Aamutunnelmia Granadassa

Granadan kaupungissa on paljon muutakin kuin huikea Alhambran palatsi. Ihastuin erityisesti aamujen tunnelmaan ja Albayzínin maurilaiskorttelin rosoisiin katuihin.

Painava puuovi kolahtaa takanani, kun astun huoneistohotellin editse kulkevalle kadulle. Taivas on vielä pilkkopimeä ja aamun viileys tunkeutuu väkisin ohuen neuleen lävitse. Skootterien valot kiiltelevät sileillä katukivillä ja töihinsä kiirehtivät pukumiehet toivottavat toisilleen hyvät huomenet. Lähikadut ovat tulleet jo tutuiksi, joten suunnistaminen onnistuu sujuvasti.

Albayzin, Granada

Lähden kiipeämään Albayzínin kukkulalle, jonka himmeiden katulamppujen valaisemat kujat muistuttavat Granadan vuosisatojen takaisesta maurilaisesta historiasta. Aamulla on vielä hiljaista, eikä muita matkailijoita näy. Muutama vastaantulija näyttää olevan menossa kouluun tai töihin. Pysähdyn välillä ihailemaan taivaalla loistavaa täysikuuta ja vanhojen talojen arvokkaasti kuluneita seiniä.

Aamunkoitto Granadassa
Ehdin kuuluisalle San Nicolásin näköalapaikalle kahdeksalta. Auringonnousuun on vielä hieman aikaa. Iltaisin niin vilkkaalla aukiolla näkyy vain yksi pariskunta labradorinnoutajansa kanssa. Istun kylmän kivimuurin reunalle katselemaan kaukana alhaalla loistavia Granadan valoja.

Alhambra
Vastapäisellä kukkulalla kohoavat Alhambran vaikuttavat muurit ja niiden takana häämöttää Sierra Nevadan vuoristo. Taivas punertuu hiljalleen lumisten huippujen takana. Vaikka ilma on hieman pilvinen ja utuinen, on Alhambran aamunkoitossa silti jotain taianomaista. Tällaiset pienet kiireettömät hetket jäävät mieleen loppuiäksi. Viimein päivänvalo valtaa laakson ja tulee aika jatkaa matkaa.

Granada
Aamut ovat hienoa aikaa paikallistunnelmien aistimiseen. Harhailen Albayzínin hiljaisilla kujilla ilman erityistä päämäärää. Viihdyn mainiosti ympäristössä, jota sävyttävät kapeat mukulakivikadut, valkoisiksi kalkitut talot, sinivalkoiset katukyltit ja seinille kiinnitetyt kukkaruukut. Albayzín heräilee hiljalleen uuteen päivään. Plaza Largalle vasta pystytetään markkinakojuja, joiden hedelmät ja vihannekset näyttävät houkuttelevilta. Kulmakunnan miehet istuvat kahviloissa ja äidit taluttavat lapsiaan jonnekin.

Panaderia Maria, Granada
Huomaan sattumalta Marian leipomon, joka onkin erinomainen löytö. Kuusi uunituoretta pullaa maksaa yhteensä vain yhden euron. Olisipa tällaisia paikkoja Suomessakin.

Aamiaisella Granadassa
Laskeudun pitkähkön kierroksen jälkeen Albayzínin seesteisiltä kujilta uudenaikaisen Granadan vilskeeseen. Perhe on herännyt, muttei ole ehtinyt vielä kaivata aamiaista. Vaimo on suihkussa ja tyttäret katselevat espanjankielisiä lastenohjelmia. Avaan raskaat verhot ja annan auringonvalon tulvia korkeiden ikkunoiden läpi huoneeseen. Kadulta kuuluu niin mopojen kuin ihmistenkin ääniä. Asettelen leipomosta ja hedelmätorilta hankkimani eväät pöydälle. Tällaisina hetkinä tuntuu, että Granadaan voisi asettua vaikka asumaan.

Granada
Huomaan ihastuvani Granadaan hetki hetkeltä enemmän. Ensivaikutelma ei ollut paras mahdollinen, sillä kaupunkiin saapuminen oli yhtä painajaista. Olin valmistautunut poikkeuksellisen huolellisesti ja tallentanut navigaattoriin useammankin parkkihallin osoitteen. Poliisi oli kuitenkin sulkenut liikenteen parista kohdasta reitin varrelta, eikä ahtailla yksisuuntaisilla kaduilla luoviminen ollut erityinen nautinto. Tilaa edes hetken pysähtymiseen ei löytynyt mistään. Seurasi pitkä ja epätoivoinen kiertoajelu, joka lopulta päättyi onnekkaasti löytämäämme parkkihalliin. Päätimme saman tien, ettei auto liikahdakaan niiden kolmen päivän aikana, mitä kaupungissa vietämme.

