Monthly Archives

marraskuu 2015

Esittelyssä St. Peter Linen m/s Princess Maria

166 metriä pitkä Princess Maria on kunnioitettavaan ikään ehtinyt alus. Vuonna 1981 valmistunut autolautta seilasi Helsingin ja Tukholman väliä Silja Linen väreissä nimellä m/s Finlandia aina vuoteen 1990 saakka, jonka jälkeen alus päätyi DFDS -varustamon omistukseen ja sai nimekseen Queen of Scandinavia. Venäläisen St. Peter Linen väreihin alus siirtyi vuonna 2010, ja viisivuotis-syntymäpäiviään Princess Maria viettikin tämän vuoden huhtikuussa. Täytyy kyllä myöntää, että aluksesta on pidetty hyvää huolta ja tuntui oikeastaan siltä, että Princess Marian tilat olivat paremmassa kunnossa kuin Princess Anastasian. Mikä parasta, aluksesta oli havaittavissa muutamia nostalgisia kohtia meille, jotka vielä muistamme laivan Siljan Finlandiana.

Noin 1 700 matkustajan Princess Marialla on tarjolla hyttejä joka lähtöön, aina edullisista sisähyteistä tasokkaampiin DeLuxe-hytteihin, mutta varsinaisia sviittejä ei tältä laivalta löydy. Tasokkaammasta matkustustavasta pitävänä ihmisenä minulla olikin visiitilläni ilo päästä tutustumaan DeLuxe- ja Commodore-luokan hyttiin, joten muutama kuva niistä tähän alkuun.

Aluksen keulassa, kannella 6, sijaitsee tilavat kahden hengen DeLuxe-hytit. Muutaman DeLuxe hytin erikoisuus on kahteen suuntaan osoittavat ikkunat, joten hytin asukas voi nauttia täysin siemauksin näkymistä. Nämä kahden ikkunasuunnan hytit ovat ns. kulmahyttejä ja niitä on vain kaksi kappaletta, joten kannattaa esittää toive varausta tehdessä. Mm. minibaari, LED-televisio ja kylpytakit kuuluvat hytin varustukseen, joten hytissä nauttii olostaan pidemmänkin ajan. Pietarin päässä muuten DeLuxe-hytin asukkaat voivat nauttia terminaalissa omasta Deluxe loungesta, jossa on tarjolla maksuttomia virvokkeita ja pientä purtavaa.

Hytti, johon pääsin tutustumaan vierailuni aikana sijaitsee aluksen vasemmalla puolella perästä eteenpäin katsottuna. Sängyn vieressä oleva ikkuna on siten suuntautunut aluksen sivulle, ja sohvaryhmän puolella oleva ikkuna näyttää puolestaan keulamaisemia. Sen vain sanon, että maisemat Pietariin tullessa ja sieltä lähtiessä ovat melko eeppiset, joten kannattaa seisoskella hytin ikkunoiden äärellä, mikäli et ole nauttimassa ateriaasi tuolloin aluksen keularavintolassa.

Entäs minibaarin sisältö?

Kuohuviiniä/samppanjaa en jääkaapissa nähnyt, mutta laseista päätellen saattaa hyvinkin olla, että hytin varustukseen kuuluu kuohuvakin juoma.

DeLuxe-hytit ovat omalla rauhallisella alueellaan, jonne pääsee ainoastaan hyttikortilla. Kyseisellä alueella on myös pieni istuskelualue, jossa on tarjolla keksejä ja teetä/kahvia.

Näin nelihenkisen perheen äitinä minua on harmittanut se, ettei St. Peter Linen sivuilla ole ollut meille tarjolla muuta kuin korkeintaan A-luokan hyttejä. Minulle tuli kuitenkin laivalla kierrellessä yllätyksenä se, että kolmen hengen ikkunalliseen Commodore-luokan hyttiin on mahdollista saada lisävuode, johon mahtuu hyvin isompikin lapsi. Commodore-luokkaan kuuluu osa samoista eduista kuin DeLuxe-hyttiinkin, joten hytistä löytyy minibaari ja kuohuviiniaamiainen nautitaan rauhallisemmassa Explorer’s ravintolassa. Myös uima-allasosaston käyttö on ilmaista sen aukioloaikana.

Itse olen kyllä sitä mieltä, että isompi lisäsänky vie melko paljon tilaa hytistä. Se, onko tästä matkustusluokasta tarpeeksi iloa nelihenkiselle perheelle on jokaisen itsensä harkinnassa.  Suosittelisin tätä hyttiä enemmänkin sellaiselle perheelle, jossa toinen lapsista on vielä matkasänkyyn mahtuva vauva taikka silloin, kun majoittuvia henkilöitä on vain kolme.

Kahden yön risteilyllä laivasta pystyy ottamaan paljonkin irti palveluiden muodossa. Ravintoloita löytyy joka lähtöön aina perusbuffetista (Seven Seas) Sushibaariin (Kampai). Pientä naposteltavaa löytyy Bake & Coffee – kahvilasta, jonka yhteydessä sijaitsee myös lasten leikkihuone. Vanhemmillahan ei tuonne maksulliseen leikkihuoneeseen ole asiaa, mutta lapsiin saa tarpeen vaatiessa hyvän näköyhteyden.

À la carte-ravintola Explorer’s-ravintolassa tarjoillaan maittavan illallisen lisäksi DeLuxe-aamupala, joka kuuluu hytin hintaan DeLuxe-, Commodore- ja A-Premium-hytissä matkustaville.

Samassa kerroksessa aluksen toisella puolella sijaitsee Italialaistyyppinen ravintola Napoli Mia, joka on saanut kiitosta jopa italialaisilta.

Napoli Mian yhteydessä sijaitsee sushibaari Kampai.

Edellä mainittujen ravintoloiden keskellä sijaitsee puolestaan Casino. Venäläisille rahapelien ystäville tämä on suorastaan taivas, sillä kasinot ja peliluolat ovat olleet jo pitkään kiellettyjä Venäjällä.

On hienoa, että St. Peter Line ja sitä aiempi omistaja DFDS ovat säilyttäneet paloja aluksen alkuperäisiltä ajoilta, sillä kuvissa vilahtavat Tiffany-lamput ovat ihastuttaneet matkustajia aivan aluksen ensipäivistä saakka.

Kerrosta ylempänä sijaitsee Seven Seas buffet-ravintola.

Jos aluksella on säilytetty ihanat Tiffany-lamput, niin kokoustilojen Commodore Loungesta löytyy myös melkoinen aarre. Tiesittekös muuten, että kuvissa vilahtavat hyväkuntoiset nahkatuolit on hankittu Silja Linen Finlandialle viisi vuotta laivan valmistumisen jälkeen?

Aluksella on toki arkisempiakin ja pienempiä kokoustiloja tarjolla.

Mutta mites iltaohjelma, kun on syöty ja ehkä kokoustettu?

Tarjolla on vaikka elokuvaesityksiä ihan kivan kokoisessa teatterissa. Halutessasi voit vaikkapa kutsua oman matkaseurueesi katsomaan elokuvaa privaattinäytökseen, jos elokuvanäytökseen ei ole ostettu ennakkoon yhtään lippua. Hinta on kuulemma 30 euroa ja kaksi ihmistä riittää privaattiesitykseen. Miten olisi vaikka romanttinen elokuva kahdestaan, taikka lastenleffa perheen kesken omassa leffateatterissa sekä pikkuisen evästä ja juomaa siihen kaveriksi? Hulppeaa ja ikimuistoista, eikö vain?

Jos leffassa istuminen ei kiinnosta niin pikkuista evästä, juomaa, musiikkia, karaokea ja ehtaa tunnelmaa on tarjolla kannella 7 sijaitsevassa Funny Rabbit Barissa. Showtunnelmaan pääset puolestaan samalla kannella aluksen perässä sijaitsevassa yökerho Columbus Barissa. Varaa seurueellesi pöytä etukäteen (30-70 euroa pöytävaraus) ja nauti ilmaisista juomista siihen saakka, kunnes pöytävaraukseesi laittama summa on tullut käytetyksi. Kannattaa kuitenkin huomata, ettei varaussumman ja sitä pienemmän baarilaskun erotusta saa takaisin. Eli rautalangasta väännettynä, et saa 70 euron pöytävarausmaksusta 20 euroa takaisin, vaikka baarilaskusi olisi vain 50 euroa. Yökerhon showtarjonnasta pääsee toki nauttimaan myös ilmaiseksi, sillä maksuttomia paikkojakin löytyy.

Iltaa voi vielä jatkaa latinorytmeistä nauttien Cubarissa (kansi 8), josta löytyy oma puolensa tupakan ystäville.

No mikä oli laivatytön näkemys? Princess Maria on siisti retrolaiva, josta löytyy vanhojen risteilyaikojen ja laivafanien ystäville takuuvarmasti nähtävää ja koettavaa. Muiden ei kannata itse laivasta paljoa odottaa, mutta sitten tuleekin se toinen asia. Unohda tyypillinen Itämeren laivojen palvelukulttuuri ja ota kaikki irti risteilemisestä Princess Marialla. Nauti rauhasta ja palvelusta, joka on viety pidemmälle kuin mihin Itämerellä on normaalisti totuttu. Niin juu, ja muista myös käydä Pietarissa, sillä kyseessä on oikeasti nätti kaupunki. St. Peter Linellä on muuten mukavia tarjouksia tasaisin väliajoin, joten siitä vain katselemaan St. Peter Linen sivuilta löytyisikö sinulle sopivaa lähtöä.

Ja tähän loppuun vielä lämmin kiitos St. Peter Linelle, joka mahdollisti pikaisen visiittini laivalla. Täytyy vielä erikseen kehua, että siirtymiseni laivalle toimi täysin saumattomasti. Tulostani oli täysi tieto niin terminaalissa, passintarkastuksessa kuin laivallakin.

P.S.:Laitoin teidän laivafanien iloksi valokuva-albumin Princess Marian sisätiloista. Sieltä löytyy sellaisiakin kuvia, joita ei tässä postauksessa näy. Siitä vaan katselemaan!

Osallistu arvontaan ja voita hotelliyö kahdelle!

Kävin tutustumassa Fiskarsin Ruukkiin toissa viikonloppuna ja pääsin nauttimaan pajakylän tunnelmasta tuona päivänä. Illalla söimme päivällisen tunnelmallisessa Fiskars Wärdshus hotelli-ravintolassa ja täytyy myöntää, että hieman harmitti lähteä kotia kohti, sillä Fiskars Wärdshus, tuttavallisemmin Wärssy, huokui kodikkuutta ja suorastaan kutsui viettämään iltaa oman kullan kanssa. Itse en siis tuonne tuolla kertaa päässyt yöpymään, mutta arvon teidän kesken yhden yöpymislahjakortin kyseiseen hotelliin. Majoituslahjakortti oikeuttaa kahden hengen yöpymiseen kahden hengen huoneessa, ja se on voimassa vuoden 2016 loppuun. Aivan hirveästi ei tarvitse arvontaan osallistumisen eteen tehdä töitä, mutta olethan ystävällinen ja luet ohjeet huolella.

Arvontaohjeet:

Fiskars Village on elävä kyläyhteisö, jossa suomalainen muotoilu ja käsityö on voimissaan. Näin joulun alla Fiskarsin Ruukki on suorastaan yksi suuri joululahjojen ihmemaa, sillä putiikeista löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Miten olisi Petris Chocolate Roomin herkullisia suklaakonvehteja, Desico Shopin tunnelmallisia kynttilöitä tai Jalon persoonallisia koruja? Melkoisen naismaisia juttuja tuossa oli ehdolla, mutta miehille löytyy vaikkapa Rekolan Panimon maukkaita oluita sekä Takopajan uniikkeja takotöitä.

Käy Fiskars Villagen Pajat & myymälät-sivulla ja tutustu tarjontaan. Kerro tämän sivun kommenttikentässä, minkä lahjan haluaisit saada taikka antaa sen jollekin toiselle. Vastaus voi olla tarkka, tyyliin ”Bianco Blun Vortice”, taikka sitten yleisemmällä tasolla ”Fiskarsin Juustolan juustoja”. Arvonta päättyy maanantaina 7.12.2015 kello 18.00 ja ilmoitan voittajan saman illan aikana.

Voit muuten moninkertaistaa voittamismahdollisuutesi, sillä muutamat muutkin Fiskarsin retkellä olleet ovat pistäneet arvonnan pystyyn:

Travellover (majoituslahjakortti, kahden hengen yöpyminen Hotelli Tegelissä)
Pingviinimatkat (majoituslahjakortti, kahden hengen yöpyminen Hotelli Tegelissä)
Cocoa etsimässä (majoituslahjakortti, kahden hengen yöpyminen Hotelli Fiskars Wärdshusissa)
Rauharentola (kaksi Iittalan Kastehelmi kynttilälyhtyä) Aina vain ei ole mahdollisuuksia lähteä viettämään hotelliyötä, joten kauniista kynttilälyhdyistä voi nauttia milloin vain.

Onnea arvontaan!

Majoituslahjakortin arvontaan antaa Fiskars Wärdshus, Pieni Ideapuoti toimii pikkuisena välikätenä.

 

Onnea, mielenrauhaa ja joulun tunnelmaa Fiskarsin Ruukissa

Olen nauttinut New Yorkin Manhattanin ja Hongkongin vilinästä, ihaillut Sydneyn leppoista tunnelmaa, ihmetellyt Pompeijin raunioita ja rentoutunut viiden tähden puitteissa Grand Hotel Kronenhofissa. Olen nauttinut kaikesta kokemastani mutta hyi minua, vähätellyt sitä mitä Suomessa on nähtävää. ”No, onhan meillä rauhallista ja puhdas luonto, paljon järviä ja Lappi on hieno paikka talvella, mutta eipä meillä paljoa muuta ole.” Tuossa vakivastaukseni ulkomaalaisille, jotka kyselevät matkoillamme millainen Suomi on. Niin että todella hieno markkinointinainen olen tainnut tuolla ulkomailla kierrellessäni olla.

Fiskarsin Ruukki oli minulle ja miehelleni nimenä tuttu, mutta muuta minä en sitten oikein paikasta tiennytkään. Miksi kummassa minulla olisi loppujen lopuksi ollut sinne pääkaupunkilaisena asiaa, kun elämä on mitä on. Arjen kiireitä, kiristynyttä otsanahkaa, stressiä ja pimeitä iltoja, jolloin vain haluan käpertyä sohvan nurkkaan rauhoittumaan päivän menoista. Edelliseen postaukseeni liittyen pääkoppani oli käynyt jo jonkin aikaa hieman ylikerroksilla, unet olivat olleet vajavaisia ja hymytkin kadonneet, joten mikä olisikaan ollut parempi tapa nollata ajatukset kuin pikkuinen visiitti jonnekin aivan eri maailmaan. Sellaiseen paikkaan, jossa tämänkin maailmaa nähneen naisen suu loksahti ammolleen. Voiko tällaista oikeasti löytää Suomesta?

Vajaan 90 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Fiskarsin Ruukki on aivan oma maailmansa. Laaksossa sijaitsevat vanhat jalot lehtipuut sointuvat täydellisesti jokiympäristöön ja vanhojen rakennuksien keskelle, muistuttaen vanhoista ajoista jolloin kyläyhteisöt olivat voimissaan, naapurin lapsista pidettiin huolta ja puhallettiin yhteen hiileen.  Kiireisensä pääkaupunkiseutulaisena sain positiivista energiaa näkemästäni ja siitä kiireettömyydestä, joka huokui ympäristöstä. Pienet putiikit, käsityöpajat, herttaiset kahvilat ja maittava lähiruoka tunnelmallisissa ravintoloissa sai unohtamaan kaikki arjen paineet hetkeksi. Mutta mitä ihmettä pystyi tapahtumaan kiireisen ohjelman aikana, jotta tämäkin paineen alla elänyt nainenkin pääsi kirjaimellisesti rentoutumaan?

Aterioimme retkipäivän aluksi Ravintola Kuparipajassa, enkä olisi voinut olla tyytyväisempi minulle tarjottuun kasvisruokaan. Alkuruoaksi tarjottu samettinen palsternakkakeitto ja minulle täysi uutuus, pääruokana tarjottu emmervehnästä tehty risotto yllätti positiivisesti. Näin juuston ystävänä en voinut myöskään olla hymyilemättä, kun nenäni eteen tuotiin käsityönä tehtyjä Fiskarsin Juustolan juustoja.

Naama messingillä kiertelimmekin aterian jälkeen ympäri Fiskarsin Ruukkia ja tutustuimme putiikkien tarjontoihin. Parasta antia oli kuitenkin putiikkien yhteydessä se historiallinen ympäristö, joka paistoi vuonna 1649