Joulu Virossa

Näin joulua vietetään Virossa – tiesitkö, että ennen juhla oli kielletty?

Neuvostoliiton aikana joulua juhlittiin Virossa salaa. Virolaisen ja suomalaisen joulunvieton erot huomaa lähinnä ruokapöydässä.

Porsaanpaistia ja hapankaalia

Suomen laatikoiden ja kinkun sijaan etelänaapurissa herkutellaan verimakkaralla, hapankaalilla ja lämpimällä porsaanpaistilla. Monessa perheessä pöytää koristaa myös jouluhanhi.

Joulu on monelle virolaiselle vuoden tärkein juhla, mutta esimerkiksi vironvenäläiset, joita maan asukkaista on yli neljännes, eivät vietä joulua, vaan säästävät juhlamielensä uuteenvuoteen ja Pakkasukon saapumiseen.

Historiassa salaisia jouluja

Neuvostoliitossa joulunvietto oli kiellettyä, joten myös Virossa juhla virallisesti lakkautettiin. Tämä ei kuitenkaan estänyt virolaisia viettämästä keskitalven juhlaa, sillä joulu on heille yksi vuoden ehdottomasti tärkeimmistä pyhistä.

Etenkin neuvostovallan ensimmäisinä vuosina joulua vietettiin tarkasti salassa, ja kynttilät paloivat suljettujen verhojen takana. Myös jouluruokien valmistaminen vaati vaivannäköä, sillä raaka-aineita ei ollut kaupoista saatavilla.

1980-luvun lopulla Laulavan vallankumouksen jälkeen joulusta tuli vihdoin virallinen juhlapyhä ja vapaapäivä. Vielä Viron itsenäistyttyä punaista väriä välteltiin joulukoristeissa, sillä väri loi vahvan mielleyhtymän Neuvostoliittoon ja sosialismiin.

Tunnelma löytyy joulutorilta

Ennen joulua jokaiselta suuremmalta paikkakunnalta löytyy jonkinlainen joulutori. Siellä myydään glögiä ja maustettuja manteleita, näytille on tuotu kotieläimiä ja silloin tällöin paikalliset lapset esittävät tonttutansseja.

Jouluaattona tunnelman kruunaavat käynti kirkossa ja hautausmaalla. Illan pimentyessä hautausmaan valaisee tunnelmallinen kynttilämeri. Toisin kuin Suomessa Viro ei kuitenkaan tyystin hiljene jouluksi, vaan esimerkiksi osa kaupoista pysyy auki koko juhlan ajan.

Jouluherkkuja keskellä yötä

Kuten muuallakin, myös virolaista joulua leimaa kaupallistuminen. Joulutarvikkeet ilmestyvät kauppoihin yhä aikaisemmin, ja ovelimmat lapset keksivät kinuta lahjoja sekä virolaisten että venäläisten juhlapyhinä. Kirkossa käynti on perinteisesti kuulunut virolaiseen jouluun, mutta viime vuosina se on selvästi vähentynyt. Aikoinaan uhkarohkeasta teosta on tullut monille vain tyhjä tapa.

Toki perinteitäkin löytyy edelleen. Virolaiset ovat taikauskoista kansaa, mikä näkyy myös joulunvietossa. Haltijoille, tai suomalaisittain tontuille, jätetään yöksi herkkuja pöytään, jotta tulevana vuonna ei kärsittäisi puutteesta. Ruoka ei tosin ole varattu vain jouluyön vieraille, vaan myös kotiväki voi käydä napsimassa jouluruokia vaikka keskellä yötä.

Kaikkiaan virolainen perhepiirissä vietettävä joulu muistuttaa hyvin paljon suomalaista. Jõuluvana eli Jouluvanhus jakaa lahjat jouluaattoiltana, mitä ennen on käyty kirkossa, viety kynttilät hautausmaalle ja saunottu vanhat liat pois. Koristeltu joulukuusi kaunistaa olohuonetta, jossa tuoksuvat piparkakut ja mausteinen glögi. Joululaulutkin kuulostavat tutuilta: Oh kuusepuu, oh kuusepuu, kui haljad on su oksad!

Teksti: Laura Uotila
Kuva: Visit Estonia / Gen Vagula

Päivitetty: 19.12.2017

Arvostelut ja vinkit

1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (22 votes, average: 3,82 out of 5)

Kerro kokemuksesi ja jaa omat matkavinkkisi!

Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä mieltä olet?

0 kommenttia