Trabantilla maitobaariin – elämysmatka Puolan historiaan

Aloitan viime sunnuntaina päättyneestä Puolan-matkasta kertomisen reissun ikimuistoisimmalla retkellä. Krakovassa toimiva Crazy Guides tarjosi huikean aikamatkan Nowa Hutan kommunistiseen mallikaupunkiin. 

Yhteistyössä Crazy Guides

Crazy Guides, Nowa Huta
Tapaan oppaani Weronikan vuokrahuoneistomme edustalla. Kadun toisella puolella odottaa päivän menopelimme, vaaleanharmaa Trabant. Se onkin täydellinen kulkuneuvo matkallamme Puolan kommunistiseen historiaan. Jokainen kilometri Trabantilla on seikkailu, sillä koskaan ei voi tietää, kestääkö auto perille saakka. Moottorin äänet ovat omaa luokkaansa. Auto tärisee melkoisesti, kun lähdemme kurvailemaan pitkin Krakovan katuja. Weronika aloittaa kertomalla, mitä autossa ei ole. Oikeanpuoleinen peruutuspeili puuttuu, samoin bensamittari. Tankki sijaitsee konepellin alla, eli polttoaineen määrän voi tarkistaa mittatikulla. Tankatessa täytyy muistaa sekoittaa bensiiniin oikea määrä öljyä, jotta kaksitahtikone jatkaisi matkaansa. Ilma kulkee moottorista suoraan auton sisälle, joten nenään saattaa tulla varsin mielenkiintoisia tuoksuja.

Crazy Guides Trabant
Saavumme Kazimierzin kaupunginosaan, josta etsimme kyytiin vielä kahta matkustajaa. Oppaani muistuttaa, ettei auton sisälle kannata jättää mitään, koska ovia ei pysty lukitsemaan. Kadun varrelta löytyneet retkeläiset ahtautuvat takapenkille, jossa ei ole turvavöitä. Tämä on tietenkin riskitekijä Puolassa, jonka liikenne kuuluu Euroopan vaarallisimpiin. Jalankulkijatkin näyttävät ottavan yllättäviä riskejä. Luulevatko he todella, että Trabantissakin on ihan oikeat jarrut?

Nowa Huta
Lähdemme ajamaan kohti noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Nowa Hutaa. Nowa Huta eli Uusi Valimo rakennettiin kommunistiseksi mallikaupungiksi, jonka asukkaat kävivät töissä jättimäisellä terästehtaalla alueen laidalla. Krakova oli kommunistiaatteelle monin tavoin haastava kaupunki. Krakovalaiset ovat aina olleet ylpeitä kuninkaallisesta historiastaan ja perinteikkäät yliopistot ovat taanneet korkean koulutustason. Krakovassa on myös poikkeuksellisen paljon kirkkoja, joten kaduilla uskottiin mieluummin Jumalaan kuin Leniniin. Nowa Hutaa voi siis pitää jopa jonkinlaisena rangaistuksena krakovalaisille. Sen oli tarkoitus olla oma Krakovaakin mahtavampi kaupunkinsa.

Trabant
Trabant herättää huomiota. Muutama ohikulkija hymyilee ja joku näyttää peukaloa. Nämä muovikuoriset menopelit olivat aikoinaan arvokasta omaisuutta. Vain noin joka kymmenennellä kaupunkilaisperheellä oli varaa Trabantiin, ja hekin joutuivat odottamaan autoaan keskimäärin kymmenen vuotta. Maaseudulla autot olivat vielä harvinaisempia. Myös puhelimet kuuluivat harvojen ja valittujen etuoikeuksiin. Kommunismin kauniissa aatteessa kaikki olivat tasa-arvoisia, mutta todellisuudessa jotkut olivat tasa-arvoisempia kuin muut. Musta pörssi kukoisti ja asioiden etenemiseen tarvittiin hyviä suhteita. Omat mielipiteet aiheuttivat ongelmia ja ihmisiä ”katosi” ajoittain teille tietymättömille.

Polski Fiat
Pysäköimme Trabantin Nowa Hutan keskusaukion reunalle. Paikalla on jo valmiiksi toinenkin Trabant sekä aito Polski-Fiat. Puolassa valmistettiin aikoinaan Fiat-autoja lisenssillä. Fiatin kuljettaja saapuu sopivasti paikalle ja asettuu hetken korjaustöiden jälkeen Trabantiakin pienemmän auton rattiin. Polski-Fiatin ääni tuo mieleen lähinnä ruohonleikkurin.

Crazy Guides, Nowa Huta
Tutkimme alueen karttaa. Katujen nimet ovat vaihtuneet ajan saatossa. Itse aukio on nykyään nimetty Yhdysvaltojen entisen presidentin Ronald Reaganin mukaan. Paikalla aikoinaan seissyt Leninin patsas kaadettiin ja myytiin lopulta ruotsalaiselle miljonäärille, joka vei sen omistamaansa High Chaparral -teemapuistoon. Aukiolla on helppo havaita, että ympyränmuotoiseksi suunnitellun Nowa Hutan rakentaminen jäi kesken. Toinen puoli alueesta paljastui sen verran upottavaksi suoksi, ettei sen kuivattamiseen riittänyt resursseja.

Crazy Guides, Nowa Huta
Jatkamme matkaa suuren mäen päällä sijaitsevalle tehtaalle. Trabant jaksaa kuin jaksaakin kiivetä ylös saakka. Vuonna 1954 avattu Vladimir Leninin terästehdas kuuluu maailman suurimpiin. Pääportin molemmin puolin sijaitsevat mahtipontiset rakennukset muistuttavat venetsialaisia linnoituksia. On helppo kuvitella, miltä työläisistä on tuntunut marssia niiden ohitse töihin. Rakennusten alkuperäinen vaalea väri on nyt tummunut ja myös aukion keskellä seisova terästehtaan jättimäinen nimikyltti on päässyt ironisesti ruostumaan.

Nowa Huta
Leninin nimi vaihtui kommunismin kaaduttua Tadeusz Sendzimiriin. Sendzimir oli puolalainen nero, joka loikkasi Amerikkaan ja auttoi länttä monin tavoin keksinnöillään. Sendzimir oli kommunistihallinnolle tabu, eikä hänestä mainittu esimerkiksi tietosanakirjoissa sanaakaan. Hän kuoli floridalaisena miljonäärinä vain muutamaa kuukautta ennen tehtaan nimen vaihtamista. Tehtaan omistaa nykyisin monikansallinen Arcerol Mittal, mutta toiminnan jatkumisen epäillään olevan vaakalaudalla.

Nowa Huta
Palaamme keskusaukion lähettyville. Trabant rullaa hämmästyttävän kovaa vauhtia alamäkeen. Oven tiivisteet eivät ole aivan kunnossa, sillä nilkoille puhaltaa jostain raosta viileää ilmaa. Meille kerrotaan, kuinka tehtaan työntekijämäärä romahti kommunismin kaatuessa ja korkea työttömyys aiheutti vakavia ongelmia. Nowa Hutasta tuli huligaanien temmellyskenttä, jonka pelottava maine levisi kauas. Ajat ovat kuitenkin parantuneet, ja alue on nykyään varsin seesteinen asuinpaikka. Eläkeläisten lisäksi seudulle on muuttanut myös paljon lapsiperheitä, jotka kokevat Nowa Hutan itselleen sopivaksi alueeksi.

Stylowa, Nowa Huta
Astumme sisälle Stylowa-nimiseen ravintolaan, jossa juuri mikään ei ole muuttunut ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Seinien väri, ohuet ikkunaverhot ja valkoisten pöytäliinojen päälle asetellut punaiset kaitaliinat näyttävät juuri siltä, mitä jäi mieleeni lapsuuteni matkalta Leningradista. Eräällä pöydällä seisoo pieni Leninin patsas.

Stylowa, Nowa Huta
Stylowa eli tyylikäs kahvila oli aikoinaan paikka, jonne mennäkseen täytyi pukeutua hyvin. Juon teetä samalla, kun katselemme kuva-albumia menneiltä vuosikymmeniltä. Iloiset ihmiset kävelevät epäilyttävän hienoissa vaatteissa Nowa Hutan siisteillä kaduilla. 1980-luvun kuvissa jonotetaan puolestaan ruokaa tyhjyyttään ammottavilta kauppojen hyllyiltä.

Stylowa, Nowa Huta
Kommunismin aika on edelleen arka aihe Puolassa. Leninin kuva on jouduttu äskettäin poistamaan Stylowan ikkunalta seudun asukkaiden painostuksen vuoksi. Oppaamme Weronika on syntynyt vasta kommunismin kaatumisen jälkeen, mutta menneiden vuosikymmenten perintö on ollut kaikkien nykynuorten omaksuttavissa pienestä pitäen.

Stylowa, Nowa Huta
Crazy Guides suhtautuu menneisyyteen näennäisen sarkastisesti. Vaikka kommunismin vuodet ovatkin monille kipeä muisto, voi menneisyydestä hakea oppia ja eväitä toisenlaiseen tulevaisuuteen. Crazy Guides ottaa menneistä vuosikymmenistä irti kaiken otettavissa olevan ja onnistuu siinä mieleenpainuvalla tavalla. Lähestymistapa on varmasti tehokas varsinkin nuorille sukupolville.

Crazy Guides, Nowa Huta
Ahtaudumme jälleen Trabantiin ja suuntaamme lähistöllä sijaitsevaan asuntoon. Matala harmaa kerrostalo edustaa kaikessa tylsyydessään tyypillistä Nowa Hutan arkkitehtuuria. Kiinni paukahtavan oven ääni kaikuu kolkossa rappukäytävässä. Oppaamme johdattaa meidät huoneistoon, jonka ovella nenään tulviva tuoksu tuo aidosti mieleen menneet vuosikymmenet. Istumme olohuoneeseen, jonka punainen sohva ei tunnu lainkaan niin pehmeältä kuin näyttää.

Crazy Guides, Nowa Huta
Katselemme Nowa Hutasta kertovan propagandafilmin mustavalkoisesta televisiosta. Hyväkuntoiset ihmiset jumppaavat, marssivat ja rakentavat taloja leveästi hymyillen. Aurinko paistaa ja elämä näyttää kaikin puolin ihanalta. Kertojan äänensävyt ovat kuin suoraan Pohjois-Korean uutistoimistolta. Erityisesti sanat Nowa Huta lausutaan joka kerta suurella innostuksella. Monihan tänne toki muuttikin, sillä ilmainen asunto ja työ terästehtaalla olivat hyviä houkuttimia. Asuntoja on yli kahdelle sadalle tuhannelle asukkaalle.

Crazy Guides, Nowa Huta
Filmi päättyy ja saamme eteemme vodkaa sekä suolakurkkuja. Tapa suolakurkun tarjoamisesta syntyi, kun pelkkien juomien nauttiminen kiellettiin. Suolakurkut olivat halvinta saatavilla olevaa ravintoa ja ne myös kätevästi peittävät vodkan jälkimaun. On tosin makuasia, kumpi oikeasti maistuu pahemmalta. Na zdrowie!

Crazy Guides, Nowa Huta
Viereisessä huoneessa on esillä aiheeseen sopivaa esineistöä sotilaskypäristä tupakka-askeihin ja oluttölkeistä suksiin. Kylpyhuoneen peilikaapista löytyy tymäköitä partavesiä, jotka tarjoavat aitoja aikakauteen sopivia tuoksukokemuksia.

Crazy Guides, Nowa Huta
Tunnistan kiteeläisten sukujuurieni ansiosta ammeeseen asetellut välineet pontikan valmistamiseen sopiviksi. Tällä lailla Puolan pojat siis keittivät omaa Juurikan tähkäänsä. Tuotannossa oli monenlaisia riskejä, sillä prosessissa sattui ajoittain hengenvaarallisia vahinkoja.

Crazy Guides, Nowa Huta
Keittiössä on esillä laaja kokoelma erilaisia kodinkoneita, joista osan kuvittelen varsin käyttökelpoisiksi. Katselen ja haistelen asuntoa vielä hetken. Kokemus on hyvin kokonaisvaltainen aikamatka menneisyyteen.

Milk Bar, Nowa Huta

Alkaa olla jo lounasaika, joten suunnistamme perinteiseen puolalaiseen maitobaariin. Nimi ei varsinaisesti viittaa maidon juomiseen, vaan annoksissa käytettyihin meijerituotteisiin. Kommunistihallinto tuki näitä ruokaloita ja työläiset saivat syödä niissä poikkeuksellisen edullisesti. Hinnat ovat edelleen hämmentävän halpoja jopa Puolan muuhun hintatasoon nähden. Krakovassa toimii maitobaarin nimellä myös melko uudenaikaisia ravintoloita, mutta ainakin tässä Nowa Hutasta löytyvässä kanttiinissa on täysin alkuperäinen tunnelma. Jonoa riittää, kun paikallisten asukkaiden lautasille kaadetaan keittoa tai pierogeja.

