Monthly Archives

helmikuu 2016

Matkustaminen Norwegian Cruise Linen edullisemmissa sviiteissä

Jokainen Norwegian Cruise Linen risteilyjä pohtinut ihminen on luultavasti törmännyt NCL:n sivuilla hyttejä katsellessaan The Haven sviittiluokkaan, joka on hyvin usean matkalle mielivän ulottumattomissa hintansa takia. Matkustimme itse tuossa sviittiluokassa lokakuussa 2014 ja sen minä vain sanon, että jos kyseinen matkustusluokka kiinnostaa yhtään, kannattaa painaa varausnappulaa. Omat kokemukseni The Havenista voit lukea täältä.

Uusien ja isojen laivojen myötä unholaan on jäänyt kuitenkin Norwegian Cruise Linen edullisemmat sviitit, joihin ei kuulu sisäänpääsyä The Haven alueelle. Muutoin palvelut eivät eroa paljoakaan The Haven-konseptista, joten edullisemman hintansa puolesta ns. perussviitit ovat helpommin saavutettavissa oleva miellyttävä vaihtoehto. Kyseisiä sviittejä löytyy Norwegian Cruise Linen pienemmiltä ja vanhemmilta aluksilta, ja osassa niistä on tarjolla myös molempia sviittiluokkia. Me matkustimme Meksikon-risteilyllämme juuri tuollaisella The Haven/normaalisviitti-aluksella, Norwegian Jewelillä, eikä valitsemamme perussviitti olisi voinut näppärämpi olla.

No, millaista se sviittimatkustaminen ilman platinaista ”The Haven” hyttikorttia oli?

Norwegian Cruise Line Suite key card

Joku spessu-kortti meillä sentään oli. Niin kuin mainitsin jossain aiemmassa postauksessani, niin Latitudes-taso Gold ei pidä enää paikkaansa. Myö ollaan Platinummeja nykyään!

Los Angelesin terminaalissa meidät ohjattiin turvatarkastuksen jälkeen sviittimatkustajille tarkoitettuun lähtöselvitykseen ja sen jälkeen omalle odotusalueelleen, joka oli aivan sama kuin The Havenin asiakkaillakin. Pääsimme istumaan penkeille, alueella oli tarjolla suolaista ja makeaa purtavaa, kahvia, teetä, vettä ja mehua. Kauaa emme ehtineet paikoillamme istua, kun concierge tuli esittäytymään ja toi meille kirjekuorellisen erilaisia tiedotteita. Vajaassa kymmenessä minuutissa kävelimme jo omaa rauhaisaa kaistaa laivaan ilman saatteluja ja jouduimme itse myös metsästämään sviittimatkustajille kuuluvan ravintolan. Hytteihin emme päässeet ennen kuin kahden maissa.

Norwegian Jewel suite perks 0 Embarking

Tuollaisia herkkuja odotusalueella. Juustojen ystävä kiittää!

Sviittinämme toimi Penthouse with Large Balcony #9502, joka sijaitsi Norwegian Jewelin keulassa. Hieman yli 27 neliön sviitissä oli muhkea parisänky, kahden hengen ruokailualue, pieni sohva, hyvin säilytystilaa, meikkipöytä/pukeutumisalue ja melko kätevä kylpyhuone kylpyammeella. Hytti oli erittäin toimiva ja värikkyydestään huolimatta kotoisa, mutta ehdottomasti parasta antia siinä oli suuri, n. 25 neliöinen parveke. Parvekkeella oli kaksi auringonottovuodetta ja kaksi pikkupöytää, mutta tilaa oli silti enemmän kuin tarpeeksi. Pieni yksityisyys parvekkeen oven lähellä oli taattu, mutta muutoin komentosillalta ja muilta keulaparvekkeilta oli näköyhteys parvekkeellemme. Aluksen web-kamera on muuten ainakin tällä hetkellä sijoitettu komentosillalle siten, että pienoinen osa sviitin #9002 parvekkeesta osuu web-kameran kuvauslinjalle. Tämä kannattaa siis huomioida hyttiä varatessa, mikäli ei halua päätyä kansainväliseen levitykseen.

Norwegian Jewel Forward Penthouse with Large BalconyNorwegian Jewel Forward Penthouse with Large Balcony BedNorwegian Jewel Forward Penthouse with Large Balcony dressing areaNorwegian Jewel Forward Penthouse with Large Balcony bathroom 1Norwegian Jewel Forward Penthouse with Large Balcony bathroomn2Norwegian Jewel Forward Penthouse with Large Balcony BVALGARI amenities

Kylpyhuone oli jaettu kolmeen osaan siten, että wc-pöntön alue oli suljettavissa lasiovella. Kylpyamme/suihku löytyi käsienpesualtaan toiselta puolelta ja oli myös suljettavissa lasiovella. Kylpyhuoneella ei ollut sinänsä kokoa, mutta ratkaisu oli oikein näppärä.

Ja se parveke, ah!

Norwegian Jewel Forward Penthouse with Large Balcony view 1Norwegian Jewel Forward Penthouse balcony

Sviittimme hintaan kuului mm. seuraavat edut:

Priority-liikkumiset laivaan lähtösataman lähtö- ja saapumispäivänä, tarvittaessa myös tender boatille (yhteysvene maihin, jos laiva joutuu ankkuroitumaan merelle).

