Hiihtoturistina Ylläksellä

Vuodenvaihteen Lapin-matkamme tärkein aktiviteetti oli murtomaahiihto. Suksin lapsuudessani melko paljon, mutta Etelä-Suomen kiireiset ja vähälumiset talvet ovat jättäneet harrastuksen miltei unholaan. Edellisten kahden vuoden saldoksi jäivät lasten hiihtoharjoitusten ohessa kertyneet noin kolme kilometriä. Ylläksellä tuon määrän voi kymmenkertaistaa yhdessä päivässä. Upea ympäristö herättää nopeasti himon hiihtämiseen.

Vuoden ensimmäisenä aamuna on hiljaista ja pilkkopimeää, kun astun yksin pakkaseen kello kahdeksan jälkeen. Haluan aloittaa vuoden poikkeuksellisen reippaasti hiihtolenkillä. Ylläs ylpeilee 330 kilometrin latuverkostolla, joka on Suomen laajin. Valaistuja reittejä on 38 kilometriä, mistä on sydäntalven kaamoksessa paljon iloa.

Ylläs

Ohitan mökkejä, joista muutamiin on sytytetty jo valot ja jostain piipusta tuprahtelee savua. Valaistu latu sukeltaa pimeän metsän uumeniin. Puiden oksat notkuvat lumikerroksen alla ja vain sauvojen ääni rikkoo hiljaisuuden. Lapin luonto on harvinaisen kaunis ja ilma tuntuu raikkaalta hengittää. Saan olla yksin omissa ajatuksissani, sillä ensimmäisen 15 kilometrin aikana tulee vastaan vain kolme hiihtäjää. Ensimmäinen heistä näyttää haudan takaa palanneelta Mika Myllylältä, aikansa sankarilta. Huikkaamme toisillemme hyvät huomenet ja puuskutan ylämäkeen Tervanevan suo, Lahden hiihtostadion ja Haapajärven hautausmaa mielessäni.

Ylläs

Huippukuntoisia reittejä hoidetaan ahkerasti. Latukoneet liikkuvat vilkkaimmalla sesongilla päivittäin. Useimmat reitit ovat kaksisuuntaisia, jolloin käytössä on latu-urat molempiin suuntiin ja niiden välissä sopiva kaista luistelutyylin harrastajia varten.

Aurinkotupa

Kantapaikaksemme hiihtoreittien varrella muodostuu kodikas Aurinkotupa. Suosittu latukahvila tarjoaa kuumaa juotavaa ja suussa sulavia leivonnaisia päivittäin klo 10–15 koko hiihtokauden ajan. Paikalle voi suksia neljästä eri suunnasta. Kolme näistä reiteistä on valaistuja. Pihalta löytyy myös siisti laavu, jota käytämme eväsmakkaroiden paistamiseen useammankin kerran. Kiitokseksi voi jättää kolikon halkokassaan.

Ylläs

Aurinkotupa on loistava paikka nimenomaan pieniä hiihtäjänalkuja ajatellen. Kolme- ja viisivuotiaat tyttäremme saavat harjoitella rauhassa Lasten hiihtomaan muutaman sadan metrin mittaisella ladulla. Hyväkuntoinen reitti on tasamaata yhtä kiipeämis- ja laskemisharjoitteluun soveltuvaa mäkeä lukuun ottamatta. Lapsia ilahduttavat myös pieni pulkkamäki (liukureita voi lainata) sekä muutama aitauksessa käyskentelevä poro. Perheen pienimmät voi tuoda perille autolla. Tuvan parkkipaikalle löytää laittamalla navigaattoriin osoitteeksi Junkanjänkäntie ja seuraamalla auringon kuvilla varustettuja kylttejä.

Ylläs

Ulkoilen lasten kanssa yleensä valoisalla, joten oma hiihtämiseni painottuu varhaisiin aamuihin ja pimentyneisiin iltoihin. Pari päivänvalossa hiihdettyä lenkkiä jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Suuri punainen aurinko kurkistaa metsän takaa ja erämaan tunnelmassa on jotain harvinaisen houkuttelevaa.

Ylläs

Nousemme eräänä iltana hiihtokeskuksen läheisyydessä sijaitsevalle 2,8 kilometrin kierrokselle, joka on merkitty keskivaikeaksi. Tuulenpuuskat lennättävät puuterilunta ja puut humisevat. Maisema saattaisi olla kirkkaana päivänä kaunis, mutta näkymät ovat nyt kadonneet jonnekin hämärän ja usvan sekaan. Nousu tunturin rinnettä pitkin on rankka ja vastaavasti alamäki vauhdikas. Jyrkimmissä mutkissa saa jarrutella tosissaan, joten en suosittele tätä kierrosta epävarmoille laskijoille.

Ylläs

Hiihtämisen riemua helpottavat kunnon varusteet. Uusin itse yli 20 vuotta palvelleet hiihtimeni tätä reissua varten. Suosittelen suksien hankkimista asiantuntevasta urheiluliikkeestä, jolloin ammattitaitoinen myyjä auttaa valinnassa. Esimerkiksi perinteisen tyylin suksia haettaessa täytyy kiinnittää huomiota suksen jäykkyyteen suhteessa hiihtäjän painoon. Liian jäykän suksen keskiosa (pitoalue) ei osu kunnolla lumeen, jolloin suksi ei pidä lainkaan. Liian löysä suksi ei taas vastaavasti luista kunnolla. En nyt selitä tässä enempää asioista, joista en itsekään sen paremmin ymmärrä, mutta kysykää ammattilaisilta jos suksien hankinta on ajankohtaista. Mikäli hiihtosuunnitelmat rajoittuvat yhteen lomaviikkoon, voi toki harkita myös välineiden vuokraamista paikan päältä. Muista varusteista nostaisin esiin urheilukäyttöön tarkoitetut tekniset alusasut, jotka ovat harvinaisen hyödyllisiä pakkasella liikuttaessa.

Ylläs

Matkan paras hankinta on Jounin kaupasta löytynyt latukartta. Reitit on jaoteltu sinisiin (helppoihin), punaisiin (keskivaikeisiin) sekä mustiin (vaikeisiin). Siniset reitit ovat enimmäkseen tasamaata, mutta niihinkin saattaa kuulua joitakin mäkiä. Punaisilla reiteillä on vauhdikkaita laskuja sekä pitkiä ylämäkiä. Mustia latuja on vain vähän, emmekä päädy niille lainkaan. Kartan avulla voi laskea helposti lenkkien pituudet, sillä jokaisen risteyksen välinen matka on ilmoitettu sadan metrin tarkkuudella. Myös valaistut osuudet selviävät kartasta.

Ylläs

Vuokramökkimme sijaitsee Tunturipalon alueella noin sadan metrin päässä latuverkostosta Sport Resort Ylläksen laskettelukeskuksen läheisyydessä. Sijainti on hiihtoa ajatellen erinomainen. Jos kuitenkin haluat tehdä monta lenkkiä helppoja valaistuja reittejä pitkin, tulevat samat ladut taatusti tutuiksi.

Ylläs

Ostin Ylläksen nettisivuilta myös sähköisen latupalvelukartan. Kympin hinta on melko kova, mutta sovelluksen tuotot ohjataan reittien kunnossapitoon. Palvelusta näkee muun muassa latukoneiden sijainnin sekä sen, milloin reittejä on viimeksi huollettu. Monet ladut on ajettu huippusesongin aikaan viimeisen 12 tunnin aikana, jolloin ne näkyvät kartassa vihreällä värillä. Syrjäisempiä lenkkejä suunnitellessa on myös hyödyllistä huomata, missä latukoneet eivät ole käyneet lainkaan viimeisen kuukauden aikana. Perillä saattaa odottaa umpihanki. Myös paikannustieto on varmasti hyödyllinen erityisesti epävarmoille suunnistajille. Oman sijainnin löytäminen kartalta vaati tosin joillakin kerroilla uudelleenkirjautumista. Palvelu myös heitti minut välillä ulos omia aikojaan syystä tai toisesta. Arvostan edelleen perinteisiä paperikarttoja, eikä kylmyydessä hyytyvään puhelimeen voi aina luottaa. Parinkymmenen asteen pakkasessakin voi nimittäin hiihdellä melko mukavasti, kunhan vain muistaa pukeutua riittävän lämpimästi ja varoo hengästymästä liikaa.

Ylläs

Tämä matka herätti suuren innon palata pohjoisen lumille lähivuosina. Aurinkoiset keväthanget toisivat varmasti uudenlaisen kokemuksen vuodenvaihteen pimeyteen verrattuna. Mielessä pyörii erityisesti Saariselkä, joka mainostaa olevansa aitoa Lappia muiden yläpuolella.

Oletko käynyt Lapissa hiihtämässä ja mitä kohdetta suosittelisit tätä harrastusta ajatellen?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply