Gränna – kaupunki kuin joulukaramelli

Monessa joulukuusessa roikkuu punavalkoisia karkkeja. Tiesitkö, että noiden piparmintulta maistuvien makeisten syntymäkoti sijaitsee Vättern-järven rannalla Grännassa?

Olipa kerran köyhä leskirouva Amalia Eriksson, jonka täytyi keksiä keinoja itsensä ja pienen tyttärensä elättämiseksi. Pelastus löytyi Amalian keksimistä karamelleista, joista tuli paljon suositumpia kuin kukaan olisi osannut kuvitella. Nykyään nuo Polkagris-nimellä tunnetut makeiset kuuluvat Ruotsin rakastetuimpien symboleiden joukkoon.

Vättern

Päädymme Grännaan ajaessamme Tanskasta Tukholmaan, sillä tarvitsemme yöpaikan matkan puolivälin paikkeilta. Olisimme saattaneet tyytyä mihin tahansa tienvarsimotelliin, kunnes sain tietää Grännan olemassaolosta. Vain kahden ja puolen tuhannen asukkaan taajama kuuluu Jönköpingin kuntaan. Se sijaitsee E4-tien varrella noin 300 kilometrin päässä Tukholmasta. Takanamme on vajaan kahden viikon reissu ympäri Tanskanmaata, joten suomme itsellemme yhden yön normaalia tasokkaammassa hotellissa. Kuinka ollakaan, kyseessä onkin Amalia Erikssonin vanha kotitalo.

Gränna

Rouva Eriksson menehtyi 98-vuotiaana tammikuussa 1923, mutta hänen tomera patsaansa toivottaa meidät tervetulleeksi hotellin edustalla. Rakennus sijaitsee keskustan laidalla, sillä se on joskus toiminut Grännan tullitalona.

Gränna

Osa hotellin 19 huoneesta sijaitsee päärakennuksessa ja loput pihapiirin sympaattisissa puutaloissa. Oman mökkimme nimi on Ateljén. Appivanhempien huone on puolestaan nimetty Magnus Ladulåsin eli 1200-luvulla hallinneen kuningas Maunu Ladonlukon mukaan.

Gränna

Vanhanaikaisissa huoneissa on kodikas tunnelma, joka vie meidät suoraan 1700-luvulle. Oikeastaan tuntuu, kuin majoittuisimme museoon. Tarjolla on toki myös nykyaikaisia mukavuuksia suihkusta ja sähkölämmityksestä lähtien.

Gränna

Grännan kadut ovat keväisenä lauantai-iltana hiljaisia. Pääkadun varrella seisoo pitkä rivi puutaloja sekä yksinäinen kirkko. Kaikkialla näyttää kovin siistiltä. Vätternin aallot lyövät rantaan muutaman sadan metrin päässä.

Gränna

Astumme nälkäisinä sisään Amalia-nimiseen ravintolaan, jolla ei ole käsittääkseni mitään tekemistä hotellimme kanssa. Listalla on lihapullien kaltaista ruotsalaista kotiruokaa. Aasialaistaustainen tarjoilija toivottaa meidät tervetulleeksi toteamalla, että läheisestä Grännagårdenista saisi kyllä parempaa syötävää. Päätämme yllättävästä kommentista huolimatta jäädä, sillä pyttipannu kelpaa tällä kertaa hyvin. Suuressa ruokasalissa ei näy muita asiakkaita ja taustalla soivat vuorotellen kaikki Abban hitit Dancing Queenista Waterloohon. Tarjoilija tuntuu jostain syystä häpeävän ravintolaansa edelleen ja pyöristää laskun reilusti alaspäin. Poistumme tyytyväisinä ovensuuhun kerääntyneen kaljaporukan ohitse kadulle.

Gränna

Amalias Husin päärakennuksessa tarjottava aamiainen on runsas ja laadukas. Teemme vielä yhden kävelykierroksen. Ohitamme hautausmaan ja uitamme sormiamme Vätternin hämmästyttävän kirkkaassa vedessä. Vesi tuntuu kylmältä, vaikka jäät ovatkin sulaneet jo ajat sitten. Lautat kulkevat taukoamatta läheiselle Visingön saarelle. Peräti 14 kilometriä pitkällä saarella asuu vakituisesti muutamia satoja ihmisiä.

granna06

Osa pääkadun kaupoista on avannut sunnuntainakin ovensa. Useimmissa niistä myydään tietenkin Polkagris-karkkeja. Huomaan ilokseni, että punavalkoisten klassikoiden lisäksi tarjolla on runsaasti erilaisia väri- ja makuvaihtoehtoja. Imeläntuoksuisissa puodeissa voi seurata, kuinka karamellit valmistuvat käsityönä suurien ikkunoiden takana.

Gränna

Kauniissa Grännassa kannatti pysähtyä huhtikuussa 2012. Vätternin rantojen puutaloidylli palaa mieleen taas kerran, kun on aika etsiä punavalkoisia karamelleja kuusen oksille. Näissä kuvissa ja näissä tunnelmissa haluan toivottaa hyvää joulua kaikille Lähtöportin lukijoille!

Gränna

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply