Ukrainan Karpaateilla

Maisema Yaremchen ja Rakhivin välillä

Elokuun lopussa teimme matkan Ukrainan lounaisosaan Karpaateille. Karpaatithan ulottuvat myös Romaniaan, Slovakiaan, Tsekkiin ja Puolaan. Ukrainassakin ne kattavat melko suuren alueen, josta länsiosa jäi meiltä vielä näkemättä. Hyvä syy siis mennä uudelleen! Alueelle pääsee matkaamaan Kiovasta junalla, mutta ajan säästämiseksi lensimme Ivano-Frankivskiin, josta otimme junan Yaremcheen. Sieltä matkamme jatkui junaillen Rakhivin ja Kolomiyan kautta Chernivtsiin, josta lensimme takaisin Kiovaan. Lentomme kestivät kummatkin noin tunnin, junamatka Kiovasta Ivano-Frankivskiin olisi ollut lyhimmillään reilut kahdeksan tuntia ja Chernivtsiin yli 11 tuntia.

Ennen kuin menen tarkemmin ensimmäiseen matkakohteeseemme, niin muutama yleisluontoinen havainto alueella matkustamisesta. Alueella on melko paljon turismia ja suurin osa turisteista tuntui olevan ukrainalaisia, romanialaisia tai muiden entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden kansalaisia. Asiakaspalvelu oli korutonta. Englantia osattiin yleensä joko hyvin vähän tai ei ollenkaan. Karpaateilla on paljon vaellusmahdollisuuksia ja talvella toimii laskettelukeskuksia. Alueella pääsee suurimpiin kaupunkeihin ja kyliin junalla, busseilla ja pikkubusseilla (marshrutka) puolestaan useimpiinkin paikkoihin.

Hintataso on halpa. Majoituimme joka paikassa kahden hengen huoneessa, jossa oli oma kylpyhuone. Kalleimmasta majoituksestamme maksoimme 50 euroa yöltä, halvimmillaan 13 euroa yöltä. Vain kalleimmassa hotellissa hintaan kuului aamiainen. Majoitukset vaihtelivat moderneista perustason hotelleista vaatimattomampiin entisen Neuvostoliiton henkeä huokuviin ruskeasävytteisiin plyysiverhoin koristeltuihin, jo parhaat päivänsä nähneisiin hotelleihin.

Maisemia Yaremchessa

Maalaistalon pihapiiri Yaremchessa

Kaupunkien välillä liikuimme junalla. Vaikka etäisyydet eivät ole suuria, matkanteko junalla ei ole kovin nopeaa. Yleensä 60-70 kilometrin matkaan junalla kului aikaa 1,5-2 tuntia. Maisemien kannalta junamatkailun paras pätkä oli ehdottomasti väli Yaremchesta Rakhiviin. Tuolla välillä junarata kulki pääasiassa laakson pohjalla, välillä jokea myötäillen. Laaksoja ympäröivät kukkulat ja vuoret olivat kauniita vihreässä kesäasussaan.

Näitä junan ikkunasta näkyviä maisemia olisin voinut katsella kauemminkin matkalla Yaremchesta Rakhiviin

Ja lisää maisemia Yaremchen ja Rakhivin väliltä

Ennen varsinaisille Karpaateille siirtymistä vietimme pari yötä Ivano-Frankivskissa (Iвано-франкiвськ). Tämä ukrainalaisen kirjailija Ivan Frankon mukaan nimetty kaupunki oli vuoteen 1991 saakka suljettu kaupunki Neuvostoliitossa. Kaupungissa näkyi myös Itävalta-Unkarin vaikutus esimerkiksi arkkitehtuurissa. Vuonna 1919 kaupunki oli puolestaan joitakin kuukausia Länsi-Ukrainan Kansantasavallan pääkaupunki. Mielenkiintoinen historia siis. Satuimme Ivano-Frankivskiin Ukrainan kansallispäiväksi, mikä näkyi moninaisina tapahtumina kaupungin keskustassa mm. konserttien, markkinoiden ja kulkueiden muodossa.

Franz Joseph I, Itävallan keisari

Aurinkoisessa säässä päätimme lähteä kiertelemään kaupungin katuja sattumalta kadunvarsikartasta bongaamamme kävelyreitin mukaisesti. Reitin varrella oli erityylisiä rakennuksia, hienosti hoidettuja pihoja ja puistoja ja muutama kovin antaumuksella sisustettu kaupan ulkoasu. Välillä näytti siltä kuin olisi palattu 70-luvun Neuvostoliittoon. Toisaalta hetkittäin olisi saattanut kuvitella olevansa jossain päin Keski-Eurooppaa.

Citykaneja

Oikealla Archicathedral of Resurrection

Seinämaalauksia kävelyreitin varrella

Tuossa tornissa voisi vaikka asua

Tällaisia kivoja kukkaistutuksia löytyi ympäri kaupunkia

Tämän kaupan ulkoasuun oli panostettu

Kiipesimme myös Art Deco-tyylisessä kaupungintalossa sijaitsevaan torniin, josta oli hyvät näköalat kaupungin ylle. Samaisessa talossa oli myös aluemuseo, jossa olisi ollut esimerkiksi alueelta löydettyjä arkeologisia löydöksiä sekä kaupungin historiaan liittyviä näyttelyitä. Torniin kannatti näkymien vuoksi nousta eikä nousemista lopulta ollut kovin paljon.

Tuonne tornin näköalatasanteelle nousimme

Aikoinaan kaupungin suojaamiseksi rakennetuista muureista on jäljellä on vain lyhyt pätkä kaupungin keskustassa. Niiden alle on rakennettu ostoskeskus, jossa näytti olevan lähinnä käsityömyymälöitä ja muutama ravintola.

Jäljelläoleva pätkä aikoinaan kaupunkia suojanneesta muurista

Ja koska rakastan kahviloita, niissäkin kävimme Ivano-Frankivskissa. Suosikikseni nousi alla kuvissa näkyvä Profiterole-kahvila, jossa nimensä mukaisesti sai mitä erilaisimpia herkullisilla täytteillä täytettyjä tuulihattuja.

Ja koska Karpaattien reissullamme liikuimme paljon junilla, loppuun muutama sana junamatkailusta Ukrainassa. Maan sisäisiin juniin (lähijunia lukuunottamatta) lippuja voi ostaa netistä Ukrainan rautateiden (Ukrzaliznytsia) nettisivulta, jotka ovat myös englanniksi. Sivut ovat ainakin omalla kohdallani pelanneet yleensä hyvin. Lippujen hinnat ovat yleensä suomalaisittain melko halpoja myös ensimmmäisessä luokassa. Tällä reissuilla kalleimmat liput maksoivat vajaat 10 euroa. Suosin itse ensimmäistä luokkaa sen vuoksi, että siellä vaunuissa on vähemmän istuimia tai sänkyjä ja näin ollen tilavampaa. Karpaateilla ei hirveästi junavuoroja ollut, näistä useat olivat läpi maan kulkevia junia, joissa on vain makuuvaunuja. Niinpä päädyimme kaksi kertaa matkustamaan keskellä päivää parin tunnin matkan makuuvaunussa. Positiivinen yllätys oli se, että junat kulkivat suunnilleen ajallaan, pisin myöhästyminen oli vain 25 minuuttia. Aikataulussa pysymistä saattaa helpottaa pitkähköt pysähdykset joillakin asemilla, eräässäkin pikkukylässä juna pysähtyi aikataulun mukaisesti 25 minuuttia (ja tässä vaiheessa matkaa oli tehty junan lähtöasemalta vajaa tunti….)

Tältä näyttää ukrainalainen yöjuna ulkoapäin

Ykkösluokan vaunu päiväjunassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *