Yleinen

Lähteä vai jäädä?

16.9.2017
Palata vai pysyä?

Tämä kysymys on noussut viime aikoina monesti esille iltaisin lasten jo nukkuessa. Että lähteäkö vai jäädä tänne. Palatako Suomeen vai haaveilla jostain kolmannesta maasta.

Saksassa asumisessa on valtavasti hyviä puolia. Täällä on parempi elintaso, sillä hintataso on alhainen ja palkat ovat korkeammat. Perheverotus takaa myös, että yhden palkalla elää koko perhe. Täällä on hyvät lapsiperhe-etuudet, koulut ja ystävälliset ihmiset. Täällä on lyhyet etäisyydet. Täällä on enemmän lähipalveluita. Täällä on enemmän matkailumahdolllisuuksia.

Saksassa on lapsillamme hyviä ystäviä. He ovat löytäneet täältä omat paikkansa. Täällä lapsemme saavat elää lapsina pidempään. Kouluissa panostetaan yhteisöllisyyteen, toisten huomioimiseen, sosiaalisuuteen, kielenopiskeluun. Täällä oppii tulemaan toimeen erilaisista kulttuuritaustoista tulevien kanssa. Täällä kaksikielisyys tai maahanmuuttotausta on arkipäivää.

Silti mieli halajaa takaisin Suomeen. Suomessa olisi helpompi molempien vanhempien käydä töissä. Suomessa meillä olisi suku ja vanhat ystävät lähempänä. Meillä olisi omakotitalo loistavalla sijainnilla ja mahtavilla naapureilla. Kesällä omenapuussamme oli valtavasti omenoita. Ensimmäistä kertaa. Siitä tuli haikea olo.

Suomessa lapsiemme olisi mahdollista viettää enemmän aikaa isovanhempien kanssa. En myöskään halua, että lapsemme unohtavat Suomen. Että Suomi olisi heille vain lomanviettopaikka, ei koti.

Suomeen palaaminen ei tunnu seikkailulta. Ei tunnu uudelta. Yllättäen ei tunnu helpoltakaan vaihtoehdolta. Silti se houkuttelisi. Sinne on ikävä. Siellä olisi mahdollisuuksia, joita täällä ei ole. Ja toisaalta täällä on mahdollisuuksia, joita Suomessa ei ole. Täällä on tuttua ja turvallista. Toisaalta ei ole. Täällä on aina olemassa jonkinlainen kielimuuri ja asioista tietämättömyys. Systeemit toki muuttuvat Suomessakin, mutta omalla äidinkielellään on helpompi ottaa niistä selvää.

Hyviä ja huonoja puolia on sekä jäämisessä että lähtemisessä. Ja miten niitä voi edes arvottaa. Eivät ne ole oikein verrattavissa.

Valitsemme kummin vain, tulemme joka tapauksessa tuntemaan ikävää. Jäädessä ikävöimme Suomeen. Lähtiessä joudumme hyvästelemään tänne muodostuneet ystävät, tutut paikat ja, no, kaiken. Kaiken tämän mikä on ollut kotimme ja elämämme pian viiden vuoden ajan. Saksassa asuessa voi kuitenkin pitää yhteyksiä yllä Suomeen melko helpostikin. Mutta miten käy Saksan, jos palaamme Suomeen. Miten ylläpitää lasten suhteita tänne. Miten taata heidän kielitaitonsa säilyvän.

Joskus olisi kiva, kun joku toinen tekisi päätökset puolestasi. Sanoisi, että näin on hyvä. Vakuuttaisi, että näin on parempi. Mutta ei. Itse on uskallettava päättää ja sitten kantaa vastuu päätöksestä.

Muutos tarkoittaa aina luopumista vanhasta. Mutta tilalle tulee varmasti jotain. Mutta mitä. Sitäpä ei etukäteen täysin tiedäkään.

Muutos pelottaa. Samaankaan ei silti haluaisi jäädä.

Facebooktwitter

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Kata 18.9.2017 at 08:55

    Vaikeita päätöksiä! Olen kiitollinen siitä, että miehen työ toistaiseksi asettaa raamit meidän muutoille. Aika paljon voimme vaikuttaa itsekin muuttomaihin ja muuttojen ajankohtiin, mutta ihan kaikkea ei tarvitse päättää itse. Se helpottaa omalla tavallaan vaikeiden päätösten tekemistä.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 20.9.2017 at 09:20

      Meillä miehen työsuhde täällä on pysyvä, joten sellaista takarajaa työnantajan puolelta ei ole. Sehän tässä juuri onkin vaikeinta, kun itse pitää päättää. Pelottaa, että päätös on väärä. Vaikka toisaalta tiedän, ettei vääriä päätöksiä ole, vaan jokaisessa päätöksessä ja vaihtoehdossa on hyvät ja huonot puolet.

  • Reply Viherjuuria 18.9.2017 at 09:41

    Tämä pohdinta on ollut jo pidempään käynnissä, ja kiva, että kirjoitat siitä täälläkin 🙂
    Tilanne on tulevaisuudessa joka tapauksessa se, että jostain joutuu luopumaan. Ymmärtääkseni ette tulleet Saksaan jäädäksenne, joten sinänsä muutto ei olisi yllätys. Ette kuitenkaan palaisi samaan vanhaan, koska lapset ovat isompia ja nämä ulkomaanvuodet ovat varmasti muuttaneet teitä kaikkia. Jos joku asia alkaa kutkuttaa, ehkä sitä kohti kannattaa sitten mennä? Päätös on tietysti vaikea, mutta itse liputan aina muutoksen puolesta 🙂

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 20.9.2017 at 09:14

      Kyllä, tämä pohdista on oikeastaan saanut alkunsa alkukesällä, jolloin ekan kerran tietoisuuteen tuli ajatus paluumuuttohaaveista. Blogin kulisseissahan tätä asiaa on tosiaankin pohdittu jo pidempään ja tällä hetkellä ratkaisukin alkaa olla jo tiedossa. Tuo on totta, ettemme ikinä tulleet tänne loppuelämäksemme, vaan alun alkaen lähdimme katsomaan pariksi vuodeksi. Vuosia kertyi kuitenkin kuin huomaamatta useampi. Niin hyvin viihdyimme. Mutta ehkä se on niin, että aikansa kutakin. Itsekin liputan aina muutoksen puolesta, mutta muutoksen aikataulu on sitten eri asia 🙂

  • Reply destinationloma 18.9.2017 at 20:01

    Pystyn niin allekirjoittamaan nuo tuntemukset. Oma muuttomme takaisin Suomeen aiheutti etenkin minulle hyvinkin ristiriitaiset fiilikset. Nyt kaksi vuotta täällä olleena voin sanoa, että pahin ikävä on kadonnut ja nautimme suunnattomasti myös Suomesta. Alkuun koin sen paljon puhutun kulttuurishokin lievänä ja kyllä se ikävä aavikolle aina välillä nostaa päätään.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 20.9.2017 at 09:10

      Vertaistuki on parasta tukea 🙂 On kiva tietää, ettei ole ajatuksineen ja tunteineen yksin. Olen jo valmiiksi varautunut siihen, että paluumuutto aiheuttanee mahdollisesti suuretkin kulttuurishokit. Sellaista se taitaa olla, että kun on kerran lähtenyt, niin ikävä jonnekin tulee aina olemaan läsnä. Mutta toisaalta sehän on vain merkki siitä, että tärkeitä muistoja ja tärkeitä ihmisiä on monissa paikoissa.

    Leave a Reply