Lomamuistoja Zakinthokselta

Vaikka suosimmekin omatoimireissuja ja talonvuokrausta, on pakettimatkoillekin joskus paikkansa. Pidän Kreikan pieniä saaria Euroopan rentouttavimpina lomakohteina, ja niille mentäessä valmis paketti on usein järkevin ratkaisu.

Valitsimme toissa kesänä kohteeksemme Zakinthoksen saaren, jolla odotimme näkevämme merikilpikonnia ja ruostuneen laivanhylyn. Lopulta matkan kohokohdiksi nousivat kuitenkin komeat merimaisemat sekä ystävälliset ihmiset. Kerroin edellisessä postauksessa matkan parhaasta päivästä, mutta tässä vielä muut kokemukset Zakinthokselta yhdessä paketissa.

Kalamaki
Majoitumme Kalamakin kylään, koska sitä kuvaillaan tarjolla olevista vaihtoehdoista rauhallisimmaksi. Kylän turistikeskeisyys on silti lievä pettymys. Kalamakin pääkadun virkaa toimittaa ainoa kylän ohi kulkeva tie. Sen varrella riittää ravitsemusliikkeitä, rihkamakauppoja ja retkitoimistoja, mutta ihan joka väliä ei ole vielä rakennettu täyteen. Sisäänheittäjät ovat leppoisia, jaksavat hymyillä, eivätkä käy päälle. Mopot pärisevät ja koirat haukkuvat. Kaipaan silti esimerkiksi Lefkaksen Ligian tai Karpathoksen Pigadian tarjoamia häivähdyksiä paikallistunnelmasta. Saamme toisaalta nauttia palveluiden runsaudesta. Naapurikylä Laganasiin verrattuna Kalamaki on säilynyt hiljaisena ja viattomana, eikä sitä voi pahaksi turistirysäksikään kutsua. Yleisesti ottaen brittien määrä Zakinthoksella on kuitenkin silmiinpistävä ja olisin kuullut paikallisten suusta mielelläni enemmän jassua kuin hellota.

Kalamaki
Parin rannalle johtavan kadun varrella on hotelleja. Muuten pääkadun ulkopuolella on lähinnä peltoja ja joutomaita. Kalamakin suosittu hiekkaranta sijaitsee melko kaukana pääkadusta, eikä monille kreikkalaiskylille tyypillistä satamaa ole lainkaan. Mainosten mukaan polkuveneillä voisi lähteä katsomaan kilpikonnia. Lentokoneet laskeutuvat rannan ylitse matalalla, sillä saaren lentokenttä sijaitsee aivan lähistöllä.

Amaryllis, Kalamaki
Yövymme viikon ajan hotelli Amarylliksessa, joka vastaa toiveitamme hyvin. Koko perhe mahtuu mukavasti kaksioon, jossa on viihtyisä parveke. Huoneen ilmastoinnista joutuu kreikkalaiseen tapaan maksamaan erikseen. Hinta on melko korkea, mutta ilmastointi on omasta mielestäni kesän helteisimpään aikaan mukavuuden kannalta välttämätön. Hotellin pihalla on mukavan kokoinen uima-allas sekä erillinen kahluuallas lapsille.

Moussaka
Kalamakin ravintolat eivät tuota pettymyksiä, mutta varsinaista fine diningia ei toisaalta tule vastaan. Moussakaa, stifadoa, viininlehtikääryleitä, saganaki-juustoa ja muita kreikkalaisklassikoita löytyy takuuvarmasti ja palvelu on ystävällistä. Palaamme Olive Treehin toisenkin kerran. Yummy ja Merlis edustavat aika lailla samaa tasoa ja tyyliä.

Bohalin kukkula, Zakinthos
Autoilemme edellisessä jutussa kuvaillun päivän jälkeen vielä kahtena päivänä. Yksi saaren nähtävyyksistä on pääkaupungin takana kohoava Bohalin kukkula. Luotan jälleen kerran turhan sokeasti navigaattoriin, joten köröttelemme perille huonokuntoista kärrypolkua pitkin. Jyrkkä ylämäki alkaa jossain vaiheessa jo melkein jännittää, mutta pääsemme lopulta perille hiljaisten oliivilehtojen halki. Tarjolla olisi tietenkin ollut myös kunnollinen päällystetty tie. Ostamme juotavaa ja katselemme aurinkoisia maisemia Zanten kaupungin yli. Kukkulan huipulla olisi pieni linnoitus, mutta tyydymme näköalapaikkaan, emmekä lähde kiipeämään enää ylemmäs.

Luostari, Zakinthos
Kiertelemme jonkin aikaa saaren sisäosissa, joita hallitsee vehreä laaksoalue. Ohitamme muutamia kyliä, joista löytyy ahtaita kujia, kantakahviloissaan istuvia ukkoja ja korkeita kirkontorneja. Macheradon lähistöllä sijaitseva Eleftherotrian luostari on komea ilmestys punavalkoisine torneineen. Näemme vielä muutaman mitäänsanomattoman tasamaataajaman, kunnes kiipeämme tutkimaan saaren itäosan rauhallisia kyliä. Uneliailla kujilla ei näy sen paremmin turisteja kuin ravintoloitakaan. Ajatus lounaasta hiljaisessa kyläidyllissä vaihtuu lopulta Argassiin, joka on vilkas turistikeskittymä saaren pääkaupungin Zanten lähistöllä. Kylä on vilkkaampi kuin Kalamaki, mutta selvästi hiljaisempi kuin Laganas.

Gerakas
Argassi sijaitsee Vasilikosin niemelle johtavan tien varrella. Ajamme syötyämme vielä reilut kymmenen kilometriä, kunnes saavumme niemen kärjessä sijaitsevalle Gerakasin rannalle. Mutkikkaan tien varrelle jäävät maisemat ovat näkemisen arvoisia. Myös ranta vastaa odotuksiamme ja väittäisin sitä koko saaren parhaaksi.

Gerakas
Paikalla päivystävät luonnonsuojelijat muistuttavat, että Gerakas on tärkeä merikilpikonnien pesimispaikka. Veden ääreen saa kulkea vain merkittyä polkua pitkin ja oleskelu on sallittu vain rajoitetulla alueella muutaman metrin päässä vedestä. Muulle hiekka-alueelle ei saa mennä, koska se on varattu öisin paikalle saapuville kilpikonnille. Maahan on merkitty selkeästi paikat, joihin kilpikonnat ovat munineet. Hiekan kaivaminen on kiellettyä ja ranta suljetaan kokonaan hyvissä ajoin ennen pimeän tuloa. Poikaset kuoriutuvat rannalla yöaikaan ja suunnistavat veteen tähdistä heijastuvan valon perusteella. Vastasyntyneiden eksymisen välttämiseksi on ehdottoman tärkeää, ettei rannan lähistöllä ole keinovaloja öiseen aikaan.

Gerakas
Gerakasin maisemat ovat komeita. Rantaa reunustaa erikoinen kalliorivistö, joka muodostaa hiljaiselle poukamalle kauniin suojan. Aurinkotuolit ovat maksullisia, mutta pukukoppeja ei ole ja kioskipalvelut ovat parkkipaikan lähistöllä kaukana rannasta. Hiekkapohjainen ranta jatkuu matalana todella kauas, joten se on ihanteellinen lapsille. Vesi on harvinaisen kirkasta ja saamme välillä katsella jaloissamme pyöriviä pieniä kaloja.

