielestäni kysymystä kannattaa pohtia, sillä jokainen tarvitsee aika ajoin uutta inspiraatiota ja uutta energiaa. Välillä on hyvä irrottautua omista arjen ympyröistä. Jollekin mielekkäin ympäristö tarkoittaa kaupungin kaaosta, toiselle luonnon hiljaisuutta. Itse tarvitsen vuorotellen molempia näistä. Koen itseni kaupunkilaiseksi ja rakastan suurkaupunkeja aivan erityisesti, mutta luonnon rauha virkistää ja inspiroi minua myös.

Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo

Lakkaa seuraamasta puhelintasi

Bongasin kadunkulmasta hyvin simppelin tekstin ”Unfollow Your Phone”.  Se pysäytti miettimään. Ihminen kestää nykyään huonosti hiljaisuutta ja odottamista. Harva jaksaa seistä julkisella paikalla enää ilman, että tuijottaa puhelimensa näyttöä. Kaukana ovat ne ajat, kun ihmiset kykenivät istumaan raitiovaunussa – saati sitten tuntien ajan bussissa tai junassa – ilman älylaitettaan. Pakko tunnustaa, että minä en malttanut laskea Lontoossa puhelinta kädestäni oikeastaan ollenkaan, kun kaikkialla tuntui olevan jotain, mitä halusin ikuistaa. Ehkä myös otin vähän takaisin sitä, että edellisellä Lontoon reissulla ei tullut valokuvattua.

Mielestäni on huolestuttavaa, miten levottomaksi älylaitteet ovat ihmiset tehneet. Toki etenkin reissussa helposti innostuu eikä halua laskea puhelinta tai kameraa kädestä ollenkaan, mutta toisinaan on parasta oikeasti vaan heittäytyä hetkeen ja unohtaa kaikki muu. Arjessa puhelimen selailusta tulee helposti tapa, joka turruttaa enemmän kuin antaa positiivisia virikkeitä. Tällainen kierre kannattaa jossain kohtaa katkaista.

Olen yrittänyt tänä kesänä vähentää puhelimen ja läppärin käyttöä. Pidin blogin kirjoittamisestakin yli kahden kuukauden breikin, joka on nyt tullut päätökseen. Tauko teki hyvää. Vaikka rakastan kirjoittamista, niin koko ajan ei tarvitse ikuistaa/jakaa kaikkea. Maailma on edelleen kaunis eikä putoa raiteiltaan, vaikka välillä keskittyisi elämään reaaliajassa.

Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide

Nomadic Community Gardens

Yksi parhaista asioista reissaamisessa on se, että milloin tahansa vastaan voi tulla mitä tahansa – silloinkin, kun on suhteellisen tutussa ympäristössä. Tällä kertaa löysin sattumalta yhteisöpuutarhan, joka on rakennettu käyttämättömäksi jääneelle maalle. Mielestäni on hienoa, että kaupunkilaiset ottavat ympäristöä haltuun tällä tavalla.

Brick Lanen tuntumaan rakennettu Nomadic Community Gardens on täynnä taidetta, kasvillisuutta, kahviloita, mitä mielikuvituksellisempia rakennelmia, ihmisiä, tapahtumia, yhteisöllisyyttä. Tämä paikka oli ehdottomasti päivän piristys – joka olisi jäänyt kokematta, jos olisin päättänyt, että Shoreditch on ”niin nähty”. Onneksi päätin antaa sille jälleen mahdollisuuden, sillä inspiroiduin enemmän kuin pitkään aikaan.

Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Nomadic Community Gardens Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo Nomadic Community Gardens Lontoo

Brick Lanelle löytää helpoiten tubella: Aldgate East tai overgroundilla: Shoreditch High Street.

Lontoo Brick Lane Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Bricklane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Brick Lane Lontoo katutaide Bricklane Lontoo katutaide Bricklane Lontoo katutaide Bricklane Lontoo katutaide Bricklane Lontoo katutaide Bricklane Lontoo katutaide

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Tukholma – rakkaudesta väreihin

Olen muistellut ensimmäisiä Tukholman matkojani 90-luvun loppupuolella. Kyse oli yläasteen reissuista, joista parhaiten muistan eksymisen Ikeaan, ostamani sinisen glitterhuulipunan, samanvärisen niittikaulapannan sekä järjettömän edulliset vaatteet Hennesillä. Siihen aikaan hinnat nimittäin olivat todella halvat, vaikka liian halvat ne ovat edelleen (kun vaatteiden tekijöille ei ole näköjään varaa maksaa kunnolla), mutta se onkin jo toinen tarina. Seuraavat muistoni ovat reilun 10 vuoden takaa, jolloin kiertelimme silloisen poikaystäväni kanssa Södermalmin putiikkeja ja itselleni ihan liian kalliita, mutta varsin tyylikkäitä kirpputoreja.

