Suomi Yleinen

Miten voi Itämeri? #ReilutBlogit vol. 3

18.3.2017

Merten suojelu ja merien ongelmat koskettavat meistä jokaista. Usein ongelmia ajatellessa ensimmäisenä tulee mieleen kaukaiset valtameret, mutta ei kannata unohtaa meidän omaa mertammekaan, Itämerta. Toki on tärkeää huomioida ekologinen ja vastuullinen matkailu ja merten tilasta huolehtiminen kaukomailla matkatessa. Useimmat matkamme (saati arjen valintamme!) sijoittuvat kuitenkin lähiseuduille. Käsi ylös kuinka moni tykkää risteillä Ruotsiin tai Tallinnaan? Tai viettää kesälomaa vaikkapa Kalajoen tai Yyterin hiekkarannoilla? Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, vaan merien suojelun voi aloittaa jo kotona!

Tarinoita maailmalta ja Matkakuume -blogien liikkeellepanemassa #ReilutBlogit -haasteen kolmannessa osassa keskitytään merten tilanteeseen. Aihe on tärkeä ja vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin. Yksi suurimmista ongelmista on merien saastuminen, ja tässä asiassa meristä löytyvä muovijäte, etenkin mikromuovit, ovat avainasemassa. Mikromuovit ovat todellinen vaara merten kaloille ja erilaisille merinisäkkäille. Tanjan matkassa maailmalla -blogista voit lukea erittäin hyvän ja kattavan postauksen merien asukeista mikromuovien uhreina. Suosittelen lukemaan!

laivalla_saksaan

Autolautalla Saksaan.

laivalla_travemundiin_saksaan

Travemund – Saksa

Saastumisongelma koskettaa myös Itämerta. Itämeren valuma-alueella asuu yli 85 miljoonaa ihmistä! Lisäksi Itämeri on itse asiassa yksi maailman liikennöidyimmistä meristä ja laivaliikenne tulee arvioiden mukaan kaksinkertaistumaan seuraavan 20 vuoden aikana. Suomen viennistä jopa 90% ja tuonnista 80% kulkee meriteitse.

Joka hetki Itämerta kyntää noin 2000 suurikokoista alusta. Joukossa on valtavia öljytankkereita, vaarallisia aineita kuljettavia tankkereita, rahtialuksia sekä matkustajalauttoja. Lähde WWF

Rehevöityminen on suurin Itämeren ongelmista. Liiallista ravinnekuormaa ja siitä johtuvaa rehevöitymistä aiheuttavat maatalouden ja asutuksen lisäksi myös matkustajalaivaliikenteen päästöt. Suomi tuottaa esimerkiksi 10% Itämerta kuormittavasta fosforipäästöistä. Monista parannuksista huolimatta pitkällä aikavälillä Itämeren levämäärät ja fosforipitoisuudet ovat nousseet, etenkin Helsingin edustalla. Suomella on vielä paljon tehtävänä Itämeren tilanteen kohentamiseksi.

Rehevöitymisen merkit näkyvät meille jokaiselle esimerkiksi sinilevänä. Tämä haittaa meren virkistyskäyttöä. Mutta vielä suurempi haitta on siellä minne me emme näe. Merenpohjassa pahimmillaan rehevöitymisestä johtuva happikato aiheuttaa eliöstön tuhoutumista.

Saasteet eivät tunne rajoja, joten kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Suomi on sitoutunut Itämeren tilan kohentamiseen ja Suomea sitovat useat kansainväliset sopimukset. Näistä oleellisin on juuri Itämeren suojelua koskeva yleissopimus HELCOM. Myös WWF toimii merien suojelussa tärkeässä roolissa.

WWF kumppaneineen on muodostanut kansainvälisen Itämeri-verkoston (Baltic Ecoregion Progremme) edistääkseen merensuojelua yli valtioiden rajojen. Verkosto ajaa yhteisiä tavoitteita rehevöitymisen torjumiseksi, kalastuksen kestävyyden parantamiseksi sekä meren hoidon ja kestävän käytön edistämiseksi.

Keskellä Itämerta - matkalla Finnlinesilla Saksasta Suomeen

Keskellä Itämerta – matkalla Finnlinesilla Saksasta Suomeen

Matkustajalaivaliikenne aiheuttaa osan Itämeren kuormituksesta.

Onneksi kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO:n on päättänyt panna voimaan kiellon, joka estää risteilyaluksia laskemasta jätevesiään Itämereen. Enemmistö matkustajalauttayhtiöistä on toiminut vastuullisesti jo kauan. Sen sijaan kansainväliset luksusristeilijät eivät ole suostuneet lopettamaan saastuttamista vapaaehtoisesti. Päätös astuu voimaan asteittain lähivuosina.

Saksan laivan kannella.

Saksan laivan kannella.

Mitä meistä jokainen voi tehdä Itämeren tilan kohentamiseksi?

Merissä kelluvat muoviroskat eivät ole vain Intian valtameren ongelma, vaan yhtä lailla Suomessakin luontoon heitetty muovipussi voi joutua vesilinnun mahaan. Meistä jokainen vaikuttaa teoillaan ja päätöksillään merien hyvinvointiin ja tilaan.

Helpoin toimenpide lienee roskaamisen lopettaminen ja esimerkiksi turhan ympäristöä saastuttavan ja kuormittavan toiminnan vähentäminen. Yleisemmällä tasolla merien tilaan vaikuttaa käyttämämme ravinto (esimerkiksi kalankasvatus aiheuttaa ravinnepäästöjä) ja esimerkiksi liikenteen aiheuttamat päästöt. Tiesitkö, että suurin merien mikromuovien lähde on juuri autoilu? Voi siis sanoa, että yleiset ekologiset elintavat, kierrätys ja julkisten liikennevälineiden käyttö auttavat myös meidän omaa Itämertamme.

Tässä vielä muutama helppo ja yksinkertainen asia, joilla voit pienentää omaa jalanjälkeäsi ja parantaa ympäristön ja meriluonnon tilaa.

  • älä roskaa
  • suosi lähiruokaa
  • vältä tarpeettoman tavaran ostamista
  • kävele, pyöräile ja suosi julkista liikennettä
  • vähennä lihan ja kasvatetun kalan syömistä
  • suosi luonnonkosmetiikkaa
  • älä osta muovirakeita sisältävää kosmetiikkaa
  • kierrätä

Pienilläkin teoilla on merkitystä.

merimatka_saksaan

Vielä lopuksi haluan laittaa haasteen eteenpäin. Annan haasteen kolmelle matkabloggaajalle, jotka ovat lähiaikoina kirjoittaneet risteilyistä. Haastan Lähdetään taas -matkablogin, Elämää ja matkoja Mian ja Siveltimellä Sannan. Toivottavasti lähdette mukaan tähän tärkeään kampanjaan!

—Tämä postaus on osa #ReilutBlogit -kamppanjaa. Lue täältä kaikki tempauksessa mukana olevat blogikirjoitukset. Myös aiempien vuosien postaukset!—

Postauksessa käytetyt lähteet:

Wikipedia – Itämeri

WWF – Itämeri – merenkulku

 Ympäristöhallinnon verkkopalvelu – ympäristö.fi – merenhoidon suunnittelu

Facebooktwitter

You Might Also Like

9 Comments

  • Reply Annika - Tarinoita Maailmalta 19.3.2017 at 03:52

    Kiitos kun otit osaa tähän haasteeseen ja kampanjaan! Tosi hyvä kirjoitus, oli mielenkiintoista lukea Itämerestäkin enemmän. Itse en sitä juuri tutkinut tätä kampanjaa varten, joten loistojuttu, että sinä tutkit 🙂

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 19.3.2017 at 10:06

      Kiitos itsellesi kampanjan aloittamisesta 🙂 Tärkeä aihe! Ympäristön- ja luonnonsuojelusta ei koskaan voi puhua liikaa!

  • Reply Tanja / Tanjan matkassa 19.3.2017 at 18:41

    Kiitos linkistä blogiini. Itse olen työuraani tehnyt juurikin Itämeren matkustaja- ja rahtialuksilla, joten merien tilanne on itsellä lähellä sydäntä. Jos jotakuta kiinnostaa nähdä millaisia aluksia Itämerellä liikkuu (lukuunottamatta sota-alukset) ja kuinka paljon siellä on liikennettä, reaaliaikainen kartta tietoineen löytyy täältä: https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:8/centery:59/zoom:5

    Aikamoinen liikenne täällä pienellä ja hyvin haavoittuvalla Itämerellä 🙁

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 19.3.2017 at 22:10

      Katselin tätä samaa liikennöintikarttaa postausta kirjoittaessa. Itämeri on kyllä ruuhkainen ja pienen kokonsa vuoksi hyvin havoittuvainen.

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net 19.3.2017 at 21:44

    Mahtavaa, että kirjoitit Itämerestä! Tämä koskettaa meitä päivittäisessä elämässä enemmän kuin kauempana olevat valtameret, mutta harmillisesti jää vähemmälle huomiolle. Itämerta koetellaan kyllä monelta suunnalta. Jätehuolto on täälläpäin maailmaa sentään kohtuullisen hyvällä tolalla, mutta lannoitteita valuu vesistöön jatkuvasti. Toistaiseksi ollaan oltu onnekkaita ettei isompaa öljyonnettomuutta tms. muuta ympäristökatastrofia ole päässyt tapahtumaan, mutta tuo Tanjan linkkaama liikennöintikartta on kyllä aika karua katseltavaa.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 19.3.2017 at 22:13

      Minusta tuntuu, että monesti lähelle ei osata katsoa. Tai haluta nähdä. Itämeren valuma-alueella asuu valtavasti ihmisiä, mutta onneksi esimerkiksi Pietarin jätehuolto on saatu hyvälle tolalle. Olin silti yllättynyt niistä ympäristökeskuksen sivuilta löytyvistä tilaistoista, joiden mukaan Suomen aiheuttamat päästöt Itämereen (pitkälti maatalouden jäämiä) eivät ole vähentyneet vaan jopa päinvastoin. Paljon on siis vielä tehtävää! Ja toivotaan todellakin, ettei mitään öljy- tai muuta kemikaalionnettomuutta tapahtuisi.

  • Reply Katja/jumalainenseikkailu 21.3.2017 at 15:51

    Itse olen ollut nimenomaan tuosta Itämerestä aina huolissani. Hävettää, että Suomen päästöt Itämereen ovat yhä ylipäätään olemassa…Kiertotaloudesta kyllä puhutaan, mutta ensin pitäisi kai saada nuo lähiseudut kuntoon!Kiitos, tässä oli ihan uuttakin tietoa minulle.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 24.3.2017 at 10:46

      Ole hyvä 🙂 Itseäni myös hävettää miten huonossa kunnossa Itämeri on ja että Suomen osalta päästöt eivät edes ole vähentyneet. Helposti osoitetaan syyttävä sormi muihin maihin, vaikka omassakin osuudessa olisi paljon tekemistä!

  • Reply Teija / Lähdetään Taas 27.3.2017 at 13:44

    Kiitos haasteesta!
    Täytyykin ihan pohtia, miten voisin ottaa haasteen vastaan. Meri on minulle niin tuntematon aihe, vaikka tärkeä onkin, että pitää oikein ajatuksen kanssa ajatella, osaanko lähteä mukaan.

  • Leave a Reply