Askos Stone Park
Käymme viimeisenä autoilupäivänämme pienessä Askos Stone Park -nimisessä eläinpuistossa. Sisäänkäynnin lähistöllä sijaitsevan talon ympäristössä riittää unisia kissoja ja suloisia pupuja. Jaloissa pyörii myös muutamia kanoja ja yksi koira. Pian paikalle ilmestyy myös peura ja riikinkukko. Valtaosa eläimistä saa kulkea vapaasti minne haluaa. Stone Park on kuiva ja karu alue, jota kiertävä kävelypolku on rakennettu epätasaisista kivenlohkareista, eikä se oikein sovellu rattaiden työntämiseen. Jokainen vierailija saa ilmaisen vesipullon hellettä helpottamaan.

Askos Stone Park
Lauma lastenelokuvan Bambia muistuttavia peuroja majailee puiden varjoissa. Saamme seuraksemme hieman ujolta vaikuttavan opaspojan, joka antaa oksia eläimille syötettäviksi. Näemme vuohia, porsaita ja muutamia muita eläimiä, jotka voisivat yhtä hyvin olla jonkun maatalonkin pihamaalla. Poikkeuksena ovat pesukarhut, jotka ovat muista asukeista poiketen häkissä, joskin kohtuullisen suuressa sellaisessa. Pesukarhujen tassut tuntuvat pehmeiltä, kun saamme syöttää niitä. Meille esitellään myös kilpikonnia. Niitä tarjotaan kädessä pidettäväksi. Pikkuruista poikasta on hauska pidellä hetki kämmenellä, mutta jälkeenpäin ajateltuna konnat eivät välttämättä nauti siitä, että niitä nostellaan tuntemattomiin käsiin. Puiston eläimet vaikuttavat kesyiltä ja seurallisilta, joten niitä on ilmeisesti kohdeltu hyvin. Pieni eläinpuisto sopi hyvin pysähdyspaikaksi matkan varrella. Näimme hiljaisessa puistossa vain pari muuta vierailijaa.

Agios Nikolaos
Käymme lounaalla pienessä poukamassa sijaitsevassa Agios Nikolaoksessa. Sataman ympärille kehittyneessä pikkukylässä on muutamia tavernoita. Kalastusveneet keikkuvat laiturissa ja kylässä näkyy jonkin verran turisteja. Osa saapuu paikalle omilla purjeveneillään. Raukea tunnelma tarttuu, mutta palaamme lopulta Skinarin majakan kautta Kalamakiin palauttamaan vuokra-autoa kolmannen autoilupäivän päätteeksi.

Zakinthos

Zakinthokselta jää mieleen huonojakin kokemuksia. Käymme yhtenä päivänä meriretkellä, jonka olemme varanneet edellisenä iltana kadun varrella päivystäneeltä myyjältä. Retken aikana on tarkoitus nähdä merikilpikonnia. Kuvittelen sinisilmäisesti, että vene pysähtyisi johonkin rauhalliseen paikkaan, minkä jälkeen kilpikonnia saattaisi ilmestyä pinnan tuntumaan. Myyjä lupaa lisäksi hymyillen, että lapsetkin pääsevät retken aikana uimaan. Itse retki ei kuitenkaan vastaa odotuksia.

Agios Sostis, Zakinthos
Astumme suureen veneeseen Agios Sostisin satamassa. Jäämme heti aluksi seilaamaan laiturin lähettyville, sillä pintavesissä ui yksi suuri kilpikonna. Pian viattoman luontokappaleen ympärillä pyörii villisti jo neljä alusta, joiden kapteenit huutavat havaintoja ja paattien reunoilla keikkuvat turistit räpsivät kuvia minkä ehtivät. Tilanne tuntuu jotenkin epätodelliselta. Matka jatkuu kymmenisen minuuttia myöhemmin pois satamasta. Kolmetuntisen ”kilpikonnaristeilyn” aikana ei enää tämän jälkeen yritetäkään bongata kilpikonnia. Noustessani veneeseen toivoin näkeväni kilpikonnia niiden luonnollisessa elinympäristössä. Nyt olen vain tyytyväinen, että ne saavat elää omassa rauhassaan jossain turistiveneiden tavoittamattomissa.

Zakinthos
Kaksi uimataukoakaan eivät vastaa odotuksiamme, sillä uiminen tapahtuu hyppäämällä yli kolmen metrin syvyiseen veteen. Polskiminen jää siis uimataidottomilta lapsilta väliin. Yksi uimatauko riittää lähes kaikille retkeläisille, joten suurin osa odottelee veneessä jälkimmäisen puolen tunnin tauon ajan.

Zakithos
Veneretken positiivista antia ovat maisemat. Näemme korkeita kallioita ja niihin vuosisatojen kuluessa syntyneitä luolia ja koloja. Vesi kimaltaa turkoosina ja merituuli tuntuu miellyttävältä hellesäällä. Kierrämme lopuksi Marathonissin saaren ympäri.

Zakinthos
Kokonaisuutena Zakinthoksesta jää pienestä kritiikistä huolimatta positiivinen kuva. Kreikka ei pettänyt tälläkään kertaa ja loma oli rentouttava. Vaikka Zakinthoskin tuli kierrettyä melko perusteellisesti, jäi huomattava osa viikosta myös pelkkään kiireettömään olemiseen. Suosittelen saarella erityisesti maisemia Kerin majakalta, Navagion hylkyrantaa sekä uimista Gerakasissa. Omaan mieleeni jäi vahvasti myös edellisessä jutussa mainittu Kiliomenon kylän perheravintola.

Bohali, Zakinthos
En osaa laittaa kokemiani saman kokoluokan Karpathosta, Lefkasta ja Zakinthosta keskenään järjestykseen. Olen viettänyt kaikissa mukavan loman, mutta koska Kreikassa on paljon vaihtoehtoja, palaan tuskin uudelleen samoille saarille. Poikkeus on suuri Kreeta, jossa riittää tutkittavaa useammallekin reissulle.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

5 Comments

  • Reply sonjanette | FIFTYFIFTY 27.5.2016 at 19:40

    Mä olen jotenkin sivuuttanut Kreikan saaret ihan järjestään, kun olen suunnitellut lomia, mutta nyt nää sun pari postaus on antanut mulle kyllä ajateltavaa. 😀 Mitä kameraa muuten käytät?

    • Reply Mika / Lähtöportti 27.5.2016 at 20:40

      Kiva kuulla, että on kiinnostanut! Kreikka on mielestäni hyvä valinta nimenomaan rentouttaville lomille. Mulla on Nikonin järkkäri D5200. Olen ollut kameraan tyytyväinen, mutta Kreikan valo ja maisemat tekee kyllä kuvaamisen harvinaisen helpoksi 🙂

  • Reply Hanna-Riikka 20.3.2017 at 11:33

    Jassu! Törmäsitkö kertaakaan oman veneen vuokraamisen mahdollisuuteen? Muistan lukeneeni jostain, että veneitä voisi vuokrata kuljettajalla ja ilman, mutten oo sen jälkeen enää tietoa löytänyt. Kertomasi laivaretki ei kuulosta kovin houkuttavalta eikä valitettavasti ollut ainoa kuulemani negatiivinen kokemus. Kesällä siis matkaamme lasten kans Zakynthokselle pakettimatkalle. Kiitos nojatuolimatkasta ja sujuvasta tekstistä!

    • Reply Mika / Lähtöportti 21.3.2017 at 11:23

      Jassu ja kiitos kommentistasi! Itse törmäsin vain polkuveneiden vuoraamiseen, mutta ainakin zakynthosboatrentals.gr näyttää vuokraavan moottoriveneitä kuljettajalla tai ilman. Kuulostaa hyvältä idealta, varmasti hieno tapa tutustua saaren ympäristöön! Tuo laivaretki oli tosiaan pettymys, mutta muuten saari täytti kaikki odotukset. Mukavaa Zakynthoksen-matkan odotusta teille!

  • Reply Hanna-Riikka 21.3.2017 at 13:22

    Kiitos! Kovasti täällä päiviä lasketaan 🙂

  • Leave a Reply