Ihanaa, kun joku vielä kustantaa opaskirjoja!

*Yhteistyössä Tripsteri

Seison kirjakaapin edessä ja tuijotan pitkää riviä: mikä ihme näistä on ensimmäinen matkaopas, jonka olen ostanut? Tuntuu kuin ne olisivat olleet meillä aina, minkä vuoksi on vaikeaa löytää se ensimmäinen.

Lopulta lasken asiaa matkojen mukaan. Olen tehnyt ensimmäiset matkat, joilla olen oikeasti mennyt matkaoppaiden saattelemana, Barcelonaan 2000-luvun alussa. Vanhimman kirjan on siis pakko olla Kaupunkikirjojen sarjaan kuuluva Barcelona & Katalonia. Sen verran toki muistan, että tämä kyseinen kappale ei ole se, jonka me ostimme ennen ensimmäistä matkaamme Barcelonaan, vaan ystävät lainasivat sitä, ja tuhottuaan sen matkalla täysin ostivat meille uuden. Silti tämä kirja kuuluu niihin kaikista vanhimpiin, joita hyllystämme löytyy.

Tämän lyhyen ja ytimekkään opaskirjan viereen on tänä vuonna ilmestynyt uusi seuralainen: Tripsterin Barcelona-opas. Aiemmin lähinnä verkko-oppaita julkaissut Tripsteri on tänä vuonna julkaissut jo peräti viisi painettua opaskirjaa: Barcelonasta, Roomasta, Pariisista, Thaimaasta ja Islannista.

Tripsterin etuna on ehdottomasti se, että opaskirjoja kirjoittavat ihmiset, jotka oikeasti tuntevat kohteensa. Esimerkiksi Barcelona-kirjan on kirjoittanut Paula Kultanen-Ribas, joka on asunut kaupungissa vuosia. Kuvat on ottanut kaupungissa myös asunut Tuulia Kolehmainen, joka onkin löytänyt kuviin vähän uudenlaisia näkökulmia. Thaimaa-opas on Antti Helinin käsialaa, ja Islanti-kirjan taas on kirjoittanut Suomen virallinen Islanti-tuntija Satu Rämö.

Tripsterin kirjat ovat eräänlaista jatkumoa monille tutuille Mondo-oppaille, joiden kustantaminen lopetettiin jokin aika sitten. Ilmeisesti matkaoppaiden kustantaminen oli sen verran kustannustehotonta puuhaa, että Mondo ei enää jatkanut opaskirjojen tekemistä. Nyt Mondon kirjojen kirjoittajat ovatkin jatkaneet tietojen päivittämistä näissä Tripsteri-kirjoissa, jotka Mondoon verrattuna ovat ulkoasultaan aikamoinen piristysruiske kirjahyllyyn.

Tripsteri Barcelona

Tripsterin Barcelona-opas on tuhti tietopaketti kaupunkiin suuntaavalle. Se eroaa esimerkiksi tästä minun ensimmäisestä opaskirjastani siinä, ettei se luettele kaupungin kuuluisimpia nähtävyyksiä kartoin ja värikuvin höystettynä, vaan enemmän se kertoo tarinoita Barcelonan kaupunginosista. Luvut onkin nimetty kaupunginosien mukaan, ja niille on kaikille annettu jonkinlainen määritelmä, joka erottaa sen kaupungin muista osista.

Itseäni nämä eri kaupunginosat kiinnostavat erityisen paljon, minkä vuoksi matkaopasta oli ihanaa lukea, vaikken itse nyt lähiaikoina ole Barcelonaan suuntaamassakaan. Aiemmilla matkoillani kaupunkiin olen vaellellut ympäri katuja ja kujia, ja ihastunut erityisesti Eixamplen ja Gràcian kaupunginosiin. Tripsterin kirjassa Eixamplea kuvataan modernistiseksi, ja Gráciaa taas taiteilijoiden ja opiskelijoiden kaupunginosaksi, joten ihan oikeilla suunnilla olen liikkunut.

Nyt tosin huomaan, että olisin aikoinaan voinut lähteä rohkeamminkin vähän kauemmas, koska myös sieltä löytyisi mielenkiintoisia kaupunginosia – ja erityisesti lasten kanssa niitä leikkipuistoja, joita keskustan alueella on vähemmän. Barcelonan tapauksessa aina kannattaa lähteä vähän kauemmas, koska keskusta alkaa olla jo vahvasti turistiryhmien valtaama.

Tripsteri Barcelona

Kannattaako matkaoppaita sitten oikeasti enää painaa? Itse en ole ostanut yhtään matkaopasta enää vähään aikaan, mutta toisaalta luen mielelläni näitä hyllystä löytyviä vanhempia versioita. Berliiniinkin kannoin alkukesästä mukanani pari opaskirjaa, joista lueskelin tarinoita kaupungista.

Minusta suurin ratkaisu matkaoppaiden kustantamisessa tehdään siinä, millaista kirjaa lähdetään tekemään. Kaupunkikirjojen kaltaisille oppaille, joissa luetellaan tärkeimmät nähtävyydet ja ravintolat, ei ehkä enää ole kysyntää – ne kun vanhenevat todella nopeasti. Esimerkiksi tässä minun ensimmäisessä opaskirjassani – joka kuitenkin on vasta vuodelta 2005 – on Sagrada Familiakin murto-osa tämänpäiväisestä. Myös nähtävyydet ja kaupunkimaisemat muuttuvat nopeasti.

Sen sijaan näkisin kuitenkin, että matkatarinoille on edelleen kysyntää. Ihmiset lukevat kirjoja, ja ennen matkalle lähtöä on ihanaa sukeltaa matkakohteen kulttuuriin ja tunnelmaan lukemalla jotain sinne perustuvaa. Itsekin valmistauduin Berliinin matkaan lukemalla Jörn Donnerin Berliini-raporttia vuodelta 1958. Hyvin toimii edelleen.

Tripsterin Barcelona-opaskin toimii parhaiten silloin, kun kerrotaan tarinoita pintaa syvemmältä. Esimerkiksi Barcelonan jalkapallon ja politiikan tiivis suhde oli minulle jollain tasolla tuttu asia, mutta tämän kirjan myötä opin siitä paljon uutta. Myös kaupungin suurten nimien, kuten kuvataiteilija Antoni Tàpiesin, elämäntarinat on kerrottu sopivassa mittakaavassa.

Tripsteri Barcelona

Tarinoiden kertominen on Paula Kultanen-Ribasille helppoa, koska hän tuntee kaupungin niin hyvin, ja löytää sieltä niitä persoonallisia tarinoita. Opaskirjoja ei ehkä tänä päivänä voikaan kirjoittaa sillä tyylillä, että menee etsimään kaupungista ne oleelliset paikat, vaan kaupunki pitää oikeasti tuntea, että siitä voi kirjoittaa toimivia ja tunnelmallisia tarinoita.

Ja opaskirjoissa – kuten matkustamisessa yleensä – on kuitenkin paikkoja enemmän kyse ihmisistä ja kulttuurista. Matkustaessa joutuu väistämättä sukeltamaan paikalliseen kulttuuriin ja tapaamaan ihmisiä, ja nämä asiat kiinnostavat ainakin minua myös matkakirjoissa. Millaisia ihmisiä kaupungissa asuu ja mitä he tekevät? Missä ihmiset liikkuvat, ja kuinka he viettävät vapaa-aikaansa? Kun saan opaskirjoista vastauksia näihin kysymyksiin, luen niitä edelleen mielelläni.

Tripsteri Barcelona

Jos nyt olisin lähdössä matkalle Barcelonaan, ottaisinko mukaani opaskirjan? Ottaisin ehdottomasti, mutta valitsisin tarkkaan, minkä kirjan. Missään nimessä en enää ottaisi Kaupunkikirjojen opasta, koska 150 sivuun puristettu tietous Barcelonasta (ja samalla koko Kataloniasta) ei tarjoa mitään pintaa syvemmältä, ja myös pinta alkaa olla jo vanhentunutta.

Tripsterin kirjan sen sijaan ottaisin mielelläni, koska sen kanssa voisin vaellella kaupunginosasta toiseen ja haistella tunnelmaa. Jotkut kaupunginosat jättäisin ehkä suosiolla väliin, koska karismaattiseksi mainittu Gòtic on jo ennestään tuttu paikka, eikä Zona Altan maininta hienostoalueena saa minun innostustani heräämään, mutta esimerkiksi lapsiperheiden Poblenouhun suuntaisin varmasti. Tämä minun pidempien Barcelonan matkojeni jälkeen rakennettu kaupunginosa kuulostaa kirjan perusteella niin mielenkiintoiselta paikalta, että sinne haluaisin ehdottomasti.

Haluaisin myös tutustua Horta-Guinardón kaupunginosaan, joka on vielä pitkälti säästynyt suurilta turistimassoilta. Vieraillessamme Gaudín suunnittelemassa Parc Güellissa vuonna 2005 kävelimme sen katuja, mutta tuokin kukkulalle levittäytyvä kaupunginosa on väistämättä muuttunut paljon vuosien varrella.

Tripsteri Barcelona

Erityisen paljon minua Tripsterissä ihastuttaa sen yhteistyö Reilun matkailun yhdistyksen kanssa. Reilu matkailu näkyy hyvin myös Barcelona-oppaassa ja siihen tehdyissä valinnoissa. Tripsterin painettujen matkaoppaiden kohteet Barcelona, Rooma ja Islanti kuuluvatkin juuri niihin paikkoihin, joissa turisteja alkaa olla jo ongelmaksi asti. Onkin ihanaa lukea hyvin valikoituja ja reiluja valintoja näihin kohteisiin.

Meidän kodissamme kirjahyllyt ovat vähentyneet radikaalisti viimeisten vuosien aikana. Silti eteisen lasiovisesta kaapista löytyy edelleen osa, johon on niputettu vieri viereen matkaoppaita. Uusia sinne ei kovin usein enää ilmesty, mutta vanhoja selailen edelleen silloin tällöin, enkä suostu niitä pois heittämään.

En kuitenkaan sano, etteikö sinne voisi uusiakin kirjoja hankkia, mutta kova seula niiden täytyy läpäistä: niiden täytyy kertoa ajattomia tarinoita, jotka kuljettavat minut kohteeseen vielä kauan kirjan ilmestymisen jälkeenkin. Täytyy myöntää, että Tripsterin kirjat voisivat hyvinkin olla näitä.

Kiitos Tripsteri kirjasta, joka sai Barcelona-kuumeen taas nousemaan!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Piyya 7.7.2018 at 09:36

    Minulle painetut matkaoppaan kuuluu matkavalmisteluuni, siihen odotukseen ja innostumiseen. Toki selaan myös netin syövereitä mutta painetussa tekstissä vaan on sitä jotain. Itse olen ehkä juuttunut liikaakin Lonely Planetin lumoon.
    Täytyypä tutustua noihin Trpsterin oppaisiin jos kohteet kohtaavat matkojen kanssa.

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 14.7.2018 at 23:14

      Kyllä minäkin säännöllisesti hakeudun painettujen oppaiden pariin. Enää en vain raaski ostaa niitä niin usein, vaan yritän löytää käyttökelpoisia kirjaston hyllystä. Ja matkallakin painettua opasta on ihana selailla vaikka aamukahvin ääressä, jos vain laukussa on tilaa kirjalle. Kannattaa ehdottomasti tutustua Tripsterin tarjontaan – itsellänikin on pari kirjaa vielä odottamassa sopivaa hetkeä.

    Leave a Reply