Granada
Yksi Granadan-päivistämme kuluu pääosin Alhambrassa, mutta ehdimme nähdä paljon muutakin. Eräs kaupungin suosituimmista kävelyreiteistä kulkee kapeaa joenuomaa seurailevaa Carrera del Darroa pitkin. Kadun varrelta voi kääntyä seikkailemaan Albayzíniin, jonka kutsuvilla kujilla kävimmekin useampaan kertaan.

Calle Caldereria Nueva
Kujien varsilla kaupitellaan koruja, maalauksia ja muuta mukavaa, mutta kukaan ei tyrkytä mitään. Kauppaa käydään varsinkin itämaista basaaria muistuttavan Calle Calderería Nuevan varrella, jossa nahkalaukut ja värikkäät huivit löytävät uusia omistajia.

Granada
Granadan tunnelmassa on jotain erityisen puoleensavetävää. Kitaransoittoa ja muuta musiikkia kuuluu usein niin puistoissa kuin muuallakin. Katukuva on kiehtovan persoonallinen, mutta silti siisti. Ihmiset vaikuttavat harvinaisen hyväntuulisilta ja koiria tulee vastaan silmiinpistävän paljon.

Granadan katedraali
Keskustan kenties tunnetuin nähtävyys on jättimäinen katedraali. Kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan 1500-luvulla, kun islaminuskoiset maurit oli karkotettu Andalusiasta. Vierailu katedraalissa on hyvinkin viiden euron sisäänpääsymaksun arvoinen. Avarien sisätilojen vaaleus ja valoisuus miellyttävät silmää. Pääalttarin ympäristö on koristeltu näyttävin kultauksin ja myös sivualttareissa riittää ihmeteltävää.

Granada
Katedraalin ympäristössä risteilee erilaisten kauppojen reunustamia kävelykatuja. Mieleen jäävät erityisesti mauste- ja teepuodit monine tuoksuineen. Itämaiset vivahteet sopivat hyvin kaupungin tunnelmaan. Ravintoloissa voi puolestaan nauttia hyvästä couscousista ja halukkaille löytyisi Granadasta myös arabialaisia kylpylöitä.

Granada
Herään vielä viimeisenäkin Granadan-aamunani aikaisin ja lähden kävelemään hiljaisille kaduille. Pankkiautomaatti nielaisi luottokorttini edellisenä iltana ja lähden selvittämään asiaa konttorille heti avaamisaikaan. Virkailija ei puhu sanaakaan englantia, mutta kaivaa kaipaamani muovinkappaleen tiskin alta. Tämän kokemuksen jälkeen pyrin nostamaan rahaa ainoastaan avoinna olevien pankkien yhteydessä toimivista automaateista. Onneksi tämäkin automaatti sijaitsi pankin seinässä ja viivyimme paikkakunnalla seuraavaan avaamisaikaan saakka.

Granada
Jään seurailemaan aamutunnelmia katedraalin lähettyville. Torikauppiaat ovat saaneet suurimman osan tuotteistaan esille. Kiireetön miesjoukko nojailee seinään kantabaarinsa edustalla. Kultasepänliikkeen myyjä lakaisee jo valmiiksi kiilteleviä katulaattoja näyteikkunansa edustalla. Lehtikioskin setä tarkkailee ohikulkijoita pienen aukion kulmalla ja nokkakärryillä kiidätetään pahvilaatikoita jonnekin. Tätä kaikkea on kovin mukava seurailla, kun ei ole kiirettä minnekään.

Churros
Saavun hiljaiselle Bib-Ramblan aukiolle ja päätän juhlia luottokortin pelastumista Alhambra-nimisessä kahvilassa. Heti ovella huomaa, että paikalla on pitkät perinteet. Tilaan espanjalaisten rakastamia churroja sekä café con lechen. Suuressa kahvilassa on vain muutama asiakas. Herkullisia churroja olisi riittänyt jaettavaksi isommallekin porukalle, mutta syön lautasen urhoollisesti tyhjäksi. Tiedän, ettei nälkä pääse tällaisen aamiaisen jälkeen yllättämään muutamaan tuntiin.

Bib-Rambla, Granada
Kahvilaan astuu iäkäs pienikokoinen herra, jolla on tyylikäs hattu ja kumara ryhti. Hän tekee tilauksensa, asettelee kävelykeppinsä baaritiskin alle ja jää odottelemaan. Nuoret tarjoilijat jututtavat tuttua miestä hymyssä suin. Yksi heistä käärii paperiin jättimäisen kasan churroja, jotka sujautetaan lopuksi valkoiseen muovipussiin. Vanhus jättää avokätiset juomarahat, ottaa keppinsä ja katoaa churroineen aukiolle, päivän sanomalehti kainalossaan. Nautin tällaisista pienistä hetkistä, jotka kertovat niin paljon paikallisesta elämänmenosta. Mielikuvissani sympaattinen herra lähti nauttimaan churroja vaimonsa kanssa asuntoon, jonka seiniä koristavat jälkipolvien valokuvat. Totuutta en saa koskaan tietää, mutta tällaisten muistojen vuoksi kaipaan Granadaan, granaattiomenalta nimensä saaneeseen kaupunkiin.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Miia 22.2.2017 at 09:27

    Sä ja Muru Moun Terhi aiheutatte kyllä aikamoista Andalusia-kuumetta näillä teidän postauksilla! Tuntuu että sieltä löytyy vaan toinen toistaan mielettömämpiä paikkoja tutkittavaksi. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 22.2.2017 at 17:37

      Kiitos kommentista Miia! Andalusia on yllättävän monipuolinen. Sisämaasta löytyy vuoria, rotkoja ja muita luonnonihmeitä. Kaupungeista olisi kiva päästä vielä joskus ainakin Sevillaan, Córdobaan ja Cádiziin, kaikkien pikkukylien ja viime reissulla nähtyjen paikkojen lisäksi.

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista 22.2.2017 at 19:25

    Voi ihana, rosoinen Granada, kaupunki, joka on saanut makua itämaisista mausteista 🙂 Tykästyin itsekin kovin tähän Andalusian helmeen vaikka vietinkin siellä vain muutaman päivän. Tuolloin oli vilkas viikonloppu ja kaikki paikat tupaten täynnä viikonloppufiiliksissä olevaa porukkaa, rentoa, elämänjanoista, iloista jengiä. Ja kaikkialla soi sykkivä flamenco. Kiitos Mika kivasta kuvauksesta, veit hetkeksi noihin hyviin fiiliksiin 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 24.2.2017 at 08:58

      Kiitos Annemaria! Toivottavasti pääset Granadaan uudestaankin. Granada todellakin on elämänjanoinen ja itämaisten mausteiden ansiosta harvinaisen kiehtova. Tuon kokoiset kaupungit on usein mukavia, nähtävää riittää paljon, mutta kaupunki ei silti ole mahdottoman suuri.

  • Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas 22.2.2017 at 20:51

    Näyttää hyvältä ja varsinkin tämmöisenä talvimyrsky päivänä.

    • Reply Mika / Lähtöportti 24.2.2017 at 09:25

      Kiitos Sari! Kyllähän nuo Andalusian tunnelmat ja lämpö houkuttelisivat, varsinkin näin talven keskellä.

  • Reply Katariina 12.3.2017 at 11:49

    Olin Granadassa 1995 heinäkuussa yhden päivän ja kyllä todella tuli blogiasi lukiessa mieleen, että takaisin on mentävä Granadan ilmapiiri nuorine ihmisine kitaraa soittelemassa ja ne mausteiset tuoksut tulvahtivat aistimieleen. Toivat mieleen Tarton heinäkuisen helteen kuusi vuotta sitten. Samanlainen nuorisoinvaasio kaduilla ja kujilla, musiikkia ja tuoksuja (kyllä, huumaavia makeita tuoksuja) puistikoissa. Päätin pikaisesti nyt ja tässä, että Granadasta ostamani Conquistador – hattuni (musta kovetettua huopaa, tiedät varmaan) pitää uusia. Se on ehtinyt kulua muutoissa ja kaapeissa ja välillä esillä ollen. Nyt käyn hakemassa Granadasta uuden samanlaisen. Ja Alhambralle annan ainakin toisen mahdollisuuden. se viimekertainen viiden tunnin visiitti antoi vain sysäyksen perehtyä aiheeseen ja kohteeseen tarkemmin kotona kaikessa rauhassa. Kiitos matkaansa tempaavasta blogistasi.

    • Reply Mika / Lähtöportti 13.3.2017 at 11:01

      Mukava kuulla tunnelman välittyneen ja mainiota, jos innostut palaamaan Granadaan. Toivottavasti varaat tällä kertaa useamman päivän. Vaikka olen nähnyt monta eurooppalaista kaupunkia, vain harva niistä on tehnyt yhtä suurta vaikutusta. Tartossa en muuten ole koskaan käynyt, vaikka se on pyörinyt mielessä jo pitkään. Ehkä menen ensi vuonna, en makeiden tuoksujen perässä, mutta muuten. Lämmin kiitos kommentistasi!

    Leave a Reply