Pullollinen kuohuviiniä ja vettä lähtöpäivänä, hedelmävati jokaisena päivänä, espresso/cappuccino-kone. Minibaari ei kuulunut hintaan, ei edes silloin kun asiakkaalla oli ilmaisten alkoholijuomien juomapaketti (UBP).

Kylpynutut lainaan matkan ajaksi, kylpytossut (MINÄ NIIN TYKKÄÄN!).

Elokuvia/musiikkilevyjä lainaksi (CD/DVD).

Butler (24 h), erilaisia herkkuja tuotuna sviittiin vähintään kerran illassa. Butler hoiti mm. kaikki ruokatilaukset, myös tiettyjen erikoisravintoloiden annokset. Joidenkin tietojen mukaan butler olisi kenties myös purkanut matkalaukut pyynnöstä, mutta me emme kaivanneet ko. palvelua, emmekä myöskään tiedä pitävätkö tiedot paikkansa.

Norwegian Jewel suite perks 5 Norwegian Jewel suite perks 6 Norwegian Jewel suite butler

Me mitään kuohuvan juoman ystäviä olla…

Ilmainen 24 h huonepalvelu (osittain maksullista muille asiakkaille)

Conciergen palvelut

Aamiaiset ja lounaat erikoisravintoloissa, jotka oli edellä mainittuina ateria-aikoina vain sviitissä ja The Havenissa matkustavien käytössä.

Norwegian Jewel suite perks lunch

Pihviravintola Cagney’s oli toinen aamiais- ja lounasaikaan meille varatuista ravintoloista.

Norwegian Jewel suite breakfast and lunch

Brasilialainen Moderno taas se toinen ravintoloista.

Norwegian Jewel suite perks 2Norwegian Jewel suite perks 3Norwegian Jewel suite perks 1

Aamupalalta löytyi sopivasti tuotteita, mutta kasviksista oli vain tomaattia tarjolla. Erilliseltä aamiaislistalta oli lisäksi tilattavissa lämpimiä makeita ja suolaisia vaihtoehtoja. Lounaslista pysyi samana joka päivä, joskin päivän keitto vaihtui. Palvelu molemmissa ravintoloissa oli ystävällistä, toimivaa ja henkilökunta oppi nopeasti asiakkaansa.

Kapteeni piti yhtenä iltana meille sviiteissä ja The Havenissa matkustaville cocktail-tilaisuuden The Havenin alueella. Tarjolla oli elävää musiikkia, keskusteluja aluksen päällystön kanssa, cocktail-paloja ja alkoholillisia/alkoholittomia juomia.

Mites asiakaspalvelu muualla laivalla normaalimatkustajan/sviittimatkustajan silmin?

Asiakaspalvelu oli hyvää, hymyjä tuli ja kasvomme muistettiin. Le Bistro-ravintolassa pyysimme kainosti tarjoilijaa kiirehtimään ruokatilauksemme kanssa, koska meidän oli tarkoitus mennä katsomaan teatteriesitystä tiettyyn kellonaikaan. Tarjoilija hoiti homman erinomaisesti keittiön kanssa, sillä kävelimme ravintolasta ulos 45 minuuttia myöhemmin, kolme tuhtia ruokalajia nauttineena.

Pääruokaravintolassa aterioimme muutamana iltana vapaasti valitsemanamme aikana. Yhden kerran ravintolassa oli täyttä ja sinne jonoa, joten meille ilmoitettiin ovella, että joutuisimme odottamaan pöytäämme 20 minuuttia. Meille annettiin piippari kouraan ja ilmaislipuke kahdelle kuohuviinilasilliselle. Emmepä miehen kanssa ehtineet kävellä kuin muutaman minuutin, kun piippari hälytti meille vapaata pöytää. Enhän minä voi takuuseen mennä asiassa, mutta pienoinen veikkaus on, että sviittimatkustajina saatoimme mennä muutaman aterioitsijan ohi.

Norwegian Jewel MDR

Kyseinen lappunen annetaan käsitykseni mukaan kaikille liian pitkään odottaville. Tai sitten ei. Mielelläni kuulisin, jos jollain teistä lukijoista on omakohtainen kokemus noista lappusista.

Poistuminen laivasta risteilyn päätyttyä sujui laivan ovelle saakka moitteettomasti. Sviittimatkustajina menimme erilliseen odotustilaan, jossa oli tarjolla virvokkeita sekä suolaisia ja makeita suupaloja. Concierge ohjasi meidät omaa kautta ulkokannelle ja poistumispisteelle. Sen jälkeen olimme oman onnemme nojassa ja sen kyllä huomasi. Los Angelesin terminaalissa oli suuri ruuhka, jonot valtavia ja me jouduimmekin miehen kanssa tekemään huonotapaisen päätöksen oikaista jonotuksessa rankemmalti. Terminaalin kaaoksen takia olisimme myöhästyneet maksamastamme lentokenttäkuljetuksesta, mikäli olisimme jonottaneet normaalisti. Sen verran olen risteilyilläni matkustajaterminaalien läpi kulkenut, ettei Los Angelesin (Port of Los Angeles) risteilyterminaali saa minulta pisteitä ainakaan paluussa. Varatkaa siis rutkasti aikaa laivalta poistumiseen.

Norwegian Jewel suite perks 7 disembarking

Viimeiset herkuttelut ennen lähtöä.

