Madeiran patikkaretket: Ribeira da Janelan levada

Madeiran saari on täynnä kastelukanavia seurailevia patikointipolkuja. Valitsimme saaren luoteisosasta levadan, joka kulkee pitkin Janela-joen rotkon reunaa. Retki vesiputouksen alituksineen oli hieno kokemus, vaikka saikin hieman nolon lopun.

Opaskirjamme kehuu Ribeira da Janelaa saaren parhaiten hoidetuksi levadaksi. Sen sijainti kaukana Funchalista on silti pitänyt kävijämäärän maltillisena. Perille löytäminen on navigaattorin ja opastekylttien avulla yllättävän helppoa, vaikka paikka sijaitseekin melko syrjäisen tien varrella. Saamme parkkipaikalla seuraksemme uteliaan kissanpennun, joka pyörii jaloissamme makupalojen toivossa. Lamaceirosin levadarakennus penkkeineen, grillauspaikkoineen ja käymälöineen on esimerkillisen siistissä kunnossa.

Levada da Ribeira da Janela
Opastetaulun mukaan reitin päätepisteeseen Fonte do Bispoon on 25 kilometrin matka. Päätämme tyytyä kirjassa mainittuun kääntöpaikkaan, joka sijaitsee kuuden kilometrin päässä. Katselemme hetken rotkon vastakkaisen rinteen kerrosviljelmiä ja lähdemme matkaan.

Levada da Ribeira da Janela
Madeiran kastelukanavat ovat erikokoisia. Tämä levada virtaa vuolaasti poikkeuksellisen leveässä ja syvässä uomassaan. Joukko työmiehiä on saapunut tarkkailemaan veden virtausta. He päättävät avata poistoluukun, jonka kautta ylimääräinen vesi kuohuu alas laaksoon, eikä kanava pääse tulvimaan.

Levada
Betonista kanavaa seuraileva polku on alkumatkasta miellyttävän leveä, helppokulkuinen ja kuiva. Edellispäivien sateet ovat silti jättäneet jälkensä tännekin, ja joudumme välillä tasapainoilemaan suurimpien lätäköiden ohitse. Vastaan tulee retken aikana kymmenkunta pariskuntaa, jotka kaikki kuulostavat saksalaisilta.

Levada da Ribeira da Janela
Levadan seuraaminen on sikälikin mukavaa, ettei suunnistamisesta tarvitse huolehtia. Nautimme metsän vehreydestä ja eukalyptuspuiden tuoksusta. Puiden välistä avautuu toisinaan upeita maisemia alas laaksoon.

Ribeira da Janela
Polku lienee kauneimmillaan keväällä tai kesällä, kun kaikki hortensiat ja sinisarjat kukkivat parhaimmillaan. Nyt lokakuussa kukkien värit ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta hiipuneet.

Levada da Ribeira da Janela
Matalalla roikkuvat harmaat pilvet peittävät kukkuloiden huiput. Aurinko pilkahtaa sentään pari kertaa esiin ja valaisee hämyisen maiseman unenomaisella tavalla. Saavumme muutaman kilometrin taivallettuamme pimeään tunneliin, jonka suuaukko on hieman piilossa kallionlohkareiden takana. Taskulamppu on välttämätön apuväline, kun kävelemme kohti matalan ja kostean käytävän päässä pilkottavaa valoa. Tunnelin läpi kulkemiseen kuluu useita minuutteja, joiden aikana korviin alkaa kuulua jatkuvasti voimistuvaa veden kohinaa.

Levada da Ribeira da Janela
Tunnelin suuaukolla odottaa huikea näky. Vesiputous syöksyy jostain korkeuksista aaltopellistä kyhätyn katoksen päälle ja siitä vielä syvälle rotkoon. Näkyä kelpaa pysähtyä ihailemaan vähäksi aikaa.

Levada da Ribeira da Janela
Hutera rakennelma näyttäisi tarjoavan riittävästi suojaa, joten emme kaiva repusta sadevarusteita. Putouksen alittaminen sujuu hyvin ja selviämme melko kuivina seuraavaan tunneliin. Tässä käytävässä on mutka, joten pilkkopimeän tunnelin päähän ilmestyy valoa vasta loppuvaiheessa.

Levada da Ribeira da Janela
Polku kapenee, mutta pysyy edelleen sujuvasti kuljettavana. Reitin turvakaiteet ovat parissa kohdassa rikkoutuneet, mutta vieressä oleva rotko ei aiheuta meille huimausta missään vaiheessa. Jälkimmäiseltä tunnelilta on vielä reilun varttitunnin matka levadarakennukselle, joka toimii retkemme kääntöpaikkana.

Kissa
Reitti näyttää houkuttelevalta myös levadarakennukselta eteenpäin, mutta pitäydymme silti alkuperäisessä suunnitelmassa. Rankka sadekuuro pakottaa meidät pienen grillikatoksen suojiin yhdessä muutaman saksalaisen vaeltajan kanssa. Syömme samalla voileipämme, joiden muruja ilmestyy kerjäämään taas uusi kissanpentu. Ihmettelemme, kuinka kissa on päätynyt keskelle metsää.

Madeiranpeippo
Sateen hellittäessä läheisten puiden oksille ilmestyy kesyjä madeiranpeippoja. Haukkaan polun varrella kasvanutta omenaa, mutta se maistuu yllättävän kitkerältä.

Levada da Ribeira da Janela
Paluumatka sujuu melko reipasta tahtia, sillä tärkeimmät valokuvat on jo otettu, eikä säässä näy kirkastumisen merkkejä. Pysähdymme silti ihailemaan maisemaa vesiputoukselle, jonka korkeus paljastuu vasta kauempaa nähtynä.

Levada da Ribeira da Janela
Alitamme putouksen ja saavumme vielä viimeiseen tunneliin. Valaisen taskulampulla kosteaa käytävää, mutta unohdan hetkeksi varoa päätäni. Kolautan kalloni epätasaisesti louhittuun kattoon. Sekunnin murto-osaa myöhemmin olen selälläni kanavassa. Isku ei ollut järin kova, mutta silti riittävä tasapainon horjuttamiseksi. Pitelen hölmistyneenä kiinni syvän kanavan reunasta ja mietin, kuinka kiipeäisin ylös kastelematta varusteita enempää.

Levada da Ribeira da Janela
Tutkimme vahingot päivänvaloon päästyämme. Taskulamppu, puhelin ja lompakko selvisivät ilahduttavan kuivina. Kaulassani roikkunut kamera sen sijaan tuntuu huolestuttavan märältä. Otan kokeeksi yhden kuvan, johon tulee mielenkiintoinen sumuefekti.

Levada da Ribeira da Janela
Housut kuivuvat kävellessä yllättävän nopeasti, mutta kengät litisevät läpimärkinä. Onneksi ilma tuntuu lämpimältä. Kaatuminen harmittaa, mutta olen toisaalta tyytyväinen, ettei käynyt pahemmin. Tämän jälkeen muistan olla entistä varovaisempi varsinkin jyrkänteiden reunoilla. Pienet vastoinkäymiset eivät ole vähentäneet patikointi-intoa. Kamerakin kuivui lopulta käyttökuntoon, joten odotan seuraavaa Madeiran-matkaa jo malttamattomasti.


Tästä blogista löytyy myös kohdeopas 10 x Madeira sekä Johdatus Madeiran levadoille. Näistä jälkimmäinen sisältää linkkejä tarkempiin kuvauksiin saarella tekemistäni patikkaretkistä.

Ota Lähtöportti seurantaan Facebookissa, sillä luvassa on muiden matkajuttujen ohella myös lisää Madeira-aiheista materiaalia.


Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply