Kaksikielisyys / kielitaito

Opi kieltä laulamalla

11.9.2017

Olen opettanut Suomi-koulussa alle kouluikäisiä pari vuotta ja yksi eniten käyttämistäni metodeista on yhdessä laulaminen. Osa oppilaistani puhuu ja ymmärtää suomea sujuvasti, osa ei osaa suomea juuri ollenkaan. Kaikki oppilaani ovat kaksi- tai useampikielisiä. Jo opetustaipaleeni alkuvaiheessa huomasin, että laulaminen toimi parhaiten tasoltaan hyvin heterogeenisessä ryhmässäni. Lauluihin pääsevät kaikki mukaan pienimmästä kolmivuotiaasta lähempänä kouluikää oleviin. Osa laulaa sujuvasti mukana, osa keskittyy kuuntelemaan ja leikkimään mukana. Osan kohdalla olen kuullut jälkikäteen vanhemmalta, että vaikka tunneilla ei mukana ääneen laulakaan, niin kotona laulaa sujuvasti.

Olin siis erityisen ilahtunut, kun osallistuin Suomi-kouluopettajien koulutuspäiville Helsingissä ja siellä oli luennoimassa aiheesta Turun yliopiston opettaja, KT Jenni Alisaari. Sain lisää vahvistusta sille, että laulaminen todellakin kannattaa ja sen tehoa kielenoppimisessa on tutkittu menestyksekkäästi. Laulamalla oppii kielen sanoja, rakenteita ja fraaseja mielekkäästi ja tehokkaasti ja sitä kannattaa käyttää. Yhdessä laulaminen lisäksi yhdistää oppilaita eli luo ryhmähenkeä ja parantaa ilmapiiriä.

Koska laulaminen on osoittautunut tehokkaaksi kielenopetusmenetelmäksi myös aiemmissa tutkimuksissa, suomen kielen opettajille voisi suositella laulamisen monipuolisempaa ja tavoitteellisempaa käyttöä opetuksessa, Alisaari toteaa.*

Osallistuin koulutuspäivillä myös työpajaan, jossa ihan konkreettisesti harjoittelimme yhdessä erilaisia lauluja, joita voimme omassa opetuksessamme käyttää. Nyt on oma laulupussini taas pullollaan uusia ideoita syksyn oppitunteja varten.

Laulaen oppiminen sopii myös aikuisopiskelijoille.

Vaikka itse opetankin aivan pienimpiä lapsia, kannustan myös isompien lasten tai nuorten ja aikuistenkin kanssa työskenteleviä käyttämään enemmän laulamista opetuksessaan. Ja etenkin maahanmuuttajilla tai ulkomailla asuvilla (suomalaisilla) ei ole lastenlauluihin sellaista ”noloa tunnesidettä”. Lastenlauluja voi siis käyttää aivan hyvin aikuistenkin opetuksessa, koska niissä on selkeä melodia ja helpommat sanat. Etenkään oppimisen alkuvaiheessa liian monimutkaiset laulut eivät edistä oppimista vaan kannattaa aloittaa yksinkertaisemmista lauluista. Perinteiset Missä on peukalo ja pää-olkapää-peppu ovat siis yhä tänäkin päivänä paikallaan.

Tutkimuksessa ilmeni, että kirjoittamisen sujuvuus, tekstien pituuksina tarkasteltuna, kehittyi eniten suomea laulaen opiskelleilla opiskelijoilla.*

Laulamalla opettaminen auttaa siis myös kielen kirjoitamiseen. Jenni Alisaaren tutkimuksessa ilmeni myös, että oppilaat itsekin kokivat laulamisen mielekkääksi ja hyödylliseksi. Työpajassa kuuntelimme myös Alisaaren suosittelemia modernimpia lastenlauluja, joista hyvin monet löytyvät suosituilta Ipanapa-lasten levyiltä. Näitä kokoelmalevyjä löytyy meiltä kotoakin ja ovat niin lasten kuin meidän aikuistenkin mieleen. Esimerkiksi Alisaaren suosittelema Tuure Kilpeläisen kappale ”Kuningas Ei” on omienkin lasten yksi suosikkilaulu! Ja hauskuuden lisäksi siinä oppii samalla kätevästi suomen kielen kieltomuotoja 🙂

Lauluihin pääsee mukaan kieltä osaamattakin!

Itsekin olen tykännyt todella paljon laulaa saksaksi. Pian Saksaan muuttamisen jälkeen aloitin pienempian lasten kanssa paikallisen evankelisen kirkon äiti-lapsi -piirissä ja siellä yhdessä saksalaisia lasten lauluja laulamalla opin ensimmäisiä sanojani saksaksi. Lauluissa tuli tutuksi niin eläimet, kuin väritkin. Ja mikä parasta, lauluihin pääsee mukaan, vaikka ei ymmärtäisikään mistä lauletaan. Laulaen sanat jäävät paremmin mieleen ja lausumistakin oppii. Myöhemmin olen osallistunut aina mahdollisuuksien mukaan lasten päiväkodissa pidettäviin lauluhetkiin, joissa laulettiin yhdessä vuodenaikaan sopivia lauluja. Laulujen mukana tulee tutuksi myös paikallinen kulttuuri ja perinteet.

*Postauksen lainaukset ovat Jenni Alisaaren väitöskirjan ”Laulamalla opettaminen tehostaa suomen kielen oppimista”  mediatiedotteesta. Tiedotteen voi lukea kokonaan täältä.

Lisäys 20.10.2017

Oli ilo lukea myös Ylen uutisesta (yle.fi/uutiset/3-9851345), että Suomessakin on alettu käyttämään yhdessä laulamista maahanmuuttajien kielen opetuksessa entistä enemmän. Uutisartikkelissa kerrotaan Hoilaillen -projektista, josta on saatu hyviä kokemuksia:

Laulaminen tukee kielen oppimista monin tavoin, koska silloin otetaan niin sanotusti käyttöön se toinenkin aivopuolisko. Lisäksi yhdessä laulaminen on hauskaa ja se lisää yleensä oppimismotivaatiota. Tunnille jaksetaan tulla, vaikkei aina huvittaisikaan, kertoo Joutsenlahti kokemuksesta.

 

Facebooktwitter

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Jenni 11.9.2017 at 10:25

    Tosi hyvä juttu! Itsekin olin ihan fiiliksissä Saksaan muuton alkumetreillä, kun lasten kanssa leikkikerhossa laulettiin tällaista laulua https://www.youtube.com/watch?v=rJWZhitXWzI Opin siitä ihan hurjan monta sanaa, kun kieen lähtötaso oli nolla 😀

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 11.9.2017 at 12:08

      Ja on yllättävää miten hyvin ne laulut jää mieleen jo muutaman kerran jälkeen. Vieläkin muistan monia parin vuoden takaisia lauluja, joita yhdessä kerhossa laulettiin. Ja näinhän se on, kun lähtötaso on nolla, niin alussa saa helpolla onnistumisen kokemuksia 🙂

  • Reply Anna-Kaarina 11.9.2017 at 13:44

    Samaa mieltä kanssasi, Jonna. Olen opettanut myös pieniä Suomi-koulussa leikkikaulujen avulla. Koska olen jo ollut niin kauan pois Suomesta piti hankkia uusia suomalaisia oerinteellusten lisäksi. Koska lauluääneni ei ole hyvä käytän CD-soitinta apuna. Nykyään käyn vain sijaisena Düsseldorfin koulussa. ”Leikkitunti” ja” Karvakorvan laulupurkki” tarjoavat lisää ideoita. Minulla on nyls Marjatta Pokelan ”Kuperkeikku”, josta ajattelin huomenna käyttää tunnilla pienimmille ”Kippis, kappis, marjoja koppaan..”. Siinä on sitten peri suomalaista ainesta kun ”poimitaan” marjoja (kori mukaan ja eri värisiä marjoja, piirrettyjä tai kuvia). Sitten vaikka ” Lähtekäämme metsään..”

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 13.9.2017 at 13:17

      Kiva idea tuo marjakori 🙂 Minä olen laulanut lasten kanssapaljon sellaisia lauluja, joita suomessa muskarissa ja avoimessa päiväkodissa lailoin omien lasteni kanssa ennen Saksaan muuttoa. Suomikoululaisten mieleen ovat erityisesti olleet leipuri hiiva ja pienen pieni veturi, joita molempia pitää laulaa myös minipienellä äänellä, ja möreällä jättiläisen äänellä ja pikaveturi se vasta lasten mielestä hauska onkin. Muita laulusuosikkeja on viisi pientä ankkaa lähti leikkimään ja bussilaulu.

    Leave a Reply