Kahden päivän pako arjesta: Haapsalu

Meillä oli sopivasti aikaa parin päivän lomalle kesken pennunhoitourakan, Tessan pentujen ollessa reilun kolmen viikon ikäisiä. Tessan sijoitusemäntä tuli siksi aikaa meille ja mahdollisti näin pienen ja erittäin tervetulleen paon arjesta. Harvoin se onkaan ollut näin tervetullut!

Meillä oli siis mahdollisuus olla reissussa kaksi päivää ja niiden välinen yö. Päätin heti, että suuntaamme Viroon ja ehdotin miehelleni kohteiksi Pärnua tai Haapsalua, joista ensimmäisessä olimme käyneet, jälkimmäisessä emme, ja tämä olikin syy miksi mies sanoi haluavansa mennä ennemmin Haapsaluun. Sitten tietäisi näistä Tallinnan lähikohteista kumpaan suunnata ensi kerralla.

Haapsalun rantapromenadia.

Otimme täyden hyödyn irti vapaistamme lähtemällä kotoa vähän ennen seitsemää aamulla, mikä tarkoitti ehtimistämme 10.30 lähtevään lauttaan Helsingistä. Paluu olisi seuravana päivänä 22.30 Tallinnasta lähtevällä lautalla, mikä tarkoittaa kotiin saapumista yöllä.

Menomatkalle varasimme autopakettiin lisäksi hytin, paluumatkalle sisäänpääsyn laivan loungeen. Emme ole aiemmin olleet loungeissa laivalla tai lentokentällä, joten nyt kun siihen tarjoutui tilaisuus 10 euron hintaan henkeä kohden jätimme hytin ottamatta paluuseen. Menomatkalla sitä tarvitsee unisten silmien lepuuttamiseen aikaisen herätyksen myötä, mies nukahtikin menomatkalla, itse luin kirjaa.

Tallinnaan saavuttuamme jatkoimme saman tien matkaa kohti Haapsalua, jonne saavuimme noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä. Olin sopinut avaimen hausta huoneistoon heti kello 15 kun se oli mahdollista, joten meille jäi aikaa ajella pitkin poikin tutustumassa kaupunkiin. Kiertelimme hetken vanhaa kaupunkia, kävimme katsomassa majoituspaikkaamme päältäpäin ja totesimme sen olevan aivan Piispanlinnan vieressä, lähellä aukiota jossa sijaitsi monia kahviloita ja ravintoloita. Erinomainen sijainti siis, ottaa olunen tai pari ruuan kanssa, kun ravintolasta voi kävellä majoituspaikkaan.

Villa Frieda, täyden kympin sijainnilla.

Päädyimme ajellessamme Väike viikin uimarantaan. Ostimme irtojäätelöt ja kahlailimme matalassa rantavedessä ja aloin jo haikailla miksemme pakanneet uikkareita mukaan.

Väiken uimarantaa.

Emme tavoittaneet majoituspaikkamme yhteyshenkilöä vielä kolmen aikaan, ja pihalla oli muitakin lomailijoita odottelemassa, joten me suuntasimme tässä välissä kahville. Hapsal Dietrichissä kahvitellessamme meille sitten soitettiin ja saimme vihdoin avaimet.

Mansikkakakku ja kesäloma ne yhteen sopii.

Olimme valinneet huoneiston jossa oli näköala kaupunkiin, toinen vaihtoehto olisi ollut parvekkeellinen huoneisto pihaan päin. Varinaisia puutarhanäkymiä Villa Friedassa ei ole tarjolla, joten siksi valitsin punaiset katot ja Piispanlinnan tornin.

Näköalamme Villa Friedasta.

Huoneisto oli erittäin siisti, hyvin varusteltu ja hiljattain remontoidun oloinen. Maksoimme siitä 79 euroa ja koen sen olleen hyvinkin hintansa väärti. Huoneistoon kuului olohuone, keittiö, makuuhuone ja kylpyhuone.

Olohuoneemme Villa Friedassa.

Kotiuduttuamme huoneistoon päätimme lähteä ajelulle ja suuntasimme Haapsalun ulkopuolelle Ungrun linnan raunioita katsomaan. Samalla kävimme tutustumassa vanhaan käytöstä poistuneeseen rautatieasemaan joka toimii nykyään museona. Nähtävyyksistä lisää myöhemmin. Kävimme myös ruokakaupassa hankkimassa tarvikkeita yöpalalle ja aamiaiselle. Patongin mies haki sitten seuraavana aamuna leipomosta.

Illastimme Kärme Küülikissä ja suunnittelimme seuraavaa päivää. Ankka vihannesten ja päärynäpyreen kanssa oli yllättävän tulista ja mielettömän herkullista! Myös kokkimies piti omasta lammasrisotostaan.

Illallista Kärme Küülikissä.

Iltaauringon laskua odotellen kuljeskelimme Promenadilla bongaillen sen laitamille sijoittuvia nähtävyyksiä kuten rantapaviljonki, Kuresaal ja jääkarhupatsas.

Kuresaal auringon viime säteiden valossa.

Tiistai valkeni yhtä kirkkaan sinisen taivaan alla. Aamupalan jälkeen kirjauduimme ulos Villa Friedasta, toisin sanoen jätimme avaimen sovittuun paikkaan ja kävelimme ulos. Menimme tutustumaan Piispanlinnaan ja kiertelimme pientä keskustaa kunnes kahvihammasta alkoi kolottaa. Päätimme mennä Kuursaaliin kahville että tulee sekin paikka nähtyä sisältä, joten lähdimme taas Promenadille. Kuursaalissa oli tarjolla tasan kahta kakkua ja vaikka olisin palan kelpuuttanutkin, totesimme ettei meren puolella ole minkäänlaista terassia emmekä halua istua sisällä. Muutama tuolien ja penkkien ryhmä mantereen puolen sisäänkäynnillä ei todellakaan kutsunut viihtymään. Niinpä vaihdoimme kahvipaikkaa ja päädyimme takaisin samalle aukiolle majoituspaikkamme viereen.

Tällä kertaa menimme siis kahville Müüriääre kohvikin viehättävälle sisäpihalle. Oli ihanan rentouttavaa istua kaikessa rauhassa nauttimassa elostaan kun tiesi että pennut niin kuin aikuisetkin ovat hyvässä hoidossa. Mies, joka meillä on se, joka nousee ylös koirien vaatiessa ulospääsyä tai pikkupentujen tarvitessa vastiketta yöllä, nautti erityisesti siitä että sai nukkua aamukymmeneen ja ”olla vain”.

Müüriääre kohvikin kakkuvitriiniä.

Kahvittelun jälkeen teimme hieman tuliaisostoksia, muun muassa sen ”pakollisen” magneetin jääkaapin oveen ja jätimme Haapsalun taaksemme kolmen aikoihin iltapäivällä.

Matkamme eteni kohti Ridalaa ja sen vanhaa kirkkoa, sekä Martnaa ja sen kirkkoa joka oli taas aivan erityyppinen. Martnassa kävimme myös Suure-Lähtrun kartanolla, jossa toimi esitteen mukaan museo. Ajaessamme kartanolle portit olivat kuitenkin suljettuna, mistä päätellen paikka on kiinni. Ennen kuin ehdimme jatkaa matkaa, paikan emäntä tuli portille kertoen että he ovat auki vain ryhmille, mutta hän olisi kutsunut meidät tutustumaan kartanoon ellei juuri odottaisi vieraita saapuviksi. Hänellä oli aikaa jutella ja mieheni kun on suulasta tyyppiä sai lopulta terveisiä vietäväksi Jaakko Ryhäselle jos Tampereella kohtaamme. Mutta se olisi jo oma stoorinsa se!

Ajaessamme taas kerran nälkäisinä Tallinnaa kohti sain kuningasidean, käännytäänkin länteen ja ajetaan Keilan kautta Paldiskiin syömään ja katselemaan maisemia. Ja tämä olisikin ollut ihan toimiva suunnitelma, ellemme olisi Keilassa pysänneet kohtalaisen kokoiseen supermarkettiin missä sitten vierähtikin huomaamatta tunti (miten kaksi nälkäistä ihmistä voi käyttää tunnin kaupassa?!!) ja totesimme että nyt ei enää Paldiskiin lähdetä vaan etsitään ruokapaikka Keilasta. Näin päädyimme aivan sattumalta upeasti sisustettuun dineriin nimeltään Legends Foods. Jos liikutte siellä päin ja tuontyylinen ruoka olisi paikallaan, suosittelemme lämpimästi!

Legend Foods, Keila, Viro.

Syötyämme ajelimme puolen tunnin matkan Tallinnaan, teimme tyypilliset ostokset SuperAlkossa (tulevana viikonloppuna oli puutalkoot luvassa ja äijät painavat duunia perinteisesti ruoka- ja juomapalkalla…) ja ajoimme satamaan odottamaan laivaan pääsyä.

Loungessa oli mukavan rauhallista. Siellä oli meidän lisäksemme vain kaksi venäjänkielistä naista, kaksi suomalaista miestä ja yksin matkustanut mieshenkilö, yhteensä siis neljä seuruetta. Mies kävi välillä katsomassa Liverpoolin peliä pubissa, minä sain rauhassa pötkötellä sohvalla viltin alla (loungessa oli aika vilpoisaa) ja lukea kirjaa. Tarjoiluihin olin kyllä pettynyt. Kurkku- ja porkkanatikkujen sekä kukkakaalin palasten lisäksi tarjolla oli vain suolaisia ja makeita keksejä, tortillasipsejä sekä marmeladia.

Tallink loungessa.

Reissua jälkikäteen puidessa olemme olleet mielissämme siitä, että tuli valittua Haapsalu, sillä nyt sekin on nähty. Voimme suositella sitä rauhallista ja kiireetöntä lomaa kaipaaville kahden tai max kolmen päivän minilomalle. Sen pidemmälle lomalle nähtävyyksiä ja tekemistä siellä ei välttämättä riitä. Jos olet kiinnostunut kylpylähoidoista, saatat viihtyä pidempäänkin, sillä Haapsalu on edelleen kuuluisa terveyskylpylöistään ja mutahoidoistaan. Siellä ei ole Pärnun kaltaista rantaa ja lapsiperheitä ajatellen Pärnussa on enemmän viihdykettä. Haapsalu on varmasti talviaikaan hyvin hiljainen, kun se nytkin, elokuun puolivälissä näyttäytyi hyvin rauhallisena. Turistejakaan ei paljon ollut liikkeellä, nähtävyyksistä sai hyvin kuvia ilman turisteja. Ungrun linnassakaan ei ollut ketään samaan aikaan, vanhalla rautatieasemalla kourallinen väkeä.

Olemme miettineet myös sitä, haluaisimmeko joskus palata Haapsaluun. Pärnun ja Haapsalun välillä valitsisimme Pärnun, sillä se on eläväisempi. Haapsalussa järjestetään kesäisin vanhojen autojen tapahtuma. Etenkin mieheni on niistä kovin kiinnostunut ja käymme Suomessa vuosittain jotain vastaavia katsastamassa, joten Haapsaluun meidät voisi saada uudestaan, muutaman vuoden kuluttua tuo autotapahtuma.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *