Suomi-kohde numero 34: Turun linna

Kun puolalainen prinsessa Katarina Jagellonica saapui Turkuun 1500-luvun puolessa välissä, näytti Suomi aika lailla erilaiselta kuin tänä päivänä. Maa oli osa Ruotsin valtakuntaa, joka oli vähän aiemmin irrottautunut Kalmarin unionista, ja Suomi sen itäisenä kolkkana oli hyvin takapajuista ja kehittymätöntä.

Katarina Jagellonica muutti Turun linnaan mentyään naimisiin Juhana III:n kanssa, ja myötäjäisinä hän toi muun muassa jalokiviä ja kultaa, sekä seinätapetteja ja haarukoita, jotka olivat aivan uusi ilmestys Suomessa. Katarina Jagellonica asui linnassa vain vähän aikaa, mutta tuona aikana linnassa vietettiin loisteliasta hovielämää jopa 600 hengen voimin.

Turun linna

Turun linna oli rakennettu Aurajoen suulle jo vuonna 1200-luvun lopussa. Alun perin se oli valtakunnan hallintolinna ja kruunun sotilaiden leiri, mutta Juhana III:n noustua Suomen herttuaksi hän sai sen virka-asunnokseen. Juhana III:n aikana linna muuttui ylelliseksi renessanssilinnaksi, jossa järjestettiin suuria juhlia. Hovielämä kuitenkin loppui vain vajaan vuoden kuluttua, kun Juhana riitautui kuninkaaksi nousseen setänsä Eerik XIV:n kanssa ja joutui jättämään Turun linnan. Juhana III:n ja Katarina Jagellonican aika on kuitenkin jäänyt merkittäväksi ajanjaksoksi niin Turun linnan kuin Suomenkin historiassa.

Linna on ollut museokäytössä 1800-luvun lopulta asti. Linna vaurioitui jonkin verran pommituksissa vuonna 1941, minkä vuoksi sitä jouduttiin korjaamaan ja restauroimaan runsaasti sotien jälkeen.

Turun linna

Tänä päivänä Turun linna on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä. Keskiaikainen linna, joka on entisöity informatiiviseksi vierailukohteeksi, on harvinaisuus Suomessa. Turun linnassa pääsee tutustumaan linnan ja Turun historian lisäksi koko Suomen historiaan. Varsinkin renessanssiaika on linnassa hyvin esillä, sillä Juhana III:n ja Katarina Jagellonican ajan linnaelämä on ainutkertainen ajanjakso Suomen historiassa.

Me kävimme Turun linnassa viimeksi toissa kesänä saaristovierailumme yhteydessä. Olimme ajelleet Saariston rengastien läpi vatsataudin kourissa, ja vihdoin kaikkien taas palanneen toimintakuntoon saavuimme sateiseen Turkuun ja linnan pihalle. Ajatus linnavierailusta ei saanut lapsia hihkumaan riemusta, sillä he tiesivät jo etukäteen, ettei kyseessä ole Disneymäinen prinsessalinna, joka loistaa kiiltävänä ja kimalteisena. Vatsatauti oli onneksi kuitenkin vienyt suurimman protestointivoiman kaikilta.

Turun linna

Turun linna nimittäin on äärimmäisen hyvä vierailukohde lasten kanssa: suuressa linnassa on tilaa mennä ja juosta, ja siellä on paljon nähtävää monessa kerroksessa. Vaikka linnaelämä onkin ollut toisenlaista kuin saduissa, voi Turun linnassa vielä aistia myös vanhaa loistoa. Ja onhan se paljon opettavaisempaakin nähdä, millaista loisto on ollut satoja vuosia aiemmin. Tuolloin ylellisyydeksi on riittänyt vessa, joka on reikä linnan seinässä.

Turun linna

Turun linnassa on myös otettu lapset hyvin huomioon: tärkeimmät esineet on laitettu nopeilta sormilta suojaan, mutta silti katseltavaa ja kokeiltavaa riittää. Linnasta löytyy myös oma lasten maailmansa, jossa saa esimerkiksi kokeilla päälleen prinsessan tai ritarin vaatteita, tai mennä istumaan jalkapuuhun. Myös Turun linnan pienoismalli kiinnosti pitkään, sillä pelkän rakennuksen sijaan sinne oli sijoitettu koko hovielämä kaikkine osa-alueineen. Pienet nuket esittivät palvelusväkeä, joka kantoi ruokaa hoviväelle, ja leikkieläimet käyskentelivät linnan pihalla.

Turun linna

Turun linnassa tuli väistämättä mieleen kysymys siitä, mitä meille suomalaisille tarkoittaisi, jos meillä olisi länsinaapurin malliin vieläkin omat linnamme ja hovimme? Olisiko meillä parempi itsetunto, jos voisimme luottaa kuninkaallisten varmasti tuovan viimeisimmät muotivillitykset kaiken kansan tietoon? Katarina Jagellonica toi Puolasta tullessaan monia uutuusvälineitä, mutta hän toi myös eripuraa ja epätasa-arvoa. Hovissa palvelijat ovat alempiarvoista väkeä, jonka tehtävänä on tehdä hoviväen elämästä helppoa. Hovi taas voi keskittyä näyttämään esimerkkiä rahvaalle, jolla kuitenkaan ei ole varaa siihen.

Taidan kuitenkin olla ihan tyytyväinen tämän hetkiseen järjestykseen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus pyrkiä maan johtoon niin halutessaan. Vaikka epätasa-arvo edelleen vallitsee monissa asioissa, voi kuka tahansa edes haaveilla tuosta mahdollisuudesta. Oikeaan linnaan hän ei ehkä pääse muuttamaan – koska Presidentinlinnahan on oikeasti kauppiaan asunto – mutta hän voi silti toimia esimerkkinä kansalaisille.

Turun linna


 

When the polish princess Katarina Jagellonica arrived in Turku in the 16th century, Finland was a completely different place than today. Finland was a part of Sweden, and a very distant and undeveloped part of the empire.

Katarina Jagellonica moved to Turku Castle when she married Juhana III. She brought with her gold, diamonds, wall papers and forks, that hadn’t been seen in Finland before. Katarina Jagellonica lived in the castle only for a while, but that time was glorious with court life with 600 people living in the castle.

Turku Castle was built by the Aurajoki river in the late 1200’s. Originally it was for the crown’s administration and a camp for the soldiers, but as Juhana III became the duke of Finland, he moved in to the castle. At that time it was the setting for great parties, but it all ended when Juhana was divided against his uncle King Eerik XIV and had to leave the castle. It is still the only place in Finland with lots of marks of the Renaissance era.

Turku Castle has been a museum since the late 19th century. It was severely damaged in the bombings of the World War II in 1941, and had to be greatly restored after the war. Turku Castle is one the most popular sights in Finland nowadays. A medieval castle, that has been restored into an informative visitor centre is a rarity in Finland.

We visited the castle a year ago when we took a trip to the archipelago. We had been driving the archipelago trail all suffering from a stomach flu, and finally we reached rainy Turku all feeling fairly well. The thought of going to a castle didn’t make the kids jump up and down with joy, because they knew it wasn’t going to be a sparkling Disney castle, but something completely different.

Still the castle turned out to be a very good place to visit with kids: there’s a lot of room in the castle to run and play, and there’s a lot to see. The valuable objects have been secured from the quick fingers, and there’s even a whole separate section designed for kids: you can find costumes there to play princesses or knights ,or you can try the stocks. Our kids enjoyed the scale model that was not just a building, but had small puppets and animals to create life in it.

But what would it mean for us Finns, if we still had our own royalty like our western neighbours do? Would our self esteem be better as we could count on the royalty to bring us the latest trends? Katarina Jagellonica brought many novelties with her, but she also brought conflict and inequality. The servants are always lesser people in the court, while the royalty can concentrate on setting example for the common people, who can never afford it.

I thing I’ll still settle for this social order, that gives every child an equal opportunity to pursue power. Even though inequality still excists in many places, every child still has the chance to dream.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply