Muutama kilometri Santiagon tiellä

Kuten edellisestä postauksesta kävi ilmi, ihastuin kovasti Baskimaassa sijaitsevaan Getariaan. Kalastajakylän ympäristöstä löytyy mielenkiintoisia patikkapolkuja, joiden varrella voi ihailla niin merta kuin vuoriakin. Kävelimme myös hetken pyhiinvaellusreittiä Santiago de Compostelan suuntaan.

Tutkin ennen matkaa Baskimaan tarjoamia patikointimahdollisuuksia, vaikkei harrastukselle välttämättä ollutkaan luvassa paljoa aikaa. Katselin kuvia Oman maalatusta metsästä, joka on taiteilija Agustín Ibarrolan elämäntyö. Baskimaasta löytyisi myös Unescon suojelema Urdaibain biosfäärialue sekä Aralarin tai Urkiolan kaltaisia luonnonpuistoja. Mielenkiintoisia maisemia näkisi varmasti myös San Juan de Gaztelugatxessa, vaikkei se varsinainen patikointikohde olekaan.

Baskimaan maisemia
Päätämme lopulta hylätä kaikki yllä mainitut ideat. Tuntuu nimittäin parhaalta jättää autossa istuminen vähemmälle ja patikoida pari päivää ihan vaan lähiympäristössä, kun siihenkin on erinomaiset puitteet. Elämä on täynnä valintoja. Kenties menetimme hienoja kokemuksia, mutten toisaalta vaihtaisi tekemiämme patikkaretkiä mihinkään muuhun. Siksi haluan esitellä näitä kuvauksellisia maisemia nyt blogissakin.

Camino de Santiago
Lomatalomme ohitse kulkee vilkas kävelyreitti. Huomaan eräänä päivänä tien varressa tolpan, jonka mukaan olemme Camino de Santiagolla eli Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitillä Santiago de Compostelaan. Reitillä on lukuisia eri haaroja, joista tämä pohjoisin vaihtoehto ei ole kaikkien suosituin. Biskajanlahden rantoja seuraileva reitti otettiin käyttöön keskiajalla, kun pyhiinvaeltajat halusivat välttää islaminuskoisten maurien hallitsemia alueita. Valtaosa ohikulkijoista harrastaa selvästi vain leppoisia päiväkävelyitä. Näemme kuitenkin myös muutaman todellisen vaeltajan, jotka rinkasta roikkuvine simpukoineen taivaltavat kohti satojen kilometrien päässä odottavaa määränpäätä.

Patikkapolku Getariassa
Aloitamme omat kävelyretkemme vajaan kymmenen kilometrin lenkillä, jonka aikana kuljemme vaimon kanssa Getarian yläpuolella kohoavilta rinteiltä Zarautzin kaupunkiin ja sieltä rantatietä pitkin takaisin. Alkumatka on Santiagon tietä, tosin väärään suuntaan.

Maisemaa Zarautzin suuntaan
Ohitamme kellokaulaisten lampaiden asuttaman laitumen ja ihailemme maisemaa alas merelle. Kalastusalukset keinuvat kaukana aalloilla. Polulla riittää kulkijoita molempiin suuntiin. Joukossa on myös muutama koira ja eräs mies ratsastaa ohitsemme hevosella.

Zarautz
Saavumme pienelle Santa Barbaran kappelille, jonka luota saamme ihailla huikeaa maisemaa alas Zarautzin kaupunkiin.

Santa Barbaran kappelin pihapiiriä
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, mutta merituuli viilentää mukavasti oloa. Tällaisina hetkinä tuntuu, ettei haluaisi olla missään muualla.

Patikoimassa Baskimaassa
Jatkamme matkaa viiniviljelmien keskellä ja kuljemme myös erään maalaistalon pihapiirin halki. Polku muuttuu myöhemmin vaikeakulkuisemmaksi, mutta selviämme jyrkästä epätasaisilla mukulakivillä päällystetystä alamäestä ehjin nilkoin.

Zarautz, Baskimaa
Päädymme mukavan Zarautzin kaupungin keskustaan. Kansa on kerääntynyt Baskimaan rannikolle tyypillisen pitkän hiekkarannan läheisyyteen. Zarautz on tullut edellisten päivien aikana osittain tutuksi, sillä olemme löytäneet sieltä ympäristön parhaat ruokakaupat.

Rantatie Getarian ja Zarautzin välillä
Zarautzista Getariaan johtaa merenrantaa uskollisesti seuraava rantatie, jonka pituus on kolme ja puoli kilometriä. Jalankulkijoille on oma aidalla erotettu kaistansa, jota pitkin matka etenee joutuisasti. Kaunis päivä on houkutellut myös paikallisen kansan kävelylle.

Getarian kukkuloilla Baskimaassa
Saavumme Getarian keskustaan ja nousemme hiljaisen autotien laitaa pitkin takaisin vehreille kukkuloille. Pienet traktorit puksuttavat viiniviljelmillä ja jossain kiekuu kukko. Käymme vielä kiertämässä paikallisen hautausmaan, jonka kiviin on kaiverrettu jalkapallokentiltä tuttuja sukunimiä Zubizarretoista Etxeberrioihin.

Maisema Getariaan
Suuntaamme toisella kävelyretkellämme Zumaian kaupungin suuntaan. Usko meinaa loppua jo ensimmäiseen ylämäkeen, mutta mahtava maisema merelle saakka palkitsee vaivan. Saamme nyt seurata Santiagoon johtavia viittoja, vaikkemme aiokaan jatkaa tietä pitkin muutamaa kilometriä enempää. Ajatus Santiago de Compostelasta kuitenkin kiehtoo, niin paljon olen lukenut ja nähnyt erilaisia dokumentteja kuuluisaan pyhiinvaellukseen liittyen. Koko satojen kilometrien mittaisen reitin vaeltamalla oppisi varmasti yhtä ja toista, ainakin jos kirjailija Paulo Coelhoa on uskominen.

Baskimaan maisemia
Sivuutamme viinitilan, jonka pihalla kuuluu olevan englantia puhuvia vieraita. Hiekkainen tie kumpuilee ylös ja alas, joten emme pääse kovin helpolla. Välillä metsiköiden välistä aukeaa hienoja näkymiä myös sisämaan vuorille päin. Aurinko porottaa ja hiki virtaa.

Patikoimassa Baskimaassa
Ohitsemme kiiruhtaa vanha mies kävelykeppinsä kanssa. Hän huikkaa baskinkielisen kaixo-tervehdyksen ja kiihdyttää seuraavaan ylämäkeen. Näissä lenkkimaisemissa pysyy väkisinkin rautaisessa kunnossa.

Baskimaan maisemia
Matka etenee ensimmäisten nousujen selvittämisen jälkeen joutuisasti. Lehmät makailevat laitumillaan puiden varjoissa ja hevoset katselevat uteliaina ohikulkijoita. Muutamat metsiköt tuovat hetkittäin mieleen jopa suomalaiset maisemat.

Zumaia
Zumaian kaupunki ilmestyy lopulta esiin kaukana mäen alla. Ohitamme rinkalla varustautuneen vaeltajan, joka paikkailee hiertyneitä jalkojaan. Hän taitaa olla menossa Santiago de Compostelaan saakka. Alamäki Zumaiaan on niin pitkä ja jyrkkä, ettei kiipeäminen takaisin samaa reittiä pitkin houkuttele lainkaan.

Rantatie Zumaiasta Getariaan
Ohitamme Zumaian hiekkarannan ja lähdemme kävelemään rantakallioiden ja meren välissä kulkevan autotien reunaa pitkin. Zarautzista pääsi Getariaan hienoa kävelytietä pitkin, mutta Zumaian suunnalta tultaessa ei paikoitellen ole edes kunnollista piennarta. Välillä autotien reunalla on sentään jonkin verran tilaa. Selviämme rekoista ja kaahaavista moottoripyöräilijöistä huolimatta hengissä perille, mutta kävelyn tämä osa ei merimaisemasta huolimatta ole varsinainen nautinto.

Getaria
Katselemme Getariaan saapuessamme, kuinka joukko SUP-lautailijoita kerääntyy hiljaiselle rannalle ja valmistautuu merelle lähtöön.

Getaria
Vaikka takana on jo useamman tunnin lenkki, haluamme vielä kiivetä Getarian kylän takana kohoavalle kukkulalle. Ohitamme majakan, jonka ympäristö on kuitenkin suojattu aidoilla. Aivan kukkulan huipulla on vain autioitunut talo. Kierrämme vielä hieman, kunnes kuvakulma Getariaan päin on paras mahdollinen. Tutuksi tullutta kylää tekisi mieli jäädä katselemaan pidemmäksikin aikaa.

San Antonin kukkulan kissa
Saamme seuraksemme naukuvan kissan, jolla tuntuu olevan paljon asiaa tai luultavasti ainakin nälkä. Ruoka maistuisi kieltämättä meillekin, ja reilun neljän tunnin taipaleen jälkeen voikin jo herkutella hyvällä omallatunnolla.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Annika | Travellover 29.9.2016 at 21:20

    Aivan uskomattoman ihania maisemia. Molemmat kaupungit jättäsin suosiolla (jollei ruokakauppaan tarve) ja pysyisin vain noilla poluilla viinitilojen välissä ja merelle tuijottamassa. Tuo pyhiinvaellusreitti on kyllä niin paljon puhuttu, että kai sitä joskus pitäisi edes pätkä kävellä.

    Tuhatta ja sataa ohi kiitävästä papasta tulivat mieleen Paloheinän (Helsinki) laduilla hiihtävät tervaskannot, jotka vetelevät puusuksilla housun puntit villasukkiin tungettuna ohi oikealta ja vasemmalta, kun itse yritän jotenkuten edetä huippumoderneilla nanosuksilla. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 3.10.2016 at 10:37

      Nuo maisemat on hämmästyttävän hienoja, on vehreyttä, merta ja vuoriakin. Onneksi maltoin varata aikaa myös meren tuijottelulle. Pyhiinvaellusreitistä voi tosiaan kävellä pienenkin osuuden, jos ei halua ryhtyä monen viikon urakkaan. Ja tuo Getarian pappa taisi tosiaan olla sukua Paloheinän puusuksisankareille 😀

  • Reply Lo Mejor del País Vasco 30.9.2016 at 18:21

    Kaixo!

    Gracias por visitar el País Vasco y compartir con tu comunidad, estos hermosos lugares 😉

    La próxima vez, que volváis, será un placer enseñaros La Rioja Alavesa, Álava, Bizkaia y otros lugares de Gipuzkoa!

    Estamos seguros de que os esncantarán!

    Un fuerte abrazo,

    Gero arte!

    • Reply Mika / Lähtöportti 3.10.2016 at 10:47

      Kaixo!
      Gracias para el mensaje y enlace a su website. El Pais Vasco es muy bonito. Quiero volver!
      Gero arte 🙂

    Leave a Reply