Norwegian Jewel suite perks 8

Sviittimme maksoi veroineen ja satamamaksuineen 1.586,50 euroa/hlö seuraavilla tarjouskampanjan kaupanpäällisillä: ilmaiset alkoholijuomat, ilmaiset erikoisravintolaillalliset neljänä iltana, ilmaiset sviittimatkustajien palvelumaksut, 250 minuuttia nettiä ja 200 USD käyttörahaa laivalle. Edellä mainittu hinta sisälsi myös ruoka- ja juomapaketin palvelumaksut.

Youtube-esittelyvideo sviitistämme täällä.

P.S: Päätin pienentää työni määrää ja luopua Passionate Traveller-merkinnöistä kuvissa. Ethän käytä kuitenkaan kuviani ilman lupaa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Mää oon Snäpissä, kirosana, voi minua pientä poloista!!!!!!

Minen oikeasti tiedä, mihin pääni pistin nyt! Minä, nykyajan tekniikkaa melkoisen kiitettävästi kammoksuva nainen, latasin tuon hirvityksen tosiaan muutama viikko sitten puhelimeeni. Minulle riitti jo se, että se pirulaisen ohjelma rupesi filmaamaan naamaani sen siliän tien, joten klikkasin itseni ulos ja yritin vain unohtaa koko jutun. Eihän siitä mitään tullut. Kävin välillä kurkkaamassa ohjelmaa, taistelin kameran näyttämään toiseen suuntaan, metsästin seurattavia ja, no, yritin kaivella netistä tumpeloille tarkoitettuja käyttöohjeita.

Muutama ilta meni käyttöohjeita tankatessa ja jos ollaan rehellisiä, en ymmärrä asioista vieläkään, sillä teen niistä itselleni vaikeita. On se vaan kumma, että olen sellaisessa työpaikassa, jossa tarvitaan oikeasti älykapasiteettia, mutta vaivaisen Snapchatin ohjeet ovat minulle suoranaista hepreaa. Vetele sormellasi sinne ja tänne, lisäile tekstiä, pölise kameralle ja ja ja. Öh, sanon minä!

Duunin vessassa otatin salaa itsestäni tänään inhoamani selfien sen haamun whatever-keskelle, enkä ymmärtänyt että se ohjelma napsiikin useita kuvia. Hölmistyneitä, päätä keikisteleviä kuvia levahti saman tien näkyville ja minä meinasin viskata koko puhelimen vessanpönttöön. Tähän hetkeenkään mennessä en ymmärrä, miten lie sain dellattua kuvani ja asetettua uudet ihmisen näköiset kuvat tilalle.

Että nuin. Yritin filmata edullista lounastani, mutta se jäi kellottamaan ja hävisi jonnekin bittiavaruuteen. Kuvan sentään sain napsittua ”huippuhyvistä” työsuhde-eduistani ja ladattua kait Snapchatiin, joten taviselämäni on nyt polkaistu kansan nähtäväksi snäpissä.

Sieltä vaan seuraamaan sitä ihka oikeata elämääni, joka ei päädy edes Facebookin sivuille. Suokaa jo etukäteen anteeksi kaikki asiat, joita suollan nähtäväksenne.

Minut löytää Snapchatissa nimimerkillä kthetraveller.

Screenshot_2016-02-24-15-11-50

Näytänkin jo siltä, kuin meikäläisellä olis Spockin korvat. Hyvin lähti käyntiin tämä juttu. Not.

 

Viking Grace ja risteilykonkarin omakohtainen ahaa-elämys

Hah, emme me tosiaan pysyneet kuivalla maalla edes kahta viikkoa, kun suuntasimme auton nokan kohti Turkkusta lauantaina. Sen minä vain sanon, että jos Viking Grace ei seilaisi noilla vesillä, emme letkauttaisi korvaammekaan Turkkusen suuntaan risteilyjen merkeissä. Laivalla on siis väliä tuolla reitillä, sillä Viking Gracen palvelutaso, merelliset näkymät, laivan yleiset tilat (unohdetaan se viheliäinen Rockmore), hytit ja viihde vain huutavat tämän tasokkaammasta matkustustavasta tykkäävän perheen nimeä. Arvoimme vahvasti Premiumin ja S4-hytin väliltä varatessamme reissua, mutta tällä kertaa S4 vei pidemmän korren muutamasta painavasta syystä.

Meille laivat ovat jo kakkoskoteja, joten lapset nauttivat olostaan Gracella ilman hiihtolomaviikon ohjelmaakin: Vaeltelua yhdessä ympäri laivaa, maisemien ihailua, pelailua koko perheen kesken uudistuneessa Teens-mestassa ja shoppailua laajassa Shopping Worldissa. Illalla tenavat hankkivat karkit ja limun/vichyn kouraan ja ei kun hyttiin nauttimaan leppoisasta ja rauhallisesta olosta legojen kera tai pelikonsoli/känny kourassa. Me aikuiset livahdimme perheaktiviteettien jälkeen nauttimaan Seamoren Lounge-musiikista samppanjalasillisen verran ja katsasimme Redraman show’n sekä Club Voguen muun ohjelmatarjonnan. Kävimme tarkistamassa hytin tilanteen puolen tunnin välein, ja kännykälläkin olisi saanut meihin normaalisti yhteyden väliaikoinakin, joten lapsilla oli turvallinen olo. Näin äitinä täytyypi hehkuttaa hieman nykyistä vapauttamme, sillä lapsillamme alkaa olla sitä ikää on jo sen verran, että liekanarun pidentäminen onnistuu jo hyvin. Se suurin ongelma taitaapi olla tämän äidin omassa päässä, sillä napanuoran katkaisu tuntuu todella vaikealta. Pitäisi vain luottaa enemmän siihen, että lapset pärjäävät tuolla isossa maailmassa, eivätkä he opi pärjäämään, jos ei heitä päästä sinne myös menemään. Nih, että näillä saarnasanoilla myönnän, että kun isompi tenava havahtui mieheni kanssa aamuyön tunteina käymääni keskusteluun yöruoasta, kysyin ihan suoraan, haluaisiko lapseni lähteä hakemaan kanssani lihapullia. Voi sitä onnenhymyä kun hän ymmärsi, että pääsee hiippailemaan laivan julkisiin tiloihin siihen aikaan, joten Sweet & Saltysta lähti lautasten kanssa hyttiin yksi tyytyväinen lapsi ja äiti. Muut bilettivät vielä ravintoloissa, joten meillä oli hyvin rauhallinen ruokakeikka.

Redrama Viking Grace

Anyway, Redrama veti hyvän show’n, vaikken minä sen musiikin ylin ystävä olekaan. Laivalla oli paljon nuorisoa ja täytyypi kyllä kehua, että hyvin osasivat käyttäytyä. Hieman minua pelotti ennakkoon satamassa möykänneet Ilves-fanit, muttei heitä näkynyt eikä kuulunut koko matkalla, joten laiva vaikutti kaikin puolin rauhalliselta illallakin. Oli ihana katsella sitä, miten ihmiset nauttivat aluksen palvelutarjonnasta, osa oli jopa pynttäytynyt juhlavamminkin ja panostanut merimatkaan. Ei epäilystäkään siitä, etteikö nykyään haettaisi elämyksiä ja pientä luksusta siltä lyhyeltä (aivan liian lyhyeltä, jos saan sanoa) risteilyltä. Harvoinpa sitä maissa pääsee yhtä edullisesti ja helposti samaan vuorokausisuoritukseen kuin laivalla. Ravintolaillallinen, baari-/yökerhoilta, huippuartistin keikka ja hotelliyö siinä samassa. Ei pitkiä matkoja paikasta toiseen, rämpimistä loskakeleissä, sitä viimeistä bussia kotiin tai hintavaa(kin) taksia/hotelliyöpymistä. Ja jos ja kun sitä luksusta hakee, niin Viking Gracen hyteistä löytyy valinnanvaraa, Oscar à la carten ruoat ovat huippuja ja melkoisen täydestä Spa’stakin löytyy ihanat VIP-tilat, joissa voi nautiskella poreista, saunasta ja merimaisemista aivan omassa rauhassa. Suosittelen.

Mites meikäläisen karsastama buffet? Aamu-unisina jätimme aamupalat hankkimatta ja varasimme lasten toiveista Buffet Auroran. Minen ole buffettien ystävä oikeastaan ollenkaan, koska nautin siitä, että tasokas ruoka tuodaan pöytään, saan henkilökohtaista palvelua tarjoilijoilta ja ryysikset ovat poissa. Buffet ei sovi tuohon kuvioon ollenkaan, mutta lounasaikaan Viking Gracen Buffet Aurora on ollut aina rauhaisa ja niin oli myös nyt. Ilokseni seisova pöytä sisälsi mielettömästi kasvisvaihtoehtoja ja meikäläinenhän ahtoi naama messingillä ruokaa niin paljon, ettei koko matkalla tullut enää nälkä. Raavas lihasyöjämiehenikin hehkutti kasvisruokavalikoimaa, joten iso plussa täältä suunnasta ”buffamätölle”. Mukavan ateriahetken kruunasi vielä ystävällinen miestarjoilija, jolta heltisi aina muutama sana meille.

Pienen ruokalevon jälkeen mies meni lasten kanssa Spa & Wellness osaston poreisiin lillumaan, mutta minä päätin käyttää äidin oman parituntisen Seamoressa. Istuskelin, katselin ja nautin merimaisemista lipittäen lasillisen Henriot Rosé samppanjaa (hinta 14 euroa, mutta hintansa väärti sanon minä!). Sen verran listalta huuteli myös Bellini, että tilasin toisen lempijuomani pöytään tuotuna. Ah, sitä olemisen keveyttä, pienet oli ihmisen ilot.

Henriot Rose Champagne Viking Grace Seamore

Miellyttävä, rauhaisa risteily jälleen kerran, jonka kruunasi ystävällinen asiakaspalvelu. Club Voguen kakkoskerroksessakin minulle väsättiin drinkki listan ulkopuolelta, kun kaipasin ”suklaista pehmisdrinkkiä”. Luulisi, ettei tuommoinen olisi kovin iso asia, mutta siitä syntyi pienoinen ongelma Club Voguen kerrosta alempana sijaitsevassa baarissa.

Minä en osaa, enkä tiedä yhdenkään drinkin sisältöä. Ihastuin Mudslide-nimiseen ”jäätelö”pohjaiseen drinkkiin Meksikon-risteilyllä, joten kyselin Club Voguen yläkerrassa vastaavanlaisen drinkin perään. Sisällöstä en tiennyt muuta kuin sen, että siinä oli vaniljajäätelön tapaista, suklaakastiketta ja alkoholia. Ystävällinen baarimestari kertoi, ettei heillä ollut sellaista drinkkiä, mutta he voisivat tehdä listan ulkopuolelta ”suklaalle maistuvan vaniljajäätelödrinkin”. Kiitin kauniisti ja ilmoitin tilaavani sellaisen myöhemmässä vaiheessa.

Palasin myöhemmin illalla kyselemään kyseisen drinkin perään alakerran baarista, koska se oli matkan varrella. Eipäs se onnistunutkaan, sillä minun, drinkeistä totaalisen tietämättömän ihmisen, olisi pitänyt tietää juoman ainessisältö. Yritin selittää, etten tiedä sisältöä ja että yläkerrassa oli sanottu, että sellainen drinkki onnistuisi. Baarimestari lupasi selvittää asiaa yläkerran baarista, mutta kun se ei onnistunut ja minäkään en tiennyt mistään mitään, niin baarimestari neuvoi meitä menemään yläkerran baariin. Hieman puhisten ja hämmästellen minä sinne kyllä menin, sillä olisi luullut baarimestarin tietävän sen verran juomista, että jonkin sortin suklainen juoma oli syntynyt ”lennosta”. Osasyy närkästykseeni oli myös se huomio, että kyseessä oli kolmas kerta kolmesta kyselystä, kun alakerran baarissa ei pystytty vastaamaan erikoistilaukseen. No, yläkerran baarissa homma onnistui aivan hyvin, niin kuin aina sieltä jotain erikoista kyseltyäni.

Hiemanhan se huvitti, kun huomasimme kannen 10:n Club Voguen olevan kuin jatkoa simppelille buffetille ja Pubille. Sieltä saa näppärästi perusjuomat ja perusdrinkit, mutta kannen 11 Voguesta sitten erikoisempaa. Mikä oiva huomio tosiaan, laadukas Oscar à la carte, Seamore, nautinnollinen Spa ja Club Voguen kekseliäät ja asiakkaan toiveisiin paneutuvat baarimestarit samassa kerroksessa. Jos minulta kysyttäisiin, vaeltelisin mielelläni kannella 11, mutta se tanssilattia, lasten rakastama buffet ja yöruoan mekka Sweet & Salty taitaa kuitenkin vaatia meikäläisen läsnäoloa kerrosta alempanakin.

Tämä ei ollut haukku. Kannella 10 sijaitsevassa Club Voguen baarissa ei ollut mitään varsinaista vikaa. Sen vain sanon tuleville matkustajille vinkkinä, että jos kaipaa hieman erikoisempaa juomaa eikä sen tekeminen onnistu alakerrassa, kannattaa kokeilla vielä yläkerran baaria.

Jätskidrinkki

Tuossa se nyt on. ”Suklaisen makuinen vaniljajätski-juoma” ja pahoittelut, ei hajuakaan sen sisällöstä. Mutta nannaa se oli, joten kyllä kelpasi paremman puutteessa.

Tähän perään vielä pikkuinen toivomus/ehdotelma Itämeren laivayhtiöille: Ottakees Frozen Mudslide tulevan kesän drinkkilistoille mukaan. Mikäs sen mukavampaa kuin lipittää juomaa, jossa on esimerkiksi Kahlúaa, vodkaa, Bailey’s Irish Cream-likööriä, vaniljajätskiä ja suklaakastiketta raitana. Nam ja nam, sanon minä, saattaisipa sitä ostaa joku muukin kuin allekirjoittanut. Tarjoiluehdotus alla:

Norwegian Cruise Line Mudslide

Niin ja lukijoille tiedoksi, että ihan justiinsa kaivelin tuon herkullisen näköisen Frozen Mudslide-ohjeen. Olisi ollut meikäläisen asiointi hiukkasen helpompaa Viking Gracen Club Voguen alakerrassakin, jos olisin tehnyt drinkkiläksyni ennen risteilyä. Kyllä noita edellä mainitsemiani aineita (ilman suklaakastiketta) olisi baarista varmasti löytynyt.

Ensi kerralla sitten.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

Ongelmainen Cruise-A-Holic tässä, terve!

Niinpä niin. Meillä taitaa olla mieheni kanssa ongelma. Palasimme Meksikon-risteilyltämme vajaat pari viikkoa sitten ja niinhän siinä sitten kävi, että pari päivää me jaksoimme olla ilman ”pitkää risteilyä”. Rupesimme ahkerasti katselemaan Karibian ja Välimeren risteilyjä muutamilta varustamoilta, mutta törmäsimme melkoisen suolaisiin hintoihin tai aikatauluesteisiin.

Pari iltaa sitten se sitten löytyi, herkullinen hinta muutamalle hytille Royal Caribbeanin sivuilta. Iskimme heti kiinni kun näimme hinnan veroineenkin, mutta kun menimme varauksessa eteenpäin, muuttui hinta aivan toiseksi kuin mikä se oli edellisellä sivulla ollut. Hermostushan siitä tuli, kun hinta pomppi samaan malliin vaikka vaihtelimme kokoonpanoja, hyttien määriä, lähtöpäiviä ja tietokoneitakin. Uskokaa minua kun sanon, että kaikkemme koitimme. Olin jo ottamassa puhelimitse yhteyttä hintaongelmiin liittyen eilisaamuna, mutta koin yhteydenotot turhiksi kun kone ei enää antanut halpoja hintoja minulle. On se vaan mieltä syövää, että varustamo antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. Ymmärrättekö?

Oasis of the Seas

Kuva Pixabay.com

Meillä on kaksi Cruise Rewardia Norwegian Cruise Linelle, joten voisimme käyttää aivan hyvin hankkimiamme matkalahjakortteja NCL:n risteilyihin. Nautimme Meksikon-risteilystämme täysin siemauksin, palvelu oli hyvää ja ruokakin oli mielestämme parantunut sitten edellisten kertojen, mutta meillä on useita syitä, minkä takia katsomme risteilyä Royal Caribbeanilta. Seuraava risteily tehdään lapsiperheenä, joten laivan täytyy olla iso jotta tekemistä riittää. NCL:n Breakaway ja Getaway sopisivat lapsiperheelle erinomaisesti, mutta niiden sopuhintaisissa parvekehyteissä on liian pienet parvekkeet. Välimerellä syksyllä vielä seilaava Norwegian Epic tarjoaisi sopivan kokoisia parvekkeita, mutta laiva on jo koettu ja haluaisimme testata jotain uutta laivaa. Royal Caribbeanin Oasis of the Seas ja Allure of the Seas ovatkin reittiensä puolesta huutaneet meidän perheen nimeä nyt useamman päivän ja voitte kuvitella, että minä olen täällä raapinut päätäni ja yrittänyt kaivella sitä oikeaa hetkeä painaa varausnappulaa.

Olemme katselleet sviittejäkin sillä silmällä, koska parvekeongelmat postuisivat. Ison laivan sviitit nostavat matkabudjetin kuitenkin aivan uudelle tasolle ja ainakin tässä vaiheessa se on lievästi nou nou. Karibian/Välimeren risteily on kaavailuissa tämän vuoden lokakuulle ja tänä vuonna juhlimme myös miehen kanssa 15-vuotista taipaletta avioparina. Hääpäiväkuviot ovat vielä totaalisen auki, mutta kerranhan sitä vain 15 vuotta tulee täyteen. Se on ainakin varmaa, että laivalle emme mene ja miehelleni olen ilmoittanut, etten halua juhlia hääpäivääni muutaman tähden hotellissa. Kun noihin edellisiin menoihin lasketaan kaikki muutkin vireillä olevat kuviot mukaan, niin voitte olla varmoja, että katsomme ekstra-tarkkaan laivayhtiöiden tarjouksia.

Royal Caribbean Norwegian Fjords

Huoh. Matkoista riippuvaisen elämä voi olla hankalaa. Se polte, joka sisältä kumpuaa voi olla jopa niin pahaa, että menetetty diili tai reissuista tyhjä kalenteri kalvaa mieltä ja palaa joka kulmalla vastaan. En taida olla ainoa matkabloggaaja, joka kokee samanlaista ahdistusta jos kalenteri näyttää tyhjää.

Anyway, minä lopetan marmatukseni nyt tähän ja rupean pakkaamaan. Tänä iltana lievitän tuskaani puuttuvasta Karibian risteilystä toisella laivalla. Turku ja Viking Grace, täältä tullaan.

Hyvää viikonloppua muruset.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

20 random facts about me, omalla vastuulla

Näyttää siltä, että blogeissa alkaa pikkuhiljaa pyörimään nuo pikkuiset paljastukset, joten kannanpa minäkin oman korteni kekoon. Pidemmittä puheitta, nolojakin paljastuksia teille ystäväiseni.

1. Olen tiukkojen ja kärkkäidenkin mielipiteiden nainen, minulla on vahva kanta moneen asiaan ja saisin varmasti kirvoitettua melkoisia keskusteluja blogissani yhteiskunnasta, politiikasta, ihmisistä ja parisuhteista. Veikkaan, että minusta tulisi hyvä parisuhdeterapeutti, mutta se edellyttäisi sellaista terapoitavaa ihmistä, joka olisi valmis kuuntelemaan tiukkojakin sanoja. Sanallinen arkkuni pysyy kuitenkin enemmälti kiinni, sillä somemaailma on raaka.

2. Olen näkynyt nimettömänä lukuisia kertoja televisiossa ja lehdissä, ensimmäisen kerran Savon Sanomissa 70-luvulla. Minusta on melkein kolmen minuutin mainospätkä Youtubessa ja onpa tämä nassu paistanut muutamassa markkinointikampanjassakin.

Kthetraveller

Nih, että tämmönen nassu!

3. Minulla oli aikoinaan tiukat kriteerit tulevan miehen luonteen suhteen, mutta haaveissa oli myös seuraavat ulkoiset ominaisuudet: Pituuden oli oltava 182-185 cm, hammasrivistön hyvin hoidettu, tukan vaaleanruskea ja laineileva, leuassa pieni kuoppa ja karvojakin piti kropassa olla. Iältään miehen piti olla minua vanhempi ja pitipä miehen myös näyttää ”nallekarhumaiselta”. Puku oli myös hakuprosessissa plussaa. Mites kävi? 100 %:n osuma ja minu tykkää! Tähän tietysti vielä huomautus, että ihastuin mieheeni jo ennen kuin näin häntä ollenkaan, joten kyllä sillä luonteella oli loppujen lopuksi se suurin merkitys. Niin ja parikymppisenä tähtäimessä oli paikka ruotsalaisen toimitusjohtajan edustusvaimona ja asunnon piti olla Tukholman saaristossa. Ei tainnut ihan onnistua…

Royal Caribbean WiFi

Siinäpäs kaikki mitä näytän pukumiehestäni teille! Nappasin tämän kuvan Norjan vuonoristeilyllä viime keväänä tarkoituksenani kertoa, miten hyvin WiFi toimi Royal Caribbeanin Serenade of the Seas -aluksella.

4. Kylpynutut, ah! Nostan ne mukavuudessaan yhtä korkealle kuin lököverkkarit, joten tämä nainen on onnensa kukkuloilla jos sellainen löytyy matkoilla hotellihuoneesta tai hytistä. Kotona kylpynuttuja on kaksi kappaletta, mutta useampi kylpynuttu huutaa nimeäni kaupassa.

Norwegian Cruise Line Suite

5. Rakastan vakaata elämää, joten elämänmuutokset tuntuvat syvällä sielussa. Rakastin lapsuudenkotiani, enkä oppinut koskaan tykkäämään ensimmäisestä omasta kodistani. Kolmas kotini, (aviomieheni ja minun ensimmäinen asunto) oli sellainen, josta pidin todella paljon, mutta nykyinen asuntomme, (neljäs kotini) on vähän niin ja näin. Rakastan siis tätä nykyistä kotiamme, se on koti isolla K-kirjaimella, mutta näkymä yläkerran makuuhuoneesta tuottaa vieläkin sekalaisia tunteita keppoisesti yli kymmenen vuoden jälkeen. Näkymässä ei sinänsä ole vikaa, vehreitä maisemia ja rauhallinen ulkoilualue, mutta kyseessä lienee välineellinen ehdollistuminen. Kun katsoin näkymää ensimmäisen kerran yli kymmenen vuotta sitten, minut valtasi pienoinen ahdistus. Minut oli repäisty rakastamastani kodista pois uuteen kotiin, joka sijaitsi ”keskellä ei mitään” ja tietty vapauteni liikkua sekä nähdä ihmisiä vapaammin oli viety. Veikkaan, että nuo muistot kumpuavat vieläkin jostain, enkä osaa rakastaa täysillä näkymää yläkerrastamme vieläkään. Alakerran terassilta en kyseistä maisemaa näe, eikä minua häiritse tuolloin mikään.

6. Olen ajoittain kaavoihini kangistunut. Omat aamurutiinitkin hoidan tietyn kaavan mukaan ja jos joku ei mene suunnitelmien mukaan, niin soppa on valmis. Useamman kerran olen lähtenyt ryminällä ulos, kun aamun aikataulu on mennyt sekaisin pienoisen muutoksen takia.

7. Yle on puhekielessäni ”haudankaivajien kanava” ja inhoan ko. kanavaa, koska sen vanhahtava ja vakava ohjelmisto sekä ”kankeus” saa minulta isot haukut. Tuosta huolimatta parkkeeraan mieheni kanssa sohvalle lauantai-iltaisin katsomaan YleLeaks ja Uutisvuoto-ohjelmat, nautin tapani mukaan mm. hedelmiä ja nauran vatsa kippurassa ohjelmille.

8. Lempisarjojani televisiossa pyöriessään ovat/olivat mm. Uutisvuoto, Hyvät ja huonot uutiset, Frasier, Ruotsin Miljonääriäidit, Beverly Hillsin täydelliset naiset ja Solsidan, jossa lempipariskuntani on Fredde ja Mickan. Heidän talonsa, autonsa, omaisuutensa ja vaatteensa vain kolahtavat minuun täysillä. Kyllä kelpais. Frasier tuli katsottua vuosien varrella varmaan miljoona kertaa, mutta aina se vain jaksoi hauskuuttaa. Ainoa oikea paikka sen katsomiselle oli yläkerrassa miehen kainalossa. Kuten sanoin, yksi kaavoihin kangistunut nainen täällä, helouta vaan.

9. Luen aktiivisesti netistä uutisia, mutta kiinnostun enemmän viihteen hömppäpömpästä. Lehdistössä paistattelevat ulkomaiset kuuluisat naiset saavat huomioni, erityisesti motivaatiomerkityksessä. Hyvännäköinen, istuva vaate hyvännäköisellä naisella motivoi minua pitämään vartalostani huolta. Kun olen tyytyväinen kroppaani, näkyy se mielentilassani ja sitä myötä avioliitossani. Lempipukeutujiani ovat mm. Amal Clooney ja Herttuatar Catherine.

10. Pelkään vanhenemista. Pelkään sitä päivää kun rupsahdan enkä jaksa enää kävellä tai kiivetä portaita. Haluan kuolla pois, ennen kuin joudun vanhushuollon asiakkaaksi.

11. Olen mestari jättämään raajojani kaikenlaisten ovien väliin. Jalat ja kädet ovat jääneet jopa auton oven väliin muutaman kerran, ja tällä hetkellä toivun oudosta onnettomuudesta Norwegian Jewelillä kun jätin keskisormeni parvekkeen oven kielekkeen väliin. Sormi oli turta muutaman päivän ja kosketusarka, joten huomasin pitäväni keskisormea tahattomasti pystyssä monessa tilanteessa, myös kapteenin järjestämillä VIP kokkareilla. Huippua on myös se, että olen kompastunut yhden kerran suojatiehen (yksi hiihtäjä täällä nääs) ja ottanut laivalla muutaman kerran kurvin hyttikäytävällä sen verran tiukasti, että olen törmännyt kulmaan. Alkoholilla EI ole ollut osuutta asiaan.

Kthetraveller varpaat

Varpaat, nuo viheliäiset lisukkeet. Voin vannoa, että kalautan niitä useita kertoja kuukaudessa johonkin. Välillä ne on teipattu toisiinsa kiinni ja välillä ei. Ihme etteivät ole pudonneet vielä matkasta.

12. Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pystyn luomaan uudesta ihmisestä pikaisesti kuvan siitä, millainen ihminen hän on. Siitä on ollut apua niin edellisessä työpaikassani kuin yksityiselämässänikin. Olen uskollinen ja lojaali ystävä, mutta myös pitkävihainen ja kuolemaansa saakka muistava vihamies. Olen oikeudenmukainen, enkä hyväksy epärehellisiä, vahvasti omaa etua tavoittelevia ihmisiä.

13. Olen ehdottomasti aistien nainen. Tykkään valtavasti kosketella erilaisia materiaaleja, tuntea käsissäni ja ihollani asioita. Hyvät tuoksut, maut ja miellyttävät äänet saavat iloiseksi ja tykkään silmänruoasta, oli se sitten mitä tahansa. Nuorempana kankkusesta kärsiessäni tiettyjen värien tai asioiden katsominen sai minut voimaan pahoin. Joitain värejä ja asioita katsomalla puolestaan oloni helpotti.

14. Edelliseen liittyen, kuplamuovit on niin ihquja ja suklaakonvehtirasioiden konvehdeille tarkoitettu ”pidikelevy” on kiva kääntää tyhjänä ympäri ja painella ”konvehtikuopat” sisään. En ole tosin tehnyt sitä pitkilleen, mutta kuplamuovia ei kannata meikäläiselle antaa jos haluaa hiljaisuutta. Uusin innostus on postimyynnissä tuotteiden ohessa mukana tulevat isot ”ilmapussit”. Ne on vain pakko pamauttaa!

15. Rakastan kirkkaan värisiä vaatteita yli kaiken. Ostanko niitä? En.

Kthetraveller

Hui mitkä värit! Ihan kuulkaattes repäsin!

16. Rakastan ihmisten seuraamista ja olen tikkana katselemassa, jos jossain on jotain mielenkiintoista. Joskus oikein harmittaa, mikäli en näe tilannetta loppuun.

17. Pelkään kuollakseni hämähäkkejä. Ne ilkimykset, minua vaanivat monijalkaiset elikot, osaavat juosta lujaa ja hypätä päälle. Ja ne ihan oikeasti haistavat pelon. MINUN pelkoni!

18. Lapsena näin monasti unta siitä, että olen hississä joka jää kerrosten väliin, hissi tippuu kovaa vauhtia alas, tai sitten se kiihdyttää vauhtia ylös mennessään pysähtymättä viimeisessä kerroksessakaan. Nykyään näen lentokoneunia. Joskus olen normaali matkustaja menossa jonnekin, mutta useasti olen nähnyt myös sellaisen unen, jossa näen lentokoneen putoavan jonnekin. Minen vaan ymmärrä, miksi samanmoisia unia tulee useita kertoja.

British Airways A380 Upper Deck Wing View

19. Vihki- ja kihlasormukseni ovat menneet kokonaan uusiksi, koska halusin valkokultaiset sormukset keltakullan sijaan. Vaikken olekaan superuskovainen, häiritsee minua se, ettei vihkipappi ole siunannut nykyistä vihkisormustani. Haluaisin kovasti rakennuttaa entisestä siunatusta sormuksestani itselleni valkokultaisen sormuksen vasempaan nimettömään, mutten oikein luota siihen, että saisin omat timanttini takaisin.

20. Moneen edellä mainittuun kohtaan viitaten, olen outo ja tiedän sen itsekin. Osaan nauraa itselleni ja vitsailenkin pienistä ongelmistani kuten siitä, että olen pikkuisen bakteerikammoinen. Syötävä työpaikan pöydällä ilman alustaa on nou nou, ja irtokarkit kaikkien näprättävänä työpaikalla saavat jäädä pian muiden syötäväksi. Työpaikan tai julkisen vessan oven avaan hihalla tai käsivarrella ulos tultaessa. Kotona olen tarkka vessan pesusta ja siellä minulla on vessan pesuun kaksi eri pesuainetta ja neljä eriväristä pesusientä. Jokaisella pesusienellä on oma tehtävänsä ja paikkansa. Turha siis kutsua meille ulkopuolista siivousapua, vaikka sellainen olisi kiva. Luonteeni tuntien siivoaisin kuitenkin ennen siivoojaa sekä hänen jälkeensä =tuplahomma.

No niin, siinäpä minun luonnepaljastukseni. Haukkuja tulee varmasti, muutama saattaa lopettaa seuraamisen, mutta eiköhän sieltä jokunen samoin ajatteleva löydykin. Mites on, kolahtiko joku kohta omalle kohdalle vai ei?

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.