Madeiran patikkaretket: Lombada da Ponta do Sol

Teimme tämän vuoden kesäkuussa Madeiralla monta upeaa kävelyretkeä, joista Lombada da Ponta do Solin reitti kuuluu parhaisiin. Matka kuljetaan kahden kastelukanavan, Levada do Moinhon ja Levada Novan varsia pitkin korkeiden jyrkänteiden reunoilla.

Upea maisema hurmaa heti ensi silmäyksellä. Vihreät rinteet reunustavat kaukaisuuteen jatkuvaa kapeaa laaksoa. Lähdemme kävelemään korkealla solan pohjan yläpuolella kulkevaa polkua pitkin. Kallion suoma varjo viilentää mukavasti hellesäällä.

Portugalin kansallispäivän juhlallisuudet ovat jo käynnistyneet, joten ilotulitteet paukkuvat kirkkaalla taivaalla ja jostain kuuluu marssimusiikkia. Laakson seinämät saavat äänet kaikumaan mielenkiintoisella tavalla. Kylän talot jäävät vähitellen taakse ja ohitamme muutamia maatöitä tekeviä viljelijöitä. Toivottoman jyrkiltä näyttävillä rinteillä kasvatetaan muun muassa perunaa ja sipulia.

Levada do Moinhon polku on hyväkuntoinen ja sitä pitkin on helppo kulkea. Huimaavalta tuntuvia kohtia ei ole ja vaijeriaidat näyttävät hyväkuntoisilta. En tosin lähtisi nojailemaan aitoihin henkeni kaupalla, mutta jonkinlaista turvallisuutta ne silti tuovat. Taival taittuu kallion reunaa seuraillen.


Kiirehtiminen ei kannata ja maisemia on mukava pysähtyä ihailemaan niin merelle kuin sisämaahankin päin. Laakson pohja nousee vähitellen niin lähelle polkua, ettei pudotusta ole enää nimeksikään. Käymme tutkimassa laakson pohjalla kuivunutta joenuomaa, kunnes lähdemme kapuamaan portaita pitkin kohti Levada Novaa.


Rappusia riittää melko paljon, sillä Levada Nova virtaa kolmisenkymmentä metriä ylempänä. Käännymme paluumatkalle takaisin kylän suuntaan. Saavumme jonkin ajan kuluttua erikoiseen kattilalaaksoon, jossa kuljetaan vesiputouksen alitse.


Vettä on näin aurinkoisella kesäkaudella niin vähän, että selviämme tilanteesta kuivina. Appivanhempien sateisella syysretkellä puoltatoista vuotta aiemmin putous oli ollut aivan eri lailla voimissaan.

Jäämme ihailemaan erikoista luonnonmuodostelmaa hetkeksi, kunnes kaivamme otsalamput esiin ja sukellamme parinsadan metrin mittaiseen tunneliin. Suora käytävä on moniin muihin Madeiran levadatunneleihin verrattuna miellyttävän korkea, kuiva ja leveä. Pääsemme siis helposti toiseen päähän, jossa aurinko sokaisee silmät hetkeksi.

Polku jatkuu tästä eteenpäin ilman minkäänlaista kaidetta. Levada Novan betonireunus on riittävän leveä kävelemiseen ja kasvillisuus naamioi jyrkänteen reunan niin, ettei tilanne tunnu pelottavalta. Tiedostan koko ajan, että harha-askel voi pudottaa kuolemaan, mutta toisaalta normaalisti eteenpäin kävelemällä ei ole mitään hätää. Jokainen lähtee levadoille omalla vastuullaan ja toivottavasti myös riskit tiedostaen.

Emme onneksi kärsi korkean paikan kammosta, joten reitti tuntuu varsinkin näin hyvällä säällä helpolta. Kävelemiseen kannattaa silti keskittyä ja maisemien ihailua varten on parempi pysähtyä paikoilleen. Ihailtavaa todellakin riittää, sillä Lombada da Ponta do Sol on yksi näyttävimmistä patikkareiteistä, joita olen Madeiralla nähnyt. Erona moneen muuhun polkuun on lähinnä se, ettei metsä peitä laaksomaisemaa oikeastaan missään vaiheessa.

Huomaamme pienet portaat, joita pitkin nousemalla löydämme mukavan paikan eväiden syömistä varten. Leivät loppuvat liiankin nopeasti, mutta maisemasta voisi jäädä nauttimaan vaikka koko päiväksi. Meri häämöttää vihreiden jyrkänteiden välistä ja aurinko lämmittää mukavasti. Myös laakson rinteiden väri on jollain lailla poikkeuksellisen maalauksellinen. Aurinko lämmittää ihoa miltei pilvettömältä taivaalta.

Maltamme lopulta jatkaa taivaltamme takaisin kylälle päin. Osa loppumatkasta on aidattu ja osa ei, mutta maisemat pysyvät upeina koko ajan. Ohitamme poikkeuksellisen paljon kukkia, joista erityisesti näyttävät sinisarjat jäävät mieleen.

