Matka parempaan oloon

Uusi vuosi, uusi elämä

Näin ovat monet päättäneet tämän viikon alussa, ja sen tietävät myös yritykset, jotka ovat osanneet kaupallistaa ihmisen luontaisen innostuksen uuteen ja ehompaan. Kuntosalit täyttyvät muutamaksi viikoksi, Wolt markkinoi terveellistä ruokaa tarjoavia ravintoloita, ihmiset julkaisevat uusia projektejaan – maailma on yhtäkkiä täynnä uusia alkuja. Skandinaviassa vuoden vaihtuminen osuu ihanteelliseen vuodenaikaan, sillä päivä on juuri alkanut pidentymään ja vihdoin tuntuu, että kaamos ehkä jonain päivänä taittuu. Ensi viikolla saatetaan saada jopa aurinkoa Helsinkiin, juuri, kun kaikki ovat unohtaneet, miltä valo edes näyttää.

Rustic and Blue Chiang Mai
Mielestäni uusissa aluissa ei ole mitään väärää tai noloa, päinvastoin. Vuoden alussa on jotain erityistä taikaa, etenkin, jos edellinen vuosi on ollut raskas, kuten tällä kertaa itselleni. Vaikka mikään ei muutu, niin kaikki muuttuu. Raahauduin vuoden 2017 loppuun viimeisillä voimillani ja tuntuu siltä kuin vuoden vaihtuessa olisin saanut uuden mahdollisuuden. Sain jättää taakseni ajanjakson, jota en tule ikävöimään.

Loppuvuoden pahimman kaa(m)oksen keskellä keksin aloittaa kolme somejoulukalenteria, älkää kysykö miksi. Blogiin kirjoittelin runoja, ja ilman energiaa tai inspiraatiota tuo haaste meinasi osoittautua ylitsepääsemättömäksi. En saanut kirjoitettua joka päivä, mutta kirjoitin sentään, loppuun asti. On sekin jotain! Nyt ollaan onneksi vuodessa 2018 ja katse on tiukasti suunnattuna eteenpäin. Rakastan sitä, että aina on mahdollisuus nousta ja aloittaa uudelleen, vaikka sen joutuu välillä tekemään monta kertaa.

Rakastan sitä, että aina on mahdollisuus noista ja aloittaa uudelleen

Mitä uusi vuosi ja uusi alku tarkoittaa minulle?
Olen lopen uupunut voimaan huonosti. Siis aivan kertakaikkisen kyllästynyt. Olen päätynyt tilanteeseen, jossa toisinaan pelkkä hengittäminen hengästyttää. Jo pian 25 vuotta jatkuneiden kroonisten kipujen ja unettomuuden seuraksi olen saanut vähitellen monenlaisia muita oireita, joista yleisen vetämättömyyden ja tietyille ruoka-aineille herkistymisen lisäksi yksi epämiellyttävimmistä on se, että painon nousun myötä en tunne kehoni enää kuuluvan minulle. En pidä tästä tunteesta ollenkaan.

Muutama vuosi sitten jopa nautin kameran edessä olemisesta, mutta enää en tavoita sitä fiilistä ollenkaan. Viime vuosina olen halunnut enimmäkseen olla näkymätön, en varsinkaan poseerata kenellekään. Jopa vaatekaappini sisältö on salakavalasti muuttunut värikkäästä yhä enemmän kohti mustaa. En itsekään täysin ymmärrä, mitä ihmettä on tapahtunut, mutta sen tiedän, että haluan värien palaavan elämääni, monella tasolla.

The Roots Helsinki

Vuosi 2018 tarkoittaa minulle sitä, että priorisoin terveyden – niin fyysisesti, henkisesti, hengellisesti, taloudellisesti kuin ihmissuhteissakin. En aio enää laittaa kaikkea muuta itsestäni huolehtimisen edelle –  ja opettelen sanomaan myös ei. Minusta ei ole mitään iloa muille ihmisille, kun en voi hyvin. On siis muutoksen aika.

En aio muuttua yhtäkkiä ruokia punnitsevaksi fitnesskroppaa havittelevaksi perfektionistiksi, enkä muutenkaan aio mennä mihinkään äärilaitaan valinnoissani. Kuten Luru Natunen tässä Alku-valmennukselle kirjoittamissani haastatteluissakin totesi: ”Tykkään siitä suunnasta, johon hyvinvointikeskustelussa ollaan menossa. Ollaan elämänmyönteisempiä ja kohtuullisempia.” Tästä minäkin pidän! En halua elämää, jossa treenataan veren maku suussa ja syödään väkisin kanaa ja rahkaa päivästä toiseen. Sen sijaan haluan tehdä väitellen yhä parempia valintoja. En halua mitään pikavoittoja vaan tahdon pysyvän, terveellisen elämäntavan. Tiedän jo nyt, että välillä onnistun paremmin ja toisella hetkellä heikommin, mutta nousen ylös uudestaan niin monta kertaa kuin täytyy.

Päätin jättää tammikuun ajaksi ruokavaliostani pois sokerin, punaisen lihan sekä alkoholin. Eilen join epähuomiossa limsaa, mutta eipä tuo haittaa, koska en ole päätöksestäni kenellekään tilivelvollinen. Teen tämän kaiken itseni vuoksi. En syö terveellisemmin siksi, että voisin näyttää muiden silmissä paremmalta ihmiseltä. Toistaiseksi olen pärjännyt yllättävän hyvin, ruokailutottumukseni ovat menneet päivä päivältä parempaan suuntaan. Toivottomana suklaa-addiktina en ole kertaakaan edes meinannut lipsua karkkihyllyn suuntaan. Täytyy iloita tällaisista, pienistä voitoista.

Sunday Blondie kirjoitti vastikään mahtavan kirjoituksen ravintojuttuihin liittyen. Itse en ole vegaani, mutta tuen sitä, että jokaisen olisi hyvä miettiä omia ruokailutottumuksiaan terveyden lisäksi myös ekologisesta ja eettisestä näkökulmasta. Yritän itsekin vähentää lihan syöntiä parhaani mukaan. Jos jokainen skippaisi ruokavaliostaan joka toisen liha-annoksen, niin sillä tehtäisiin valtava muutos maailmanlaajuisesti.

Rustic and Blue Chiang Mai

Elämäni, niin kuin kenenkään muunkaan elämä, ei tietenkään muuttunut maagisesti paremmaksi, kun vuosi vaihtui. Olen edelleen, tänäkin vuonna, kärsinyt pahasta unettomuudesta, enkä ole sen vuoksi jaksanut pitää niin skarppia unirytmiä kuin haluaisin. Aion kuitenkin tänä vuonna tehdä kaikkeni, että voisin nukkua yöni paremmin. Tiedän, että muuten on todella hankala saavuttaa hyvinvointia. Minun tavoitteeni ei ole herätä viideltä aamulla ja suunnata joogaamaan, ennen kuin muu maailma herää – sen sijaan olisin kiitollinen, jos pystyisin nukkumaan 8 tuntia putkeen.

Yksi asia, joka selkeästi on elämässäni pielessä, on se, että liikun liian vähän. Käveltyä tulee jonkin verran, mutta olen unohtanut  treenaamisen jo hyvä tovi sitten. Lapsuudessa ja nuoruudessa urheilin kilpaa ja harrastin monenlaista liikuntaa. Rytminen kilpavoimistelu, baletti, telinevoimistelu, joukkuevoimistelu, aerobic, yleisurheilu, cheerleading, nykytanssi, pesäpallo, break dance – just name it. Sitten tapahtui jotain, innostus lopahti. Tuolloin en koskaan edes ajatellut treenaavani, sen sijaan yksinkertaisesti tein asioita, joista nautin. Liikkuminen oli itsestäänselvyys. Toisin on nykyään. Kroppa ei tietenkään ole pitänyt tästä muutoksesta (eikä sen enempää pääkoppakaan) ja peilikuvakin on sellainen, että sen perusteella on vaikea kuvitella, että olen joskus urheillut kilpaa.

Kannatan armollisuutta itseä kohtaan ja mielestäni ihminen voi olla kaunis minkä kokoisena tahansa (muiden ihmisten kauneutta en missään tapauksessa määrittele rasvaprosentin mukaan). Silti olisi huijausta, jos yrittäisin uskotella itselleni olevani tyytyväinen ja onnellinen, koska minulla on paha olla jatkuvasti. Tylsää on myös se, että vähintään kerran vuodessa vaatekaappi menee uusiksi, kun vaatteet eivät enää mahdu päälle. Tässä ”kehityksessä” ei ole mitään järkeä. Haluan elää vielä monta vuosikymmentä, eikä se onnistu, jos sama meininki jatkuu.

Kannatan armollisuutta itseä kohtaan

SS Cafe Chiang Mai

Kaikista eniten haluaisin kuitenkin voida hyvin henkisesti ja jaksaa arjessa paremmin. Katsoi peilistä sitten millainen nainen tahansa, niin haluan saada elämääni takaisin innostuksen, luovuuden ja elämänilon. Siihen tarvitaan aluksi tietenkin perusjuttuja, kuten unta, ravitsevaa ruokaa ja liikuntaa. Tarvitsen myös elämänhallintaa, paljon ystävien kanssa vietettyä laatuaikaa, aurinkoa ja rentoutumista. Hyvinvointiin kuuluu mielestäni myös se, että osaa antaa omastaan. En nimittäin usko, että itsekäs elämä voi koskaan olla kovin onnellista.

Ja se henkinen hyvinvointi! Ulla kirjoitti Stilettikorkokokanta-blogiinsa vastikään ihanan tekstin elämän uusista tuulista ja luovuudesta. Omaa luovuutta tahdon itsekin löytää yhä enenevissä määrin. Haluan tehdä asioita, jotka saavat itkemään ilosta, unelmoimaan, epäonnistumaan, nousemaan ja menemään jälleen eteenpäin. Haluan tehdä tämän kaiken YHDESSÄ muiden kanssa, sillä olen lopen kyllästynyt elämään elämää, jossa ihmiset vain vetäytyvät omiin koloihinsa, yhä kauemmaksi toisistaan.

En edes vielä tarkalleen tiedä, mitä kaikkea tämä terveysprojektini tulee sisältämään. Sen tiedän, että aion panostaa tänä vuonna terveellisiin asioihin monella tasolla. Blogissani pyrin kirjoittamaan näistä teemoista pari kertaa kuukaudessa, joten alkamassa on muiden reissujen ohessa myös matka parempaan oloon. Toivottavasti tämä hyvinvoinnille omistettu vuosi tulee sisältämään myös paljon reissuja, mielellään mahdollisimman trooppisiin maisemiin ja valtamerten rannoille.

Tänään minun oli tarkoitus saapua Bangkokiin, mutta (taloudellisten) resurssien puuttuessa jouduin jäämään kotiin. Olkoon tämä vuosi siis myös taloudellisesti paljon eheämpi ja täynnä auringonpaistetta.

SS Cafe Chiang Mai

P.P.S. En ole ainoa matkabloggaaja, joka on päättänyt muuttaa tänä vuonna elämänsä. Seuratkaa ihmeessä myös Veera Biancan matkaa.

#healthyes

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Previous Post Next Post

7 Comments

  • Reply Veera Bianca perjantai, tammikuu 5, 2018 at 21:39

    #HEALTHYES girl! <3 Tälle teksille pelkkiä sydämiä ja satoja peukkuja ympäriinsä!

    Juuri tälla asenteella ne muutokset ovat mahdollisia, kenenkään ei tarvitse olla huomenna valmis ja täydellinen, vaan muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa – asia ja askel kerrallaan! <3

  • Reply Ulla lauantai, tammikuu 6, 2018 at 00:06

    Tosi hyvä teksti ja hyviä ajatuksia! Hyvä myös tuo Veeran kiteytys, koska se on usein just niin vaikeeta etenkin tällaiselle on-off-ihmiselle kuin minäkin. Jotenki pitää oppia hyväksymään tuo, et muutokset tapahtuu pikkuhiljaa.

    Kiva, että koit mun postauksen inspiroivana! Kiitos linkkauksesta ja huomenna jatketaan sitä YHDESSÄ tekemistä, word sister!

    • Reply Reason for Season lauantai, tammikuu 6, 2018 at 10:43

      Mä uskon siihen, että on off -tyylillä palaa liian helposti takaisin sinne toiseen ääripäähän, joten maltti on valttia. Ei ehkä näe tuloksia heti, mutta saa aikaan jotain kestävämpää. Ja hei, todellakin, yhdessä <3!

  • Reply Motivaatiota lenkille lähtöön - FROM KAROLIINA lauantai, tammikuu 6, 2018 at 17:49

    […] on muuten saanut myös selkeästi muitakin samojen, muutosaiheiden äärelle. Käy lukaisemassa Mirkan blogista hänen mietteitään matkasta kohti parempaa […]

  • Reply Laura tiistai, tammikuu 9, 2018 at 13:34

    Tosi hyvä teksti! Täällä myös sama matka aluillaan, ja ihana tietää että löytyy muitakin jotka lähtevät hommaan hitaasti mutta pitkäntähtäimen suunnitelmalla!

  • Leave a Reply