Gernika, Baskimaan kovia kokenut sydän

Näin äskettäin tekemälläni Baskimaan-matkalla paljon upeita paikkoja. Vaikka alueella onkin monta huomattavasti kauniimpaa kaupunkia, aloitan reissukokemuksista kertomisen Gernikasta. Tämän pienen sisämaakaupungin menneisyys kertoo nimittäin poikkeuksellisen paljon koko Baskimaasta.

Pieni tie kiemurtelee vehreiden metsien ja peltojen halki kohti Gernikan pikkukaupunkia. Seutu on silmiinpistävän arkipäiväistä, jos sitä vertaa San Sebastiánin glamouriin, Bilbaon vilskeeseen tai rannikon houkutteleviin hiekkarantoihin. Ohitamme uudenaikaisia kerrostaloja ja pysäköimme auton rautatien varteen. Kaupungin merkittävin rakennus Casa de Juntas löytyy vain muutaman minuutin kävelyn jälkeen.

Casa de Juntas
Casa de Juntasilla eli Bizkaian maakunnan parlamenttitalolla on suuri merkitys koko Baskimaalle. Baskit ovat kokoontuneet päättämään asioistaan samalla paikalla kasvaneen tammen alle jo keskiajalta lähtien. Ensimmäinen tammi istutettiin tänne 1300-luvulla. Gernikan puusta on muodostunut yleisesti tunnettu baskien vapauden symboli. Baskit ovat kulttuuristaan ja kielestään ylpeä kansa, jolla on oma vahva identiteettinsä. Baskimaan reilun kahden miljoonan asukkaan itsehallintoalueeseen kuuluu kolme Espanjan maakuntaa (Bizkaia, Gipuzkoa ja Araba, espanjankielisiltä nimiltään Vizcaya, Guipúzkoa ja Álava), mutta historiallisesti myös Navarran maakunta sekä tietyt Lounais-Ranskan osat kuuluvat baskien asuinalueisiin. Baskin kieli eli euskara näkyy vahvasti kaikissa mahdollisissa kylteissä, mutta puhuttuna matkailijan korvaan kuuluu korkeintaan holan sijasta lausuttu kaixo-tervehdys. Osa kansasta kannattaa kiihkeästi Baskimaan itsenäistymistä ja aihe nousee uutisotsikoihin tasaisin väliajoin. Itsenäisyyttä on ajettu aina myös rauhanomaisin keinoin, mutta ulkomaalaisten mieleen ovat jääneet lähinnä ETA-järjestön toteuttamat tuhoisat pommi-iskut. ETA ilmoitti muutamia vuosia sitten lopettaneensa aseellisen toiminnan.

Gernikan puu
Casa de Juntasin pihalla on hiljaista. Käymme aluksi katsomassa jäänteitä 1800-luvun lopulla kaatuneesta tammesta, joka kasvoi paikalla puolentoista vuosisadan ajan. Jäljelle jäänyt pala rungosta on asetettu pylväiden ympäröimään katokseen, ikään kuin omaan mausoleumiinsa.

Casa de Juntas
Rakennuksen ovella meidät toivottaa tervetulleeksi kohtelias herrasmies, joka pitää kirjaa vierailijoiden lukumäärästä ja kansallisuuksista. Sisäänpääsy on ilmainen. Rakennus on avoinna yleisölle päivittäin klo 10–14 ja 16–19 (talviaikaan suljetaan jo klo 18). Ihailemme suuren huoneen kattoa, johon on tehty näyttävä lasimaalaus. Käsinmaalattu teos esittelee puun merkitystä historiallisena kohtauspaikkana.

Casa de Juntas
Kierrämme muutamia muitakin huoneita, kuten vanhahtavan kirjaston. Varsinainen istuntosali näyttää juhlalliselta. Bizkaian parlamentti kokoontuu täällä päättämään maakunnan asioista. Siirrymme pihalle, jossa Gernikan nykyinen puu kasvaa. Tämä järjestyksessään viides Gernikan tammi istutettiin vasta viime vuonna. Sen edeltäjä kuoli kasvitauteihin seisottuaan paikalla vain kymmenen vuotta. Nuori tammi ei ole kovin ihmeellinen nähtävyys, mutta sen symbolisessa merkityksessä on jotain koskettavaa.

Gernika
Juttelen ovimiehen kanssa vielä hetken, kunnes palaamme kadulle. Käännän katseeni harmaalle taivaalle ja mietin huhtikuun 26. päivää vuonna 1937. Sen piti olla ihan tavallinen maanantai, mutta tuo päivä muutti Gernikassa kaiken. Elettiin Espanjan sisällissodan aikaa. Baskit kuuluivat kenraali Francon johtamien kapinallisten kiihkeimpiin vastustajiin, ja Gernikalla oli vahva symbolinen merkitys kansan ikiaikaisena kokoontumispaikkana. Francon kanssa liittoutuneella Natsi-Saksalla oli käytössään vahvat ilmavoimat, jotka kaipasivat uusille aseilleen ja sodankäyntistrategialleen harjoituskohdetta. Tapahtumien kulusta on erilaisia teorioita, mutta voidaan olettaa, että Franco tilasi liittolaisiltaan Operaatio Rügeniksi nimetyn iskun. Gernikan taivaalle ilmestyi joukko saksalaisia ja italialaisia pommikoneita, jotka moukaroivat vajaassa kolmessa tunnissa käytännössä koko kaupungin maan tasalle. Vain muutamia taloja (kuten kuvassa näkyvä koulu) jäi pystyyn ja merkittävä osa asukkaista sai surmansa. Gernikassa ei siis ole juurikaan vanhoja rakennuksia, mutta siellä käyminen auttaa ymmärtämään seudun karua historiaa.

Guernica
Pablo Picasso maalasi pommituksen kauhuista kubistisen teoksen, josta tuli yksi hänen kuuluisimmistaan. Taulu tunnetaan kaupungin espanjankielisellä nimellä Guernica. Se on picassomaiseen tapaan hieman tulkinnanvarainen, mutta kauhun ja ahdistuksen tunnelmalta ei voi välttyä. Alkuperäinen teos on nykyään Reina Sofian taidemuseossa Madridissa. Baskit ovat vaatineet taulua Bilbaon Guggenheimiin, mutta sen on väitetty olevan liian hauras siirrettäväksi. Gernikan San Juan -kadun päästä löytyy näyttävä mosaiikkikopio tästä mestariteoksesta. Sen luokse on vain parin sadan metrin matka Casa de Juntasilta. Matkan varrelle jää pommituksessa kärsinyt Santa Marian kirkko, joka ei kuitenkaan useimpien muiden rakennusten tapaan tuhoutunut kokonaan.

Gernika
Jatkamme mosaiikkiseinän luota matkaamme Gernikan vilkkaimmille kaduille. Pikkukaupunki tunnetaan edellä mainittujen asioiden lisäksi myös suurista markkinoistaan, jotka järjestetään kaupungin katetulla torilla aina maanantaisin. Jos Gernikaan osuu jonain muuna viikonpäivänä, kannattaa harkita vierailua kaupungin kahdessa museossa. Rauhanmuseo (Museo de la Paz) jakaa tietoa kaupungin tuhonneesta pommituksesta. Euskal Herria -museo sen sijaan kertoo Baskimaan värikkäästä kulttuurista, perinteistä ja historiasta. Käyn varmasti molemmissa, jos vielä joskus palaan Gernikaan.

J.M. Iparragirre
Meiltä jäävät tällä kertaa väliin niin markkinat kuin museotkin. Kiertelemme pienen keskustan katuja ja näemme muun muassa Jose Maria Iparragirren patsaan. Tämä 1800-luvulla elänyt taiteilija sepitti baskien epävirallisen kansallishymnin eli Gernikan puusta kertovan Gernikako Arbolan.

Gernika Jatetxea
Ruudulliset pöytäliinat houkuttelevat meidät Gernika Jatetxea -nimiseen ravintolaan. Palvelu on huomaavaista, joskaan englantia ei puhuta käytännössä lainkaan. Selvittelemme aikamme annosten nimiä ja syömme lopulta maittavan kolmen ruokalajin aterian. Kymmenen ja puolen euron lounasmenussa on hinta-laatusuhde kohdallaan. Muut asiakkaat näyttävät paikallisilta ja vaikuttavat tuntevan henkilökunnan hyvin.

Gernikan puu
Gernika on historiansa vuoksi harvinaisen mielenkiintoinen vierailukohde, vaikka se saattaakin ensi silmäyksellä näyttää mitäänsanomattomalta kyläpahaselta. Paikalle pääsee reilun kolmenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta Bilbaosta niin autolla, bussilla kuin junallakin. Seuraavaksi kerronkin tuosta Baskimaan suurimmasta kaupungista Bilbaosta, vaikka en sitä kovin perusteellisesti ehtinyt nähdäkään.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply säppä 22.6.2016 at 12:47

    Kiva lukea Baskimaasta! Varsinkin näistä vähemmän tuntemattomista kohteista, enpä tiennyt Gernikasta tätä ennen mitään. Mä just palasin Galiciasta, Asturiasta, ja Cantabriasta – syyskuussa näillä näkymin pyörähdetään Baskimaassa, San Sebastianissa, missä ollaan kerran aiemmin käyty. Mitä enemmän täällä Espanjassa on tullut matkustettua, sitä enemmän rakastun nimenomaan pohjoiseen! Kauneinta Espanjaa kaikkinensa. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 28.6.2016 at 10:34

      Kiva kuulla, että Baskimaa kiinnostaa! Haluaisin tämän reissun jälkeen nähdä nuo mainitsemasi alueet, joten käyn lukemassa sun postaukset kun vaan ehdin 🙂 Mulla on monta Espanjan kolkkaa näkemättä, mutta pidin Baskimaasta paljon ja uskon, että juuri pohjoisosa on omaa sydäntäni lähinnä. San Sebastian on upea, mutta jos liikutte sen ympäristössä, niin suosittelen käymistä oman reissumme pienessä tukikohdassa Getariassa ja miksei myös vaikka Hondarribiassa.

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle 22.6.2016 at 13:37

    Olen kyllä niin huono lueskelemaan mitään historiajuttuja, että en tiedä pääsisinkö ihan Gernikan historiikkiin tarpeeksi sisälle, mutta Baskimaa kyllä kiinnostelee ja tuollakin olisi mukava joskus käydä. Varmasti historiasta kiinnostuneelle mielenkiintoinen paikka. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 28.6.2016 at 10:44

      Baskimaassa on jokaiselle jotakin. Teidän Amerikan roadtripien jatkoksi sopisi mainiosti Pohjois-Espanjan rannikkotiet, sillä upeita maisemia ja kauniita pikkukaupunkeja kyllä riittää. Myös erilaisia luonnonpuistoja on useita ja esimerkiksi San Sebastián sellainen kaupunki, missä kuvittelisin melkein kaikkien viihtyvän.

  • Reply IKILOMALLA 23.6.2016 at 04:46

    Varsin hurja (vaikkakin mielenkiintoinen) historia tällä paikalla! Surullista kuinka paljon vanhoja rakennuksia ja historiaa on tuhoutunut. Aivan uusi tuttavuus koko kaupunki!

    Huvittava tuo puun runko pylväiden sisällä.. Erikoisuudessaan varsin hauska nähtävyys! Ja todella upea tuo kattomaalaus! 🙂 Hienoa taidetta!

    Jään odottamaan tarinoita Bilbaosta! 🙂

    Titta / IKILOMALLA

    • Reply Mika / Lähtöportti 28.6.2016 at 10:59

      Oli mielenkiintoista huomata tuon puun merkitys Baskimaalle. Gernika oli täysin erilainen verrattuna kaikkiin muihin näkemiimme kaupunkeihin tuolla seudulla ja jäi senkin vuoksi hyvin mieleen. Muuten kierrettiin lähinnä rannikolla ja nähtiin vanhoja kaupunkeja.

  • Reply Maarit 23.6.2016 at 10:22

    Jotenkin tuntuu, että Baskimaa on tullut nyt monessa vastaan matkakohteena. Syystä tai toisesta Espanja ei omiin suosikkimaihini kuulu, mutta olen siellä kyllä yhden rantaloman viettänyt. Mielenkiintoista historiaahan alueelta kyllä löytyy, ja kaunista luontoa. Eihän sitä tiedä, jos joku kerta mekin lähdettäisi Espanjaa kiertämään. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 28.6.2016 at 11:15

      Baskimaa on selvästi nosteessa, siitä on viime aikoina kirjoitettu paljon. Espanja on mulle jotenkin neutraali maa, se ei ole koskaan ollut millään suosikkilistalla, mutta olen toisaalta viihtynyt aina hyvin. Voisin kuvitella, että Baskimaa ja ehkä muukin Pohjois-Espanja voisi sopia teille. Kaunista luontoa, vuoria ja patikointi- sekä autoilureittejä riittää, kenties myös sellaista rosoista karismaa mitä etelän aurinkorannoilta ehkä puuttuu.

  • Reply Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi 23.6.2016 at 10:45

    Hetki meni ennenkuin tajusin että Guernicastahan tässä puhutaan 🙂 Mahtavaa lukea kaupungista – olen kerran nähnyt sen maalauksen ja se teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen (Picasso maalasi sitä samaan aikaan kun hänen rakastajattarensa tappelivat siinä ateljeen lattialla – symboliikkaa ja ironiaa siis kerrakseen!)

    • Reply Mika / Lähtöportti 28.6.2016 at 11:26

      Gernika tai Guernica, en oikein itsekään tiedä kumpaa olisi parempi käyttää. Paikanpäällä näkyi taulun nimeä lukuunottamatta lähinnä vain baskinkielinen nimi.
      Mielenkiintoinen taustatieto taulusta, ja kun sitä katsoo, niin voi siinä aistia tuollaisenkin tappelun tunnelman 🙂

  • Reply Henna /suurin onni 23.6.2016 at 17:57

    Nyt täytyy kyllä myöntää, etten ole Gernikasta kuullutkaan aiemmin! Kiva siis, että korjasit tämän aukon sivistykessäni 🙂 Seudulla on varmasti paljon mielenkiintoista historiaa – sellaista, joka ei ehkä suomalaiselle perustallaajalle ole niin tuttua, jos ei ole aiheeseen erikseen perehtynyt. Kattomaalaukseen ihastuin minäkin, se on varmasti ollut upea näky omin silmin katseltuna!

    • Reply Mika / Lähtöportti 28.6.2016 at 11:34

      Minulle Gernika kuulosti jotenkin tutulta nimeltä, mutten olisi osannut kertoa siitä mitään ennen tätä matkaa. Kävin matkamessuilla juttelemassa Bilbaon osastolla ja siellä kerrottiin Gernikan merkityksestä koko Baskimaalle. Kattomaalaus on tosiaan hieno. Tuo huone oli alunperin suunniteltu avoimeksi sisäpihaksi, kattomaalaus valmistui vuonna 1985.

  • Reply Annika | Travellover 24.6.2016 at 01:01

    Mietin pitkään, mistä kaupungin nimi on tuttu – ja muistinkin maalauksen, ennen kuin kerroit siitä. Picasso ei oikein avaudu minulle, eikä Gernica tee poikkeusta. Espanjaan suhteeni on aika kaksijakoinen: Madridista pidin, Barcelonasta en kummallakaan kerralla. Mallorcalla juniorina Hassen matkalla, Menorcalla aikuisena Välimeren risteilyllä. Molemmat jättäneet aika kylmäksi. Ehkä Baskimaa olisi jotain ihan muuta. Bilbaosta ja San Sebastianista puhutaan nyt niin paljon, että ehkä odotan, milloin ovat taas pois muodista ja menen sitten.

    • Reply Mika / Lähtöportti 28.6.2016 at 12:29

      Kannattaa kokeilla Pohjois-Espanjaa, siellä on ehkä sitä jotain, mitä olet jäänyt muualta Espanjasta kaipaamaan. Baskimaan suosio on mielestäni vasta nousussa, joten tuo muodissa pysyminen saattaa kestää kauankin. En toisaalta ihmettele, esimerkiksi San Sebastianissa viihtyisä kaupunki, pitkä hiekkaranta, hyvä ruoka ja ympäröivä luonto yhdistyvät harvinaisen onnistuneella tavalla. Mutta en ala käännyttämään Espanjaan, kun Italiaankin voi aina matkustaa 😀

  • Reply Susanna 29.6.2016 at 23:35

    Mielenkiintoinen kohde. Espanjasta on tullut nähtyä lähinnä vain etelää, mutta pohjoisempikin kiehtoisi. Millainen sää oli? minulle on vähän liian kuuma nuo etelän yli +35C helteet.. mutta tuuliset kohteet sopii

    • Reply Mika / Lähtöportti 30.6.2016 at 11:58

      Pohjois-Espanja on ilman muuta kokemisen arvoinen. Meille osui hyvät säät, parissa viikossa vain kaksi sateista päivää, vaikka tuolla seudulla voi sataa paljon enemmänkin. Muutamia hellepäiviäkin oli, mutta nekin siinä noin 25 asteen paikkeilla, varmasti viileämpää kuin etelässä. Hiekkarantoja on paljon, mutta kaupungit näyttää kaupungeilta, ei pelkiltä turistikeskuksilta.

    Leave a Reply