Monthly Archives

lokakuu 2013

Instagram Travel Thursday: Prachuap Khiri Khan

Olen kirjoittanut aiemminkin blogissani Thaimaan suhteellisen tuntemattomasta helmestä, Prachuap Khiri Khanista. Aiemman postaukseni voit lukea täältä. Nyt ajattelin nostaa aiheen uudelleen esille Instagram Travel Thursdayn kunniaksi. Tämä karstivuorten välissä sijaitseva sympaattinen rantakaupunki sijaitsee vain 90 kilometrin päässä Hua Hinista. Matkan taittaa junalla erittäin nopeasti ja ennen kaikkea äärimmäisen halvalla. Uskon, että muutaman vuoden kuluttua turistit ovat valloittaneet tämän kaupungin totaalisesti, joten nyt on hyvä aika matkustaa, jos tahtoo nähdä sitä aidompaa thaimaalaista elämänmenoa. Ulkomaisten turistien vähäisyydestä johtuen paikalliset eivät välttämättä puhu kovin hyvää englantia, mutta tilanteilla on tapana ratketa parhain päin.
Prachuap Khiri Khan Ao Manao

Suosittelen yöpymistä ilmavoimien ylläpitämässä Ao Manaossa. Hotelli on ainoa tällä kauniilla rannalla ja kuten kuvasta voi päätellä – omaa rauhaa löytyy! Kuinka monesti tarjolla on tällainen näkymä ilman, että kuvasta täytyy photoshopata pois ylimääräiset ihmiset? Hotelli on hyvin kohtuullisen hintainen ja ainakin viikolla sieltä löytynee tilaa ilman varauksia. Niin löytyi meillekin. Viikonloppuisin tilanne saattaa olla eri, kun paikalliset viettävät vapaapäivään.

Prachuap Khiri Khan

Huikeat näkymät kaupungin ylle tarjoilee Khao Chong Krachokin temppeli, jossa 395 askelta kavuttuaan (tai vaihtoehtoisesti siinä matkalla, kun on kapuamassa) seurakseen näitä apinoita, jotka saattavat olla kiinnostuneita myös sinun eväistäsi. Kannattaa olla siis tarkkaavainen. Prachuap Khiri Khan on vallan mainio stoppi, jos on matkalla Bangkokista etelään. Junamatka Bangkokista kestää reilut neljä tuntia ja junaan voi hypätä Hua Lamphongin asemalta. Tästä voi jatkaa matkaansa helposti vaikkapa Koh Taolle, kuten minä seurueeni kanssa tein.

Siinä tämän kertainen Travel Thursday. Muistathan seurata myös Travel Thursdayn Suomen hosteja Nellaa, Veeraa ja Satua. Näiden naisten matkakertomuksiin ja kuviin et hetkessä kyllästy.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Every sunset is event

al palmu

al bkk

al munkki

al kasvotal kohlanta

It’s crazy how beautiful thing the sun is. It’s crazy how much money I’m willing to spend only to see the sunlight during the dark months of the winter. It’s crazy how I never get bored when I’m just staring the sun going down. It’s crazy how I checked already weeks ago what time sun goes down on 9th of November and then I booked a table in the restaurant with the view over London city. It’s crazy how I start to cry when I only look these pictures above.

At the moment I’m thinking how many people enjoy today the most beautiful sunset they’ve ever seen? How many of them won’t see the new dawn tomorrow? How many of them felt happy and loved today? How many of them say their prayer for better tomorrow? How many of them go to sleep without knowing will they eat tomorrow?

I’m thinking how I will feel during the very last sunset of my life. I pray God that whenever that happens I’m ready and I can say I lived purpose-driven life, life filled with love, laugh and the most amazing adventures. I pray that I can tell with smile on my face that I was the richest girl alive and it has nothing to do with money.

I still wanna see many many sunsets that will take my breath away.

You can write the most beautiful songs and paint most amazing paintings but you can’t ever beat how beautiful our world itself is. Without any filters.

 

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

IG Travel Thursday -Instasmallworld

image

I love street art. I’m so happy that soon I can walk around Shoreditch and just take maaaaaaany pictures. The great thing is that someone told me on Instagram who have painted this cute triangle. Back in the days it would’ve been hard to ever find out who is behind street paintings, but this Instaworld is so small that anything is possible. Through Twitter and Instagram I’ve connected with people I’ve never connected otherwise. Love it!

I would love to hear how Instagram is changed your world. So if you have a good story please share it with me xx.

Rakastan katutaidetta. Olen niin iloinen, että kohta saan taas seikkailla Shoreditchissa metsästämässä kuvauksellista taidetta. Ja sitähän riittää. Niin siistiä, että joku kertoi minulle Instagramissa kuka on maalannut tuon ylläolevan sympaattisen kolmion. Sosiaalinen media on tehnyt maailmasta älyttömän pienen. Twitterin ja Instagramin kautta olen tutustunut ihmisiin, joihin en muuten olisi voinut saada mitään kontaktia. Ihan huippua.

Jos sinulla on joku tarina siitä, miten Instagram on muuttanut sinun elämääsi, olisi mahtavaa kuulla :).

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Little Christmas Talk in October

Entäs jos juteltaisiin vähän joulusta näin lokakuun kunniaksi? Täytyy todeta heti kärkeen, että minustakin on hieman ahdistavaa, että ensimmäinen joulukrääsä ilmestyy kauppoihin jo syyskuun puolella. Mutta se, miksi haluan nostaa joulun esille tässä vaiheessa, on se, että kaukana oleville lapsosille lahjat pitää oikeasti lähettää hyvissä ajoin. Itse olen tehnyt sellaisen päätöksen, että en osta ystäville tai perheenjäsenille lahjoja tänä vuonna ollenkaan. Ei ole muuten helppo päätös ihmiselle, joka on seitsenvuotiaasta asti hankkinut 5-15 ihmiselle lahjoja joka joulu. Mutta mietin tämän näin: Tarvitsevatko lahjoja enemmän lähellä olevat aikuiset vai kaukana asuvat lapset? Tämä on siis minun testini..Mitä tapahtuu, kun en hankikaan läheisille lahjoja kuten yleensä? Saanko itse yhtään lahjoja, kun ihmiset tietävät, etten osta heille? Onko lahjojen antaminen länsimaissa sittenkin enemmän vaihtokauppaa? En ole nimittäin yhdellekään ihmiselle sanonut, että ”en osta sulle lahjaa niin ei sunkaan tartte ostaa mulle”. Eikös tällainen olekin aika yleistä, että sovitaan yhdessä ettei osteta lahjoja toisille. Maailman tyhmin sopimus, itse rikkoisin tuollaisen taatusti :D.

No, aion siis panostaa lahjoihin, jotka menevät vähän kaukaisemmille läheisille. Osallistun nyt alkuun Operaatio Joulun Lapsi -keräykseen, jossa kerätään lahjoja Euroopan vähäosaisimmille lapsille Romaniaan. Puistattaa ajatellakin, millaisissa olosuhteissa lapset tuolla elävät. Monet heistä eivät ole milloinkaan saaneet yhtään joululahjaa. Ja kyseessä ei ole mikään ”kerää vanhat kuluneet vaatteesi ja lähetä ne köyhille”-keräys, vaan tarkoitus on valita kivoja lahjoja ihan ajatuksen kanssa. Hankin yhdestä keräyspisteestä noita laatikoita ja pakkailen nyt niitä pienille tytöille. Ensimmäistä lahjaa varten kiertelin kauppoja kolmena eri päivänä, joten ainakin olen yrittänyt paneutua asiaan. Minusta on melko sydämetön ajattelutapa, että köyhille kelpaa mikä tahansa roska, koska heillä ei kuitenkaan ole mitään. En todellakaan aio pakata paketteihin mitään, mitä en voisi kuvitella antavani vaikka omalle lapselleni (jos minulle sellainen olisi siunaantunut).

Ja siis esimerkiksi tätä edellämainittua keräystä suoritetaan nyt lokakuussa, jotta lahjoja päästään kuljettamaan ajoissa perille. Siksipä haluan haastaa kaikkia muitakin miettimään, ketä voisi tänä jouluna ilahduttaa -yllätyksenä. Unohdetaan se lahjojen vaihto ja se ihmeellinen hösääminen ja stressaaminen. Sillä ei nimittäin maailma muutu paremmaksi.

image

image

What about X-mas talk in October? I know, weird. But I actually have a reason for this. If you wanna send gifts for those who live far away, you need to start early. I’m not gonna buy any gifts to my family or friends this year. It’s not an easy choice. Since 7-years old, I’ve given gifts 5-15 persons every year. But I asked myself this: Who really need gifts, adults near me or children far away? So this is my test. What will happen when I won’t buy gifts to people near me? Will I receive any? I didn’t tell anyone that ”I’m not gonna but gift to you so you don’t need buy gift to me”. I think that is quite common, people make deals like ”let’s not buy anything for each orher”. I would break that kinda deal for sure :D. I buy gifts when I want, end of the story.

So this time I´m gonna give gifts people who really need those. I´m participating Operation Christmas Child. They collect gifts for Romanian kids who live in miserably circumstances. Many of them have never received any gifts. And this is not some ”Send your poor old clothes for the kids”- thing. It is meant to buy nice gifts with thought in them. I´m packing here gifts for the little girls. I think it would be heartless to think that you can give any shit to poor kids because don´t have anything anyway. I really won´t give anything I couldn´t give to my own children (I don´t have kids yet).

So they collect these gifts already in October, because they need to drive those boxes to Romania. I wanna challenge you – Think who you could surprise this Christmas. Let´s forget that stressful gift trading and all the nonsense around Christmas. The world won´t get any better that way.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather