Saksa Saksassa asuminen

Miten saksalaiset tavat eroavat suomalaisista?

11.1.2016

Ajattelin koota tähän listanomaisesti erilaisia huomioitani saksalaisesta arjesta tai pitäisikö sanoa saksalaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka eroavat Suomessa totuttuihin. Huomiot ovat satunnaisessa järjestyksessä ja osa mitättömiä pikkuasioita ja osalla on isompi merkitys jokapäiväiseen elämään. Lisäksi muistutan siitä, että Saksa on iso maa väkimäärältään ja monet tavat ja perinteet ovat aivan erilaisia eri puolella Saksaa. Täällä myös osavaltiolla on paljon sananvaltaa, joten osa huomioistani saattaa koskea vain tätä kotiosavaltiotamme, ei koko Saksaa.

Itse asiassa tämä asia oli itselleni merkittävin täällä oppimistani asioista. Eli ei ole olemassa vain yhdenlaista Saksaa, vaan hyvin monet käytännöt lähtien ihan päiväkodeista ja kouluista erovat toisistaan riippuen asuinkunnasta ja -osavaltiosta. Lisäksi myös kirkoilla ja erilaisilla aatteilla on paljon merkitystä. Valinnanvaraa ja -vapautta on paljon!

Orkideoja on ainakin joka toisen saksalaisen kodin ikkunalla. Niin meilläkin.

Tässä niitä tulee, olkaa hyvä:

  • tiskit tiskataan sienellä tai rätillä. Eikä niitä huuhdella, vaan kuivataan astiapyyhkeellä.
  • lapsille jaetaan karamellejä vähän joka paikassa. Esimerkiksi lasten lääkärillä tai vaatekaupan kassalla.
  • Ovet aukeavat eri suuntaan.
  • kouluun mennään 6-vuotiaana
  • koulutarvikkeet ostetaan itse
  • koulureput ovat jättimäisiä laatikoita
  • kouluissa kirjoitetaan mustekynällä
  • peruskoulun alakoulu kestää 4 vuotta
  • Saksassa on koulunkäyntipakko
  • opettajaa puhutellaan rouva/herra sukunimi ja tietysti teititellään
  • päiväkodissakin lapset käyttävät sukunimeä hoitajistaan.
  • Melkein kaikilta löytyy lankapuhelin
  • valaistuja ulkoilureittejä on todella vähän
  • ilmanvaihtoa ei ole, vaan asunnot tuuletaan avaamalla ikkunat
  • käteisellä maksaminen on tavallisin maksumuoto
  • monissa ravintoloissa ja kioskeissa käteismaksu on ainoa vaihtoehto
  • homeopatia on yleistä
  • kemikalioissa myydään paljon lääkkeitä ja itsehoitovalmisteita
  • kosmetiikka on todella edullista ja etenkin luonnonkosmetiikkaa on saatavissa helposti
  • lähiruokaa ja luomua suositaan ja niiden valikoimat ovat todella hyvät
  • rasvatonta maitoa ei juurikaan käytetä
  • siirappi on leivänpäällinen
  • uskonnollisuus näkyy ihmisten arjessa
  • saksalaiset rakastavat naamiaisasuja
  • Joka paikassa syödään 9:30 aamupala. Siis päiväkodeissa, kouluissa ja kaikissa vauva/taaperoharrastuksissa
  • ruuan kanssa juodaan kuplavettä tai teetä. Myös lapset.
  • teellä tarkoitetaan yleensä yrtti- tai marjateetä.
  • koulupäivään ei kuulu ruokailua.
  • päiväkotipäiviinkään ei kuulu ruokailua, jos hoitosopimus vain aamupäiviksi.
  • päiväkotiruoka maksetaan itse.
  • kaikki lääkärikäynnit hoidetaan itsevalitsemillaan yksityislääkäreillä.
  • neuvolaa ei ole, vaan vastaavat määräaikaistutkimukset tekee aina lastenlääkäri
  • lapset saavat kaikki lääkkeet reseptillä ilmaiseksi
  • saksalaiset rakastavat automaatteja
  • kaupat eivät ole sunnuntaisin avoinna, paitsi hyvin harvoin erikoistapauksissa (esimerkiksi joulun alla tai vaikka äitienpäivänä).
  • kolikoita pitää aina olla mukana milloin mitäkin pikku ostosta tai automaattia varten.
  • kolikoita saa myös harvase viikko laittaa lasten mukana kouluun kirjekuoressa. Opettajalle maksetaan käteisellä erilaiset pienet koulun retket, oppikirjat jne.
  • tupakkaa saa mainostaa
  • alkoholia saa mainostaa. Siis myös väkeviä
  • olutta ja viiniä saa ostaa 16 -vuotiaana
  • alkoholia saa nauttia julkisilla paikoilla
  • alkoholia saa tarjota ilmaiseksi (vaikkapa pankin markkinointitilaisuudessa) ja maistattaa mainosmielessä esimerkiksi ruokakaupoissa tai vaikka kadulla

*Listaa täydennetty 13.1.2016

*Listaan lisätty linkkejä aihetta käsitteleviin juttuihini 🙂

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogia facebookissa / instagrammissa / twitterissä

Facebooktwitter

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Kulttuurikorppikotka 11.1.2016 at 22:30

    Hyvänen aika, ihan samanlaista on Irlannissa! Lankapuhelimia ei kuitenkaan taida enää löytyä kuin vanhuksilta ja toimistoista. Homeopatiaa ja luomua ei juuri suosita Irlannissa, ja aamupala korvataan sipseillä tai suklaalla, jos silläkään, ja tee on mustaa. Muuten voisin allekirjoittaa joka kohdan. Onkohan Suomi se poikkeus Euroopassa? En esimerkiksi ole koskaan kuullut karkkipäivistä muualla maailmassa. Tuosta käteisellä maksamisesta olen kuullut (saksalaiselta) selityksen, että luottokortit ovat saksalaisista ”pettäviä”, kun ottaa samalla velkaa.

    • Reply jujukas 11.1.2016 at 22:52

      Minusta tuntuu, että Keski -Euroopassa on kaikkialla melko samanlaista. Lankapuhelimet ovat tosiaan edelleen yleisiä. Mekin sellaisen hankimme, sillä paikallispuhelut ovat ilmaisia ja puhelinliittymä sisältyy nettiliittymän hintaan 😊

  • Reply Terhi 12.1.2016 at 05:38

    Missä osavaltiossa asutte? Me asumme Berliinissä. Ainakin meidän tarhassamme ruoka kuuluu hintaan ja se tarjotaan klo 12. Aamupalaa ei ole.

    • Reply jujukas 12.1.2016 at 07:42

      Asumme NRW:ssa. Olen kuullut, että Berliinissä moni asia on toisin. Peruskoulukin kestää 6 vuotta, kun muualla useimmiten sen 4 vuotta! Täällä tosiaan päiväkotiruokailu maksaa 50-60€/kk eikä kuulu lyhyimpiin hoitopäiviin lainkaan.

  • Reply Lotta 12.1.2016 at 15:17

    Hei, olipa hauska listaus! Berliinissä tosiaan – me asuttiin siell kouluikäisten kanssa joitakin vuosia – peruskoulu kestää pidempään, ja ainakin niiss# kahdessa koulussa, joista meillä oli kokemusta (toinen oli Gymnasium eli peruskoulua seuraava yläkoulu mutta kyllä sekin edelleen ilmainen oli), oli kouluruoka, maksullinen vain, ja toki vapaaehtoinen. Me otettiin se. Minusta sen laatu vaikutti hyvältä, ei lapset hirveästi valittaneet. Sielläkin toki oli aamupala koulussa 9.30. Minusta se oli hyvä idea, aamulla aikaisin ennen kouluun lähtöä ei ollut niin hirveä paine aamiaisen kanssa ja koululounas oli normaaliin ruoka-aikaan. Suomessahan lounas on joskjus tosi aikaisin, jopa 10.30.
    Tuo oven avautumissuunta nauratti minua! Kun muutimme Berliiniin, sain sormeeni haavan heti kättelyssä ja myöhemminkin, kun vanhasta rutiinista vedin ovea samalla kun käänsin avainta ja olisikin pitänyt työntää… autsh, huonostihan siinä kävi kun sormi jäi väliin. Myöhemmin opin varoittamaan myös Suomesta tulevia vieraita, ja ehtihän joku heistäkin saada kolhun sormeensa samasta syystä!
    Jättiläismäiset koulureput jätimme vastaanottokeskukseen lähtiessämme Saksasta. Oli niissä alkuun ihmettelemistä. Ne ovat myös melkoisen hintaviakin!

    • Reply jujukas 12.1.2016 at 20:38

      Kiva kuulla, että listasta oli iloa 🙂 Hih, mulla oli hankaluuksia alussa julkisissa vessoissa. Niitä ei sitten millään meinannut saada auki, kun tosiaan avautuvat sinne koppiin sisäänpäin. Aluksi nuo laatikkoreput tuntuivat jotenkin hankalilta ja painavilta ja kalliilta, mutta nyt, kun esikoinenkin on yli 3 vuotta omaansa käyttänyt, on sen edut tulleet selviksi. Reppu on edelleen uutta vastaavassa kunnossa eli käyttöikä todellakin on pitkä! Ja pysyyhän niissä kirjat ja tavarat kunnossa ja on lokeroita niille eväsrasioillekin.

  • Reply Silja 14.1.2016 at 12:37

    Ihan tuttuja huomioita! Teitittelyyn on pitänyt totutella. Toimin sairaanhoitajana ja teitittelen tietysti aina potilaita ja he muutamaa poikkeusta lukuunottamatta myös minua. Ja tietysti potilaat kutsuvat minua Schwester Siljaksi ja olen vähitellen pääsemässä yli sisar hento valkoinen -mielleyhtymästä 😀

    • Reply jujukas 14.1.2016 at 19:55

      Olen käsittänyt, että yli 15-vuotiaita teititellään. Että siinä vaiheessa opettajakin sitten alkaa oppilaitaan kutsua sukunimellä. Aina ei kuitenkaan tarvitse teititellä, esimerkiksi toisia lasten päiväkoti- ja koulukavereiden vanhempia voi suoraan sinutella, koska olemme ns vertaisia.

    Leave a Reply