Joulutunnelmaa norjalaisittain

Norjan jouluperinteet muistuttavat pääpiirteiltään tuttua suomalaista joulunviettoa.

Norjassa aatto on jouluajan tärkein päivä ja juhlapyhiä vietetään yleensä perheen parissa samaan tapaan kuin Suomessakin. Norjalaisessa joulunvietossa ilmenee kuitenkin alueellisia eroja sekä etelän ja pohjoisen että rannikon ja sisämaan välillä.

Entisinä aikoina joulu oli talvipäivänseisauksen juhla joka merkitsi pimeän talven taittumista kohti kevättä. 900-luvulla Kuningas Haakon päätti pakanallisen joulunvieton siirtämisestä joulukuun 25. päivälle Jeesuksen syntymän kunniaksi. Nimi jul, joulu, kuitenkin säilyi uuden juhlan mukana.

Joulun lähestyessä

Marraskuun loppupuolella joulun lähestyminen näkyy kaupoissa joulumarsipaanin ja glögin ilmestymisestä supermarkettien paraatipaikoille. Marsipaanin kulutus on jouluna huipussaan ja sitä käytetään niin leivonnassa kuin syödään sellaisenaan suklaalla kuorrutettuna eri hahmojen muodossa.

Joulukoristeet välkkyvät punaisen, hopean ja kullan väreissä, jättäen tilaa myös kauden jouluiselle muotivärille, violetille.

Paineet pihalle pikkujouluissa

Pikkujoulukausi pyörähtää käyntiin kuun vaihtuessa joulukuuksi täyttäen ravintolat ja baarit pienemmissäkin pitäjissä. Pikkujouluja juhlitaan Norjassa samoissa merkeissä kuin suomessakin – ruoan ja juomien voimalla, kuitenkin potenssiin kymmenen.

Suomalaisten tapaan monelle norjalaiselle pikkujoulut ovat vuoden kohokohta juhlimisrintamalla, ja silloin päästetään kaikki pimeän kauden paineet pihalle.

Lutefisk, rakfisk ja ribbe

Kala eri muodoissaan, ribbe ja pinneskøt muodostavat pohjan joulunajan juhla-aterioille.

Jo marraskuussa ruokapöytiin ilmestyy Itä-Norjasta lähtöisin oleva rakfisk, joka on kaksi-kolme kuukautta suolaliuoksessa valmistettua kalaa. Rakfisk nautitaan joulunaikana sellaisenaan perunoiden, kermaviilin ja sipulin kanssa. Lipeäkala puolestaan ilmestyy pöytiin hieman ennen joulua kyytipoikanaan akvavit – viina joka tasapainottaa kalan makua.

Jouluaaton pöydässä pääroolissa ovat ribbe, possun grillikyljykset ja pinneskøt, suolattu lampaan paisti. Lihan ohella tarjoillaan hapankaalia, lihapullia, perunoita ja makkaraa. Jälkiruokana tarjoillaan perinteisesti moltekrem, lakkoja höystettynä kermavaahdolla.

Riisipuurokin löytyy joulun ruokavalikoimasta mutta aamupalan sijasta siitä nautitaan vasta jouluaaton lounaalla.

Nisse suojelee maatiloja

Puutarhakeskuksesta tai maatilalta haettu joulukuusi siirretään aatonaattona sisätiloihin koristelemista varten. Jouluaattona aaton kohokohta, lahjat, löytyvät kuusen alta vaikka julenissen, joulupukki, ei yleensä vieraile fyysisesti norjalaisissa kodeissa ellei joku perheenjäsenistä pukeudu pukin tamineisiin.

Norjalaisen joulupukin tarina on saanut alkunsa vanhoista legendoista joiden mukaan Nissen päätehtävä oli suojella maatiloja ja niiden maita. Nisse hoiti tehtävänsä hyvin kunhan hän sai jouluna puuroa ja jouluolutta. Tämän päivän joulupukki saa kuitenkin Norjassakin mallinsa Suomessakin tutusta kaupallisesta joulupukin hahmosta.

Kysyttäessä norjalaisilta lapsilta mistä joulupukki tulee, vastaus on kuitenkin pohjoisnavalta, ei Korvatunturilta. Joulupäivänä joulun juhlinta jatkuu rauhallisissa merkeissä edellisen päivän juhlapäivällisen jäänteitä syödessä ja levätessä. Monet käyvät joulupäivänä myös kirkossa.

Satu Vänskä-Westgarth

Kirjoittajan blogi Rantapallossa:
www.rantapallo.fi/destinationunknown