Pierogi
Hieman pelmeneitä tai raviolia muistuttavat pierogit ovat puolalaista kansallisruokaa. Tilaamme niitä kolme annosta jaettavaksi seurueemme kesken. Täytteinä on juustoa, kaalia ja pinaattia. Maistuvasta ateriasta jää muutamia pierogeja yli, ja Weronika suunnittelee tarjoavansa ne oven suussa päivystäville vähäosaisille. Naapuripöydän täti ehtii kuitenkin apajille ensin ja kysyy lähtöä tehdessämme saisiko hän syödä tähteemme. Lämmin kohtaaminen tekee maitobaarikokemuksesta entistä autenttisemman.

Tankki, Nowa Huta
Weronika kysyy, onko meillä kiirettä takaisin keskustaan. Kierros olisi periaatteessa ohi, mutta hän haluaisi esitellä meille vielä pari kohdetta lisää. Suostumme ilomielin. Pysähdymme katsomaan venäläistä tankkia, joka hallitsee jonkinlaisen sotamuseon edustaa. Tankki sopii hyvin Nowa Hutan miljööseen, muttei herätä itsessäni juurikaan intohimoa.

Arka Pana, Nowa Huta
Viimeinen kohteemme on Arka Panan eli Luojan Arkin kirkko. Nowa Hutan asukkaat saivat rakennettua sen talkootyöllä hallinnon nuivasta suhtautumisesta huolimatta. Kymmenen vuoden urakka saatiin päätökseen toukokuussa 1977. Uskonto oli vaikea aihe kommunismin aikaan. Nowa Hutassa ei ollut alun perin ainuttakaan kirkkoa, vaikka valtaosa asukkaista olikin hartaita katolilaisia. Sittemmin Paavi Johannes Paavali II:na tunnettu Karol Wojtyla saarnasi ulkoilmaan pystytetyn ristin alla ja ajoi voimakkaasti asiaa kirkon rakentamisen puolesta. Arka Pana toimi eräänlaisena kapinan symbolina ja siellä vierailu on oiva päätös kierroksellemme Nowa Hutassa.

Arka Pana, Nowa Huta
Sisätiloissa on vaikea kuvitella olevansa katolisessa kirkossa, sillä arkkitehtuuri tuo voimakkaasti mieleen pohjoismaisen tyylin. Kultaukset puuttuvat, eivätkä ne oikein sopisikaan tällaiseen talkootöillä koottuun rakennukseen. En jaksa innostua kaikista näkemistäni kirkoista, mutta omalaatuisessa Arka Panassa on jotain koskettavaa.

Crazy Guides, Nowa Huta
Trabant kestää hienosti takaisin Krakovan keskustaan saakka. Neljään ja puoleen tuntiin venynyt kierros on todella elävästi toteutettu johdatus Puolan historiaan ja tavallisten kansalaisten elämään. Käyttöön otetaan kaikki mahdolliset aistit, eikä tylsiä hetkiä tule lainkaan. Kierroksen aikana kuullaan valtava määrä mielenkiintoisia faktatietoja ja anekdootteja. Oppaalla on toki suuri merkitys, ja ainakin Weronika hoitaa tehtävänsä hienosti, vaikka kertookin aloittaneensa työn vasta äskettäin. Tiimissä on myös vuosien opaskokemuksen omaavia veteraaneja.

Olen kiitollinen, että minulle avattiin ovi kiinnostavaan, joskin äärimmäisen karuun aikakauteen. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta unohtumisen sijaan historiasta kannattaa hakea oppia.  Sikäli jos aihe yhtään kiinnostaa, suosittelen Crazy Guidesin kierroksia vilpittömästi. Retki oli erittäin hauska kokemus, joka jätti mieleen paljon vakavaakin ajateltavaa.

Tämä kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Crazy Guidesin kanssa. Arviot ja mielipiteet ovat omiani. Tutustu Crazy Guidesin retkivalikoimaan osoitteessa www.crazyguides.com.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

18 Comments

  • Reply Anne | Metallia Matkassa 22.4.2016 at 08:01

    No huhhuh mikä kierros – todella mielenkiintoinen ja erilainen! Aivan kuin pääsisi hyppäämään aikakoneella ajassa taaksepäin. Mahtavaa, että tälläisiäkin järjestetään, pääsee kokemaan kaupungin historiaa vähän erilaisesta näkökulmasta!

    Tuo Trabant on aikamoinen menopeli 😀

    • Reply Mika / Lähtöportti 22.4.2016 at 11:05

      En yleensä välitä opastetuista kierroksista, mutta tämä oli ehdottomasti kokemisen arvoinen. Olen teidän blogia lukeneena varma, että tykkäisitte tästä kierroksesta, kun seuraavan kerran menette Krakovaan. Trabant on tosi hauska menopeli − ainakin jos selviää perille ilman että joutuu työntämään 😀

  • Reply sonjanette | FIFTYFIFTY 22.4.2016 at 17:33

    Haha ihan mahtavaa! Täytyypä itsekin mennä tälle kommunistiselle kierrokselle, kun joskus pääsen Krakovaan. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.4.2016 at 09:58

      Suosittelen 🙂 Harvalla kierroksella pääsee kokemaan historiaa yhtä hauskalla ja konkreettisella tavalla.

  • Reply Päivi 23.4.2016 at 12:11

    Olipa kiva lukea näin sensitiivisesti kirjoitettua kuvausta matkailupalvelusta, johon tuon aikakauden läpi eläneillä liittyy monenlaisia tunteita. Omankin kokemukseni mukaan Puolassa osataan tuotteistaa lähihistoriaa ja tällaisia retkiä hyvällä maulla. Ja Trabant-kuvauksesi on kerrassaan hellyttävä. Minulla oli haaveena tuoda aikoinaan Unkarista verovapaana vaaleansininen farmari-Trabant, kun toiset toivat komennuksiltaan vähän toisenlaisia autoja ;-).

    • Reply Mika / Lähtöportti 25.4.2016 at 09:43

      Kiitos mieltä lämmittävästä palautteesta! Puolan lähihistoriassa riittää varmasti aineksia vaikka millaisiin matkailukokemuksiin, mutta on tärkeää toteuttaa kipeään menneisyyteen liittyvät asiat hyvällä maulla. En ole valtavan kiinnostunut autoista, mutta Trabantissa todellakin on vetovoimaa. Ihan kaikkia toivomiani perheauton ominaisuuksia se ei valitettavasti kuitenkaan täytä 😀

  • Reply Laura 25.4.2016 at 22:05

    Mieletöntä! Kuulosti ja näytti todella antoisalta reissulta. Tämän pistän korvantaa, jos ja kun joskus Krakovaan menen. Auschwitz ja kommunismi, siinäpä hilpeät lomateemat… 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 26.4.2016 at 09:11

      Kierros tosiaan oli todella antoisa, kannattaa ilman muuta käydä kokemassa. Tällä kierroksella on sentään hauskaakin, toisin kuin Auschwitzissa. Auschwitz jäi tosin omalta osalta lastenhoitovuoron vuoksi väliin, kun muu seurue lähti sinne. Onneksi Krakovasta löytyy näiden lisäksi hilpeämpääkin nähtävää 🙂

  • Reply Annika | Travellover 26.4.2016 at 22:09

    Varsinainen aikamatka menneisyyteen! Ja vielä autenttisella itäautolla. Kaikenmaailman vehkeiden kyydissä on tullut myös istuttua. ”Russkie Mercedes”, sanoi yksi kuski ikivanhasta Ladastaan, mutta hyvinhän silläkin paikasta toiseen pääsi. Olen niin säälittävän vähän kiinnostunut lähihistoriasta, että tiedän minulta jäävän väliin tällaiset retket, mutta reissukaveri lähtisi aivan varmasti ja mielellään.

    • Reply Mika / Lähtöportti 27.4.2016 at 17:00

      Ymmärrän hyvin, ettei aihe kiinnosta kaikkia. Tämä aikamatka oli tosin jo elävän toteutuksenkin ansiosta elämys. Niin ne ajat muuttuu, muistan miten noita ”Russkie Mercedeksiä” oli Suomenkin teillä vaikka kuinka paljon. Minkähänlaisia Lada-kokemuksia Venäjältä löytyisi…

  • Reply IKILOMALLA 27.4.2016 at 05:51

    Vau! Todella mielenkiintoinen tapa tutustua maan historiaan ja kulttuuriin!! Tällaisia kierroksia ennen ole kuullut edes järjestettävän.

    Oppaan kanssa maasta saa varmasti ihan erilaisen ja paljon aidomman kuvan kuin itsekseen matkustellessa.

    Me ihastelimme Krakovaa pari vuotta sitten ja ehdottomasti viikonloppulomaamme olisi sopinut vastaavanlainen historiallinen aikamatka menneisyyteen. Ihana kaupunki ja haluaisimme 100% palata tänne vielä uudelleen!

    Titta & Thomas / IKILOMALLA

    • Reply Mika / Lähtöportti 27.4.2016 at 17:09

      Uskon seikkailujanne seuranneena, että tällainen kierros sopisi juuri teille. Eli seuraavalla Krakovan-reissulla sitten! 🙂 En yleensä välitä opastetuista kierroksista, mutta tämän halusin kokea. Samalla sai kuulla ja kysellä myös elämästä Puolassa nykypäivänä. Opastukset kehittyvät varmasti elämyksellisempään suuntaan muuallakin. Yritän jatkossa etsiä mielenkiintoisia kierroksia myös tulevista matkakohteista.

  • Reply Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi 27.4.2016 at 22:46

    Ehee miten koomista 🙂 Ihan mahtava matkailuvinkki (ja loistavaa markkinointia järjestäjiltä!). Itse Puolaan mennessäni tiesin jostain syystä ainoastaan sen, että halusin mennä ”maitobaariin”. Puolalainen ystäväni ei voinut ymmärtää asiaa… Pierogit tulivat todella tutuiksi ja niitä muistelen kaiholla nytkin… <3

    • Reply Mika / Lähtöportti 28.4.2016 at 15:51

      Opas kertoi, etteivät hänenkään ystävänsä oikein tajua, mikä turisteja Trabanteissa ja maitobaareissa oikein kiehtoo. Monelle ulkomaalaiselle ne kuitenkin ovat Euroopan mittakaavassa eksoottisia kokemuksia. Pierogeja tuli syötyä muuallakin, parhaat taisi löytyä Miód i Wino -ravintolasta.

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net 28.4.2016 at 23:28

    Hitsit tämä on ihan supermakea! Mä olen katsonut Berliinissä kahdesti samanlaista kierrosmahdollisuutta, mutta jostain syystä se on jäänyt tekemättä molempina kertoina – toisena ihan vaan siksi ettei matkaserua innostunut ajatuksesta.

    Hyvä tietää, että tällainen löytyy Puolastakin! Ja Krakova onkin yksi Euroopan lempikaupungeistamme. 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 29.4.2016 at 14:22

      Mäkin bongasin Berliinistä Trabi Safarin, kun suunnittelin sinne matkaa vielä muutama kuukausi sitten. Kohde vaihtui lopulta Krakovaan, mutta Trabanteja tosiaan löytyy sieltäkin. Tutustukaa Crazy Guidesin nettisivuihin ennen seuraavaa Krakovan-matkaa, sieltä voi tilata myös vaikka lentokenttäkuljetuksen. Trabantilla voisi olla hauskaa tulla kaupunkiin, kentälle päin en suosittele jos on tiukka aikataulu 😀

  • Reply Kohteena maailma / Rami 29.4.2016 at 17:06

    Todella mielenkiintoinen reissu ollut sinulla Nowa Hutaan! Itse kävi siellä pari vuotta takaperin Puolan oman autoteollisuuden helmellä eli NYSA 522 pakettiautolla. Innostuin tästä itsekin kirjoittamaan nyt jutun ja luonnollisesti linkitin tämän sinun juttusi siihen: http://kohteenamaailma.fi/eurooppa/nowa-huta/

    • Reply Mika / Lähtöportti 1.5.2016 at 12:52

      Kiitos Rami linkityksestä! Mukava kuulla kokemuksistasi ja nähdä millainen menopeli teillä oli. Kyllä Nowa Huta on todellakin kokemisen arvoinen ja nimenomaan opastettuna, sillä omin päin tuolta ei välttämättä saa juuri mitään irti.

    Leave a Reply