Uudessa-Seelannissa pukki saapuu surffaten

Suomessa ollaan siirrytty joulunaikaan toivoen aatoksi kirpakkaa pakkasta ja polviin asti kurottuvaa lumikinosta. Vastakkaisella puolella maailmaa odotetaan innolla kesälomia ja lämpömittarin viisarin jyrkkää kohoamista.

Lämpöasteikko ei kuitenkaan ole ainoa ero kahden valtion välillä, vaan koko joulun konsepti on täynnä omia värikkäitä variaatioitaan.

Joulupukki surffishortseissa

Joulupukkia on Uudessa-Seelannissa turha etsiä paksu nuttu päällä, varsinkin kun joulun aikaan lämpö on lähempänä 30 astetta. Sen sijaan tavanomaisempaa on, että partaniekka saapuu paikalle surffilaudan kera pukeutuneena ranta-asuun ja tummiin aurinkolaseihin.

Harmillisesti suuri osa “kiiveistä”, uusiseelantilaisista, samalla uskoo pukin tulevan Pohjoisnavalta eikä Korvatunturilta. Usein joulupukki kutsutaan vierailemaan töihin joululounaan ajaksi, samoin suomalaiseen tapaan herra käväisee kodeissa jouluaattona jakamassa lahjoja.

Joulu telttaillen

Uusiseelantilaiset ovat ulkoilmakansaa, joten monesti joulua lähdetään viettämään joko telttaillen tai omalle mökille. Vesiurheilu kuuluu myös useimman listalle ja monet käyvätkin kalastamassa omat joulupöytänsä antimet itse.

Koska useimmat karkaavat kaupungeista maalle joulunviettoon, niin suurin osa suuremmista asutuskeskuksista järjestää jo joulukuun alussa suuren luokan jouluparaatin, jonka keskipisteenä on tietenkin itse joulupukki.

Paraatit ovat perheen pienimmille yksi toivotuimmista vuosittaisista tapahtumista ja niihin valmistaudutaan teemaavaatetusta myöten. Toinen yleinen jouluun liittyvä tapahtuma on Christmas in the Park, joulu puistossa, jolloin perheet kokoontuvat piknikille puistoon kuuntelemaan joululauluja ja seuraamaan aiheeseen liittyviä esityksiä.

Kisailua parhaista jouluvaloista

Amerikkalaisperinteitä noudatellen joulun aika on useille uusiseelantilaisille energialaskun osalta kauhistuttava kokemus.

Jouluvalot ovat pitkästä päivästä huolimatta kaikkialla esillä ja esimerkiksi Aucklandissakin on katuja, joilla kilpaillaan kirkkaimmista ja kitcheimmistä valokokonaisuuksista. Kaupungin ylpeys on Franklin Road, joka on täyteen ympätty valaistuja poroja ja rekiä. Jotkut taloista on kokonaan vuorattu vilkkuvilla jouluvaloilla.

Lahjat sukan varressa

Suomesta poiketen joululahjat jaetaan Uudessa-Seelannissa vasta joulupäivänä. Jouluaatto on näet Uudessa-Seelannissa normaali työpäivä, joten juhlinta jätetään seuraavaan päivään.

Joulupäivänä tapahtuvat myös muut jouluaktiviteetit. Lahjat sijoitetaan takan äärellä roikkuviin jättikokoisiin sukkiin, jokaiselle perheenjäsenelle on omansa.

Tarkka huomaa myös, että Uuden-Seelannin joulupuut ovat itse asiassa mäntyjä jalokuusen sijaan. Monesti virallisena puuna pidetään uusiseelantilaisten joulun symbolia, tulenpunaisista kukista tunnettua pohutokawa-puuta.

Grilli kuumana

Uuden-Seelannin 30 miljoonan lampaan keskellä joulukinkku on suhteellisen erikoinen käsite, mutta suomalaiseen tapaan täälläkin silti yleisesti nautittu. Erona on lähinnä valmistustapa. Grillaaminen eli paikallisittain barbi on lähellä kiivien sydäntä ja näin ollen kinkku tai kalkkuna tulee todennäköisemmin kuumennettua parilalla kuin uunissa.

Jouluruokavalikoimasta löytyy muutenkin paljon lihavaihtoehtoja ja kesäisiä salaatteja sekä dippejä. Uusiseelantilaiset rakastavat myös kaikkea merenelävää, joten osterit, ravut ja saaliskalat ovat osana pöydän antia.

Erikoisemmasta päästä on paikallisten rakastama hangi, joka on paistin valmistustapa. Hangissa liha ja vihannekset haudataan maahan kypsymään ja lopputuloksena on maukas ja hyvin kypsynyt ruoka.

Jälkiruokapuolella maan ylpeys on pavlovakakku, jonka alkuperä on usein kiistelynaihe naapurimaan Australian kanssa. Marenkipohjainen kakku täytetään hedelmillä ja koristellaan kermavaahdolla, joten kevyestä hiukopalasta ei ole todellakaan kysymys.

Daniel Stöckli