Tämä levadareitti kuuluu parhaisiin koskaan kävelemiimme, joten se ei ole turhaan päässyt myös Maailman äärellä -blogin Madeiran Top 5 -patikoiden joukkoon. Opaskirjassa reitti on merkitty mustalla värillä vaativaksi, mutta fyysistä haastetta noin kymmenen kilometrin matkalla ei juurikaan ole. Vaativuus perustunee muutamiin suojaamattomiin kohtiin, mutta ilman pahempaa korkean paikan kammoa nekään eivät aiheuta ongelmia.

Palaamme Levada Novalta reilun puolen kilometrin matkan maantietä pitkin kirkolle, jonka viereen olemme pysäköineet auton. Kiersimme reitin toisin päin kuin Rolf Goetzin mainiossa Madeira Retkeilyopas -kirjassa neuvotaan. Näin emme joutuneet aloittamaan retkeämme pitkällä ylämäkeen kuljettavalla tieosuudella kuvan nuolen osoittamaan suuntaan, vaan saimme lasketella lopuksi alamäkeä. Levada do Moinholle pääsee heti Lombada da Ponta do Solin kyläkirkon kulmalta, joten lähtöpaikkaa ei tarvitse kirkon löydyttyä hakea kauan. Mikäli aiot tälle reitille, katso kirkon sijainti tästä.


Tästä blogista löytyy myös kohdeopas 10 x Madeira sekä Johdatus Madeiran levadoille. Näistä jälkimmäinen sisältää linkkejä tarkempiin kuvauksiin saarella tekemistäni patikkaretkistä.

Ota Lähtöportti seurantaan Facebookissa, sillä luvassa on muiden matkajuttujen ohella myös lisää Madeira-aiheista materiaalia.


Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Jenni / Unelmatrippi 17.12.2017 at 16:16

    Upean näköistä. Kyllä tuolla pitäisi joskus käydä! Saattaisi mua tosin vähän tutisuttaa tuolla kävellä, mutta ei se ole ennenkään estänyt. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 19.12.2017 at 13:15

      Suosittelen kyllä, upeita maisemia riittää ympäri saarta! 🙂 Tässä on se ero esimerkiksi Caminito del Reyhin, että tuolta voi ihan oikeasti pudota, mutta varovaisesti etenemällä ei ole mitään hätää.

  • Reply Inka 17.12.2017 at 19:57

    Madeiran maisemat on kyllä huikeita ja on ihan mahtavaa miten paljon siellä on vaellusreittejä. 🙂 Tää näyttää tosi kivalta!

    • Reply Mika / Lähtöportti 19.12.2017 at 13:23

      Tämä on ilman muuta yksi Madeiran näyttävimmistä reiteistä, on hienoa miten eri tyyppisiä maisemia pienelle saarelle mahtuu. Pakko Madeiralle on taas joskus palata, opaskirjasta kun on vielä tosi monta kiinnostavaa polkua käymättä 😀

  • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA 24.12.2017 at 10:34

    Toi Madeira on kyllä ihan vehreän näköinen. Oon ihan tässä lähikuukausina vasta jotenkin herännyt siihen ajatukseen, että haluan tuonne. En ymmärrä miten en oo jotenkin aikaisemmin kiinnostunut Madeirasta, niin ihanan näköistä!

    • Reply Mika / Lähtöportti 27.12.2017 at 17:17

      Madeiralla on vähän sellainen ”mummomaine”, minkä takia se ei ole juurikaan houkutellut nuoria matkustajia. Todellisuudessa siellä on kuitenkin paljon nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille, ja vaikka matkailijoita onkin paljon, ei saari ole turismin pilaama. Maisemien puolesta Madeira on ihan huippukohde, hämmästyttävän paljon vehreää, dramaattista ja monipuolista luontoa noin pienelle saarelle mahtuu.

  • Reply SK 5.1.2018 at 11:21

    Kiitos tästä! Tämä levada on pakko testata kun muut eniten kehutut on jo koettu. Ajoitteko taksilla autoltanne lähtöpaikalle vai miten olette hoitaneet kulkemisen reiteillä jotka on yksisuuntaisia? Itse kun on aiemmin kuljettu vain busseilla + taksilla sillon kun pakko ja nyt aiottiin ajella autolla vähän enemmän.

    • Reply Mika / Lähtöportti 5.1.2018 at 13:37

      Kiitos kommentistasi! Lähdimme siis kirkon kulmalta Levada do Moinhoa pitkin. Tuon levadapolun päätepisteen lähellä on portaat, joita pitkin nousimme Levada Novalle ja palasimme sitä pitkin takaisin. Pääsimme Levada Novaa pitkin vain reilun puolen kilometrin päähän kirkon luona odottaneesta autosta, joten tällä reitillä ei taksia tarvita. Tämä on siis Madeiralle harvinaislaatuinen kierrosreitti, ei tarvitse edes edestakaisin kulkea. Levadat ovat samalla rinteellä päällekkäin, Moinho alempana ja Nova sen yläpuolella. Mukavia patikkaretkiä!

    Leave a Reply