Viime vuosina olen löytänyt Tukholman uudelleen, ja reissut sinne ovat olleet toinen toistaan ikimuistoisempia. Olen tutustunut moniin eri kaupunginosiin ja oppinut, että Tukholmalla on paljon tarjottavanaan – myös tunnetuimpien nähtävyyksien ulkopuolella. Jos asumisen hinta Tukholmassa ei hipoisi taivaita, saattaisin vakavissani harkita muuttoa sinne. Onneksi Tukholma on sen verran lähellä, että sinne voi lähteä suhteellisen helposti, ja lentojakin on usein tarjolla edullisesti.

Tukholma auringonlasku

                                                                                                                                                                                 *Majoituksemme tarjosi Forenom

Kesäkuussa matkustin Tukholmaan Veeran, Hannan, Ullan ja Mirkkan kanssa. Näiden mimmien blogeista löytyy mainioita blogitekstejä Tukholmasta ja erityisesti Hannan blogista löytyy loistava kuvaus majapaikastamme, Brommassa sijaitsevasta, vastavalmistuneesta Forenomin Botell Voltasta*. Botell on siis konsepti, joka sijoittuu jonnekin sinne hotellin ja asunnon välimaastoon, tai oikeastaan yhdistää parhaat puolet molemmista. Meille jokaiselle annettiin oma asunto, ja ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin testaamaan elektronista avainta. Hyvin toimi, ja tuli pidettyä entistä tarkemmin huolta siitä, että puhelimen akku ei lopu kesken päivän. Saattaisi nimittäin hymy hyytyä, jos yöllä jäisi yksinään ulko-oven taakse.

Tämä on jo toinen kesä, jolloin Forenom on ystävällisesti majoittanut meitä suomalaisia matkabloggaajia Tukholman kesäreissullamme. Vuosi sitten vietimme vajaa viikon upeassa Kungsholmenin asunnossa, joka edelleen tuntuu kaikista paikoista eniten omalta Tukholmassa. Oli kuitenkin mukava nähdä kaupunkia hieman toisenlaisestakin perspektiivistä, sillä monesti tällaisilla kaupunkimatkoilla käy niin, että tulee otettua haltuun ainoastaan keskustan alue.

Forenom Botell Volta TukholmaTukholma Forenom Botell VoltaForenom Botell Volta TukholmaForenom Botell Volta TukholmaForenom Botell VoltaTukholma Forenom Botell VoltaForenom Botell Volta TukholmaTukholma Forenom Botell VoltaForenom Tukholma Botell Volta

Porukkamme oli etukäteen hieman skeptinen majapaikan sijainnin suhteen, sillä Bromma ei sijaitse Tukholman keskustan alueella. Hyvin me kuitenkin selvisimme, ja samalla tuli koettua uusia puolia Tukholmasta. Yhtenä päivänä tein parin tunnin kävelylenkin lähialueella, ja tuntui siltä kuin olisin astellut keskelle elokuvaa. En tohtinut valokuvata kesästä nauttivia ihmisiä kotiensa terasseilla, joten nyt on tyydyttävä vain toteamaan ilman kuvatodisteita, että tunnelma oli epätodellisen upea. Ehkäpä minusta tulee isona ruotsalainen.

Palveluita ei Botell Voltan lähistöllä valitettevasti juurikaan ole, eli siinä suhteessa meininki oli tällä reissulla erilainen kuin vuosi sitten, jolloin asuntomme molemmilla puolilla oli mehubaari ja vastapäätä sushiravintola. Tällä kertaa ympäriltä löytyi lähinnä kaunista luontoa ja vesistöä. Vähän väliä pääsi myös ihastelemaan asuntojen yli lentäviä koneita, sillä Bromman lentokenttä ei ole kovinkaan kaukana näistä asunnoista.

Tukholma Bromma kukatTukholma Bromma lentokoneTukholma Bromma kukatTukholma BrommaTukholma BrommaTukholma BrommaTukholma Bromma

Ilokseni bongasin naapuristamme myös graffitiaidan. Erityisesti nuorempana olen valokuvannut katutaidetta paljon ja muistelen ristiriitiaisin fiiliksin niitä aikoja, kun olin juuri muuttanut Helsinkiin (2004) ja kaupunkia yritettiin virallisten tahojen toimesta puhdistaa kaikesta mahdollisesta taiteesta. Jopa tarrojen liimaamisesta saattoi joutua putkaan, ja graffitien maalaajat ne vasta pahemman luokan rikollisia olivatkin, sillä rangaistukset vahingonteosta ovat Suomessa monesti korkeita verrattuna esimerkiksi henkilöön kohdistuvaan rikokseen.

Onneksi nykyään taiteilijoiden työtä arvostetaan enemmän. Helsingissäkin näkyy kauniita maalauksia esimerkiksi monien kerrostalojen seinissä ja muutenkin tuntuu siltä, että harmaa kaupunkikuva ei ole enää koko totuus. Arvostan erityisesti sitä, että laillisia maalauspaikkoja on ilmaantunut yhä enemmän, eikä noita hienoja taideteoksia olla heti pesemässä pois. Töhryt ja yksityisomaisuuden tuhoaminen ovatkin sitten ihan toinen stoori, mutta maalaajille pitää mielestäni tarjota vaihtoehto kehittää taitoaan ihan laillisesti. Näistä alla olevista maalauksista oma lempparini on tuo vaaleanpunainen pantteri.

Tukholmassa sain kokea myös ensimmäisen oikeasti lämpimän kesäpäivän tänä vuonna. Siinä vaiheessa ei tarvinnut feikata hymyä, sillä olin odottanut kesää monta kuukautta. En olisi tuolloin arvannut, että samainen päivä jäisi lämpimimmäksi koko kesänä. Helsingissä nimittäin ei ole hellerajoja tänä kesänä hätyytelty.

Melkein naurattaa muistella vaikkapa kesää 2010, jolloin Suomessa mitattiin jopa yli 37 asteen lukemia ja viikko toisensa jälkeen Helsingissäkin oli yli 30 astetta lämmintä. Missä tuollaiset kesät ovat nykyään? Ilmeisesti Etelä-Euroopassa. Olisi reilua, jos tilannetta vähän tasoiteltaisiin liian kuuman etelän ja viileän pohjoisen välillä. Onneksi elokuu on ollut sentään kaunis.

Tukholmassakin ihmiset olivat totta tosiaan tulleet ulos koloistaan, kun sää oli kesäinen. Erilaisia kesätapahtumia ja iloisia ihmisiä näkyi kaikkialla.

Tukholma katutaideTukholma color run

Tukholmaan on viime vuosien aikana avattu lukuisia kattobaareja, mikä on arvostettavaa Skandinaviassa, jossa kesäkausi on lyhyt. Jonkinlaiseksi omaksi kantapaikaksi on muodostunut kuvissa näkyvä Urban Delin rooftop Sveavägenillä. Esimerkiksi  rooftopguide.comin listauksesta löytyy monia vaihtoehtoja ympäri kaupungin. Vielä on kesää jäljellä, joten mikäli joku on lähipäivinä lähdössä Tukholmaan, niin suosittelen kiertämään kaupungin kattoja.

Yksi Tukholman parhaista puolista on ehdottomasti se, että jos värit kiinnostavat myös ruokalautasella, niin vaihtoehtoja löytyy loputtomasti. Alla olevat kuvat ovat Mahalo Hälsocafetista sekä Sthlm Brunch Clubilta. Terveellinen ja värikäs ruoka kiinnostaa minua nykyään hyvinkin paljon, sillä yritän päästä askel askeleelta kiinni terveellisempään elämään ja panostaa omaan hyvinvointiini. Sokerin ja prosessoidun ruoan sijaan haluan yhä enemmän syödä puhdasta ravintoa. Energiatasoni ovat olleet lähes koko vuoden niin heikot, että oikeastaan mikään muu ei ole edes vaihtoehto.

Rakas Tukholma, sinä olet kaunis, värikäs, särmikäs, ja ihana, yhtä aikaa perinteikäs ja moderni. Olet yllätyksellinen ja silti turvallinen. Olet täynnä inspiraatiota, unelmia ja auringonpaistetta. Nähdään siis taas tosi pian!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Once Upon a Time There Were Colors

pariEn oikeastaan pidä lokakuusta. Tämä postaus on oodi syyskuulle, ja niille viimeisille täydellisille kesäpäiville, joista ei ole niin kovin pitkä aika, ja kuitenkin niistä tuntuu olevan ikuisuus. Olen jo lähes unohtanut, miltä värit näyttävät ja miltä auringonpaiste tuntuu. Sinä sunnuntaipäivänä Helsinki oli parhaimmillaan. Ihmiset nauttivat ja nauroivat ja elämä oli juuri niin kuin sen aina pitäisikin olla.

I don´t actually like October. This post is a tribute to September and to last summer days. It was not too many weeks ago, but these weeks feel like forever. I´ve almost forgotten how colors look like and how sun feels.. On this Sunday Helsinki gave its best. People enjoyed and laughed and life was like it always should be.

aita

bkk graffittiaita

naisetjalat

maalaajatkukkaistustus maisema miesmakuu
ranta riippumatto

tarjoilutskidit

pikkupoikajossumirka

varjo

Onneksi jossain päin maailmaa on aina kesä <3.

Luckily it´s always summer. Somewhere.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Kalasataman katutaidetta ja Ihana Kahvila

KalasatamaKatutaide

Jokainen kesä ansaitsee vähintään yhden postauksen Kalasataman katutaiteesta ja tietenkin myös Ihana Kahvilasta. Viimeisimmällä visiitilläni hieman pisti silmään, että alueelle oli ilmaantunut katutaiteen rinnalle sotkua ja töhryä huomattavan paljon viime vuoteen verrattuna. Onneksi paikalla on jatkuvasti myös taidokkaita maalaajia piristämässä ohilkukijoiden kesäpäiviä. Hienoa, että Helsingissä on vihdoin alue, jossa katutaidetta saa tehdä laillisesti. Kaupunki on ollut harmaa jo liian kauan.

Every summer deserves at least one post about Kalasatama street art and lovely outdoor cafe  called Ihana Kahvila. I was little bit disappointed when I noticed that nowadays there are plenty of scrubby tags all around Kalasatama. Luckily talented street artists still paint there pretty much every day.I appreciate that Helsinki nowadays has a place for legal street art. This used to be quite a grey city for too long time. 

Kalasatama katutaide Kalasatama katutaide Kalasatama katutaide Kalasatama katutaide Kalasatama katutaide Kalasatama katutaide Kalasatama katutaide Kalasatama

Ihana Kahvilan Facebook-sivuun voi tutustua täällä. Helpoiten kahvilan löytää hyppäämällä metrosta pois Kalasataman pysäkillä, mutta ei kävelymatka Kallion aluueeltakaan pitkä ole.

You can check out Ihana Kahvila’s Facebook page here. Easiest way to get there is to take a metro to Kalasatama. This place is not too far from Kallio either. So you can just walk Kalasatama if you are visiting Kallio.

Kalasatama Ihana Kahvila

Kalasatama Ihana Kahvila Kalasatama Ihana Kahvila Kalasatama Ihana Kahvila Kalasatama Ihana Kahvila Kalasatama Ihana Kahvila Kalasatama Ihana Kahvila Kalasatama Ihana KahvilaKalasatama katutaidegraffa 2 Kalasatama katutaide Kalasatama katutaide Kalasatama katutaide Kalasatama katutaideKalasatama Ihana Kahvila Kalasatama Kalasatama katutaide Kalasatama

Ihanaa kesää!

Have a great summer!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

IG Travel Thursday -Instasmallworld

image

I love street art. I’m so happy that soon I can walk around Shoreditch and just take maaaaaaany pictures. The great thing is that someone told me on Instagram who have painted this cute triangle. Back in the days it would’ve been hard to ever find out who is behind street paintings, but this Instaworld is so small that anything is possible. Through Twitter and Instagram I’ve connected with people I’ve never connected otherwise. Love it!

I would love to hear how Instagram is changed your world. So if you have a good story please share it with me xx.

Rakastan katutaidetta. Olen niin iloinen, että kohta saan taas seikkailla Shoreditchissa metsästämässä kuvauksellista taidetta. Ja sitähän riittää. Niin siistiä, että joku kertoi minulle Instagramissa kuka on maalannut tuon ylläolevan sympaattisen kolmion. Sosiaalinen media on tehnyt maailmasta älyttömän pienen. Twitterin ja Instagramin kautta olen tutustunut ihmisiin, joihin en muuten olisi voinut saada mitään kontaktia. Ihan huippua.

Jos sinulla on joku tarina siitä, miten Instagram on muuttanut sinun elämääsi, olisi mahtavaa kuulla :).

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather