Viiniä ja maisemia – tunnetko jo Italian Langhen?

Teimme vaimoni kanssa 10-vuotishääpäivän kunniaksi lyhyen matkan Pohjois-Italian Piemonteen. Halusimme nähdä erityisesti viineistään tunnetun Langhen alueen, jonka maisemat kuuluvat maan kauneimpiin.

Epäusko meinaa jo hiipiä puseroon, kun huristamme pienellä Fiatilla kohti Langhea. Valokuvien lupaamista kukkuloista ei nimittäin ole tietoakaan, kunnes pinnanmuodot alkavat vihdoin viimeisten kilometrien aikana kohota silmää miellyttävällä tavalla. Torinon eteläpuolella sijaitsevalle seudulle on noin parin tunnin ajomatka Milanon Malpensan lentokentältä.

Piemonten viinimaisema on päässyt jopa Unescon maailmanperintöluetteloon. Erityisesti viljelyn sydänalueella Langhessa maisema on muotoutunut vuosisatojen aikana luonnon ja ihmisen sopuisan yhteistyön seurauksena.

Huomaan perille päästyämme oudon lämpimän tunteen, joka ei johdu pelkästään tukahduttavasta helteestä. Langhe nimittäin kietoo vieraansa kukkuloiden hellään syleilyyn ja suorastaan vaatii tutustumaan pieniin kyliinsä. Mutkikkaat tiet veivät meidät niistä kuuteen.



BAROLO – KUNINKAIDEN VIININ KOTI

Aloitamme kierroksen Langhen kenties kuuluisimmasta kohteesta Barolosta. Sympaattinen pikkukylä tunnetaan ennen kaikkea Nebbiolo-rypäleistä tuotettavasta punaisesta nimikkoviinistään. Barolon sanotaan olevan sekä kuninkaiden viini että viinien kuningas, eikä väitettä kannata ainakaan täällä kyseenalaistaa.

Barolon päänähtävyys on vanhassa Fallettin linnassa majaansa pitävä viinimuseo WiMu. Museokokemus yllättää toden teolla, sillä odotan näkeväni lähinnä pölyttyneitä viinintuotantoon käytettyjä laitteita. Todellisuudessa museo on toteutettu modernilla, innovatiivisella ja varsin poikkitaiteellisella otteella. WiMu pyrkii esittelemään viinikulttuuria ja Barolon historiaa tunteisiin vetoavalla tavalla. Viini tuodaan esille myyttisenä juomana, inspiraation lähteenä ja suorastaan elämän vertauskuvana. Vuosisatoja vanhoista perinteistä ollaan suunnattoman ylpeitä.

Museokierros päättyy luonnollisesti maistelutilaan, jonka laadukkaasta valikoimasta voi ostaa erilaisia Baroloja kotiin vietäväksi. WiMun läheisyydestä löytyy myös aiheeseen sujuvasti liittyvä korkkiruuvimuseo, Museo dei Cavatappi.

Barolon varjoisilla kujilla vallitsee keskipäivällä hiljaisuus. Pienessä kylässä ei ole valtavasti nähtävää, mutta muutamissa puodeissa pääsisi toki tutustumaan viineihin. Taskunpohjalla polttelevat auton avaimet kuitenkin hillitsevät maisteluhalua. Kylää ympäröivä maisema on kaunis. Rypäleitä kypsyy aivan keskustan laidalla ja viljelmät jatkuvat silmänkantamattomiin.



SERRALUNGA D’ALBA – HULLUN KOKIN JALANJÄLJILLÄ

Maisemat vain paranevat, kun köröttelemme ylämäkeen kohti Serralunga d’Albaa. Tiedän paikkakunnasta etukäteen ainoastaan sen, että täälläpäin nimellä Cuoco Pazzo eli Hullu kokki tunnettu Jyrki Sukula isännöi viinitilaa juuri täällä. Sukuloiden tilalle voi sopia etukäteen vierailun, mutta koska emme halunneet aikatauluttaa lyhyttä lomaamme, jätämme suomalaisitalialaiseen viinitilaan tutustumisen jollekin tulevalle reissulle.

Muutaman sadan asukkaan kunnan keskusta ei ole koolla pilattu, mutta sillä on paikalliseen tapaan satoja vuosia vanha historia. Koska sopivaa parkkipaikkaa ei tule helposti vastaan, jatkamme pian matkaa kohti seuraavaa kohdetta. Ympäristön kauneuden ansiosta pelkkä Serralunga d’Alban läpi ajaminenkin on muutaman kilometrin koukkauksen arvoinen. Upeampia näkymiä on tarjolla oikeastaan vain yhdestä kylästä, ja se on vuorossa heti seuraavana.



LA MORRA – LANGHEN PARHAAT MAISEMAT

Pienen La Morran kujilla kävellessä ei voi olla huomaamatta, että tämäkin kuvauksellinen kylä elää viinistä. Enoteekkien sijasta suunnistamme kuitenkin gelateriaan, sillä kaipaamme kuumuuden keskellä ennen kaikkea jäätelöä. Italian-matkojeni jäätelövalinnat noudattavat yleensä samaa kaavaa. Tilaan kuppiin kaksi makua, joista toinen on sitruuna ja toinen joku hetken mielijohde, tällä kerralla meloni.


Jäätelöt kelpaa syödä Piazza Castellon laidalla, josta on huikea näköala useimpiin Langhen kukkuloilla kohoaviin kyliin sekä viinitarhojen täyttämiin laaksoihin. Tuulenvire viilentää hieman hautovaa hellettä, kun tavaamme opastetaulusta allamme näkyvien kylien nimiä. Roddi, Rodello, Benevello, Monforte, Novello ja monet muut… täällä eivät pysähdyspaikat lopu helposti kesken.


Vielä entistäkin upeampia maisemia pääsee ihailemaan, kun kiipeää saman aukion reunalla kohoavan Torre Campanarian huipulle. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta halutessaan voi jättää kolikon tornin ylläpidon tukemiseksi. Ehdin juuri kavuta 88 porrasta ylätasanteelle, kun valtava kello alkaa kumista korvani juuressa. Olen tehnyt saman virheen myös Kölnin tuomiokirkossa ja Reykjavíkin Hallgrímskirkjassa, joten ehkä ensi kerralla muistan tarkistaa kellonajan ennen johonkin kellotorniin kiipeämistä. Maisema La Morran kattojen yltä on joka tapauksessa mahtava, vaikka korvissa vähän soisikin.



CHERASCO – SUKLAATA JA HOLVIKAARIA

Cherasco sijaitsee tarkkaan ottaen Langhen sijasta Roerossa, sillä ylitämme alueiden rajana toimivan Tanaro-joen, ennen kuin tie lähtee nousemaan ylös kukkulalle. Ensi silmäyksellä huomio kiinnittyy keskustan järjestelmällisyyteen. Kadut ovat nimittäin hämmästyttävän suoria ja tasaisia.


Pääväylä Via Vittorio Emanuele II:n varrella voi pysähtyä nauttimaan kylmiä juomia kauniiden holvikaarien varjoon. Cherascon leppoisassa tunnelmassa on jotain peri-italialaista. Eläkeläispariskunta pysäköi avoautonsa lähestulkoon kahvilan terassille, tummatukkaiset lapset juoksentelevat ympäriinsä ja puhelimiin vastataan huudahtamalla äänekkäästi pronto. Väitetään, että itse Napoleon nimesi Cherascon Italian kauneimmaksi paikaksi. Uskallan olla herra Bonaparten kanssa eri mieltä, vaikka kylässä oikein mukavaa onkin.

Cherascossa kun ollaan, täytyy huulilleen etsiä paikallisia pusuja. Baci di Cherasco eli Cherascon suukot ovat paikallinen suklaaherkku. Ne muistuttavat hieman Peruginan tuottamia Baceja, joita ostan tuliaisiksi joka kerta Italiasta kotiin palatessani. Suklaasta ja paahdetuista pähkinöistä koostuvat Cherascon suukot ovat kuuluisiin perugialaisiin serkkuihinsa verrattuna selvästi vahvemman ja tummemman makuisia. Kenties kyse on paikallisen käsityön ja Peruginan liukuhihnatuotannon erosta. Vaikka suklaapuoteja on Cherascossa useampiakin, kannattaa luottaa aitoon ja alkuperäiseen Pasticceria Barberoon. Kaupan päälle saa maistiaisia muistakin tuotteista.

Löydämme Cherascosta sattumalta myös muistomerkin, joka pysäyttää jalkapallon ystävän hetkeksi. Via Vittorio Emanuele II:n pohjoispään puistoon on äskettäin pystytetty kivipaasi Heyselin tragediassa vuonna 1985 kuolleiden muistolle. Ennen Brysselin Heysel-stadionilla pelattua Torinon Juventuksen ja Liverpoolin ottelua syttyneessä mellakassa menehtyi 39 ihmistä. Uskomatonta kyllä, ottelu pelattiin kaikesta huolimatta samana iltana.



BARBARESCO – VIELÄ KERRAN VIINIÄ

Barbaresco kuuluu Barolon rinnalla Italian arvostetuimpien juomien joukkoon. Molemmat punaviinit tuotetaan Nebbiolo-rypäleistä ja niillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Kenties oleellisimpana erona on viljelmien maaperä, jonka seurauksena Baroloista tulee tanniinisempia kuin Barbarescoista. Myös valmistusmenetelmissä on tietyt eronsa. Nebbiolo-rypäleiden kerrotaan saaneen nimensä Langhen kukkuloille sadonkorjuuaikaan nousevasta sumusta, mutta nyt usvasta ei ole tietoakaan.

Pistäydymme pikkuruisessa Barbarescon kylässä, jonka helteisillä kujilla näkyy vain muutamia satunnaisia kulkijoita. Laadukkaita viinejä pääsee maistamaan useammassakin osoitteessa, mutta muuten kylä ei tarjoa suuria elämyksiä. Kukkulalta on toki mukavat näkymät ympäristöön, mutta maiseman kauneus ei missään tapauksessa yllä Serralunga d’Alban tai La Morran tasolle. Näkymien ja viininmaistelun vuoksi voisi myös nousta hissillä Torre di Barbarescon torniin. Emme kuitenkaan tällä kerralla halua maksaa pääsymaksua, sillä haluamme ehtiä vielä yhteen kylään.



NEIVE – HERKUTTELUA KYLÄIDYLLISSÄ

Päätämme Langhen kierroksen Neiveen, joka on yksi seudun tunnelmallisimmista kylistä. Neivessä saa nauttia hyvillä mielin värikkäästi maalattujen talojen, puisten ikkunaluukkujen ja mukulakivien sävyttämästä idyllistä. Kiirehtiminen ei kannata, sillä muuten vähät kujat on nähty turhan nopeasti. Kurkistamme sulassa sovussa vierekkäin kohoavien ortodoksisen ja katolisen kirkon sisälle. Pysähdymme myös ihailemaan iltapäivän raukeudessa paistattelevia Langhen kukkuloita.

Langhe kuuluu kulinaristin unelmakohteisiin, sillä juomien lisäksi myös seudun lähiruoka on ensiluokkaista. Ylpeyden aiheita ovat muun muassa juustot ja tryffelit. Pysähdymme lounaalle L’Aromatorioon, joka kuuluu Neiven parhaisiin ravintoloihin. Kaikki raviolista jälkiruokiin on erinomaisen maukasta ja voisin ravintolakokemuksen perusteella harkita myös yöpymistä samassa yhteydessä toimivassa Bed & Breakfastissa.

Langhessa olisi toki näidenkin kylien lisäksi paljon nähtävää. Tunnettuja kaupunkeja ovat muun muassa Asti ja Alba, mutta halusimme tällä kerralla keskittyä pikkukylien tunnelmiin. Seutu vastasi odotuksiamme hyvin. Kenties mieluisin yllätys oli kylien hiljaisuus, sillä matkailijoita oli elokuun lopulla liikkeellä hämmästyttävän vähän. Kaduilla kuului lähes pelkästään italiaa, joten ilmapiiri tuntui maan suosituimpiin turistikohteisiin verrattuna miellyttävän autenttiselta. Jos pidät pienistä kylistä, kukkulamaisemista, hyvästä ruoasta ja laadukkaasta viinistä, suuntaa siis Langheen!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

14 Comments

  • Reply alex 4.9.2017 at 21:25

    Ihania maisemia, johon ei voi olla ihastumatta. Mulla taitaa olla autokuva jotakuinkin samasta kohdasta omassa Langhen postauksessa.
    Missä yövyitte?

    • Reply Mika / Lähtöportti 4.9.2017 at 23:32

      Kaunista tuolla kyllä on, mielelläni palaisin Langheen uudemmankin kerran! Yövyimme Saluzzossa, joka on pieni kaupunki vähän matkan päässä Langhesta länteen. Saluzzosta lisää seuraavassa postauksessa. Täytyykin jossain välissä tutustua Italia-juttuihisi paremmin, näyttää pikaisesti selattuna tosi mielenkiintoisilta 🙂

  • Reply Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta 5.9.2017 at 09:57

    Ihana, tunnelmaa tihkuva postaus ja upeita kuvia etenkin noista viiniviljelmistä! Ikävä Pohjois-Italiaan sen kun kasvaa. Pidän tosin Baroloa hintaansa nähden hieman yliarvostettuna, mutta vertauskohtanani onkin se erinomainen Nebbiolo-viini, jota haimme vuosien ajan suoraan viinitilalta Ghemmesta ja joka maksoi suunnilleen 2 €/ litra. Sitä vasta ikävä onkin!
    Niin ja onnea 10-vuotishääpäivän johdosta!

    • Reply Mika / Lähtöportti 7.9.2017 at 11:50

      Kiitos Heli! Barololla varmasti nimi nostaa hintaa. Nuo samasta rypäleestä muualla tuotetut viinit voi hyvinkin olla vähintään yhtä hyviä. Parin euron litrahinta on kyllä huikean edullinen erinomaisesta viinistä. Toivottavasti pääset taas Pohjois-Italiaan, mutta taitaa teillä onneksi olla hyviä viinitiloja lähempänäkin 🙂

  • Reply Travelloverin Annika 5.9.2017 at 16:51

    Paljon olen Italiassa pyörinyt, mutta viinimatkailu jäänyt kokonaan tekemättä, mitä nyt kerran ostettiin tilalta pari laatikkoa ja lähetettiin moottoripyörän mukana Suomeen. Mutta siis että olisi kierrelty viinialueilla, majoituttu pikkukylissä, käytetty illat paikallisten antimien nautiskeluun. Mutta kyllä sekin päivä tulee. Mieluiten Vespalla, mutta kyllä pikku-Fiatkin käy. Kauniita maisemia olet päässyt näkemään.

    • Reply Mika / Lähtöportti 7.9.2017 at 11:58

      Viinimatka Italiaan – se sun täytyy ehdottomasti tehdä, vaikkei kokemus välttämättä paljoa esimerkiksi Brdasta eroakaan. Langhe on kaunis ja maisemaltaan omanlaisensa, hieman toisenlainen kuin vaikka Toscana. Vespa sopii varmasti vähintään yhtä hyvin tuohon maisemaan kuin Fiat 500. Itse en ole noihin kaksipyörisiin tottunut, niin valitsen mieluummin auton.

  • Reply Anna | Muuttolintu.com 7.9.2017 at 02:19

    En ole Langhesta ennen kuullutkaan, mutta tämä todellakin pitää laittaa korvan taakse. Söpöjä kyliä, kauniita maisemia, hyvää italialaista ruokaa ja ennen kaikkea viiniä, tykkäisin! Pisteet myös hiljaisuudesta, erityisesti elokuussa, eikös se ole paikallistenkin lomakuukausi. Tulipas taas ikävä Italiaan, siihen maahan kyllä mahtuu vaikka mitä! Miulla on pitkä lista kohteita Italiassa, missä haluaisin käydä, ja lista näköjään vaan pitenee.

    • Reply Mika / Lähtöportti 7.9.2017 at 16:30

      Uskon että tykkäisit! Italia on niin monipuolinen, käyntipaikkoja riittää laidasta laitaan. Olen itsekin koonnut aika pitkän listan paikoista, jotka joskus haluaisin nähdä. Langhe on onneksi säilynyt aika hiljaisena ja tuntemattomana, olisiko sitten juuri tuon ansiota, että samassa maassa on niin paljon turistikohteita joihin kaikki haluaa. Elokuu on tosiaan lomakuukausi ja sen seurauksena esimerkiksi osa ravintoloistakin on tuolla suljettu muutamaksi viikoksi.

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle 8.9.2017 at 09:07

    Ehdittepä nähdä ja kokea lyhyessä ajassa todella monta kylää! Mutta niinhän se on, että tuollaiset pienet kylät ovat syötävän söpöjä vierailla, mutta ei niissä ehkä kovin pitkäksi aikaa ole tekemistä. Minulle nämä olivat ihan vieraita seutuja, mutta viinimatkat Italiaan – miksipä ei joskus. 🙂 Voisi kyllä tulla pientä kinaa siitä kumpi ajaa. 😉

    • Reply Mika / Lähtöportti 8.9.2017 at 22:53

      Tuollaisia useimmat noista kylistä nimenomaan on, söpöjä mutta nopeasti nähtyjä. Kaiken lisäksi välimatkat on tuolla tosi lyhyitä, esimerkiksi Barolosta ajaa La Morraan kymmenessä minuutissa. Meillä ei tarvitse kinastella ajamisesta, kun mulla on perheen ainoa ajokortti… 😀

  • Reply Henna / Kulkutautiset 9.9.2017 at 12:10

    Minäkään en ollut Langhesta aiemmin kuullut. Sinun näköinen hääpäiväreissu, tai oikeammin varmastikin teidän molempien 🙂 Tässähän pitää ryhtyä suunnittelemaan omaa 10-vuotishääpäiväreissua, kun tuo 5 paukahti juuri täyteen eikä päästy kuin makumatkalle Farangiin, vaikka mainio sekin oli! Sitä ehtisi varmaan viidessä vuodessa suunnitella melkoisen hääpäivämatkan 😛

    Viehättävän näköisiä kyliä, jälleen kerran. Nuo viinit eivät niin innosta, mutta voisin tuollaista lähiruokaa käydä maistelemassa kerran jos toisenkin. Meilläkin oli erityisesti Venetsiassa aika ihania ruokakokemuksia, kun paikallisten ystävien kanssa paikat valikoituivat vankan kokemuksen perusteella 🙂 Onhan tuolla Italiassa vaikka mitä nähtävää, melko monipuolinen maa!

    • Reply Mika / Lähtöportti 10.9.2017 at 12:12

      Kyllä tämä varmasti oli meidän molempien näköinen hääpäiväreissu, vaikka minä se suurempi Italia-fani olenkin 😀 Onnea teille viidestä vuodesta! Me ollaan muuten vietetty yksi hääpäivä makumatkalla Gaijinissa, joten hyvinkin samanlaisissa tunnelmissa. Nyt kun lapset on kasvaneet vähän isommiksi niin oli mahdollisuus karata vähän kauemmaskin 🙂

      Teillä on varmasti ollut mahtavat ruokakokemukset Venetsiassa, paikallisoppaista on aina korvaamatonta hyötyä. Harva maa on niin monipuolinen kuin Italia, on vuoria, merta ja kaikkea niiden väliltä.

  • Reply Kohteena maailma / Rami 11.9.2017 at 00:08

    Voi veljet, ompa ollut mukava reissu! Ja sitä paitsi tälläkin reissulla on ilmat suosineet ja aurinko paistanut taivaalta. Itsellä on nyt hetken verran kiinnostanut erityisesti italian viinimatka, joka täytyisi tehdä mahdollisimman pian. Edellisestä Toscanan vastaavasta on jo hieman liian pitkä aika. Upea kohde tämä, joten laitetaanpa Langhe muistiin!

    • Reply Mika / Lähtöportti 12.9.2017 at 09:27

      Mukavaa kyllä oli 🙂 Aurinko todellakin paistoi, jopa niin kuumasti, että teki enemmän mieli jääkylmää vettä kuin punaviiniä 😀 Langhe on hyvä vaihtoehto Toscanalle viinimatkakohteena. Maisema on hieman eri tyyppinen, mutta Langhe on lopulta aika pieni ja tiivis alue Toscanan kukkuloihin verrattuna.

    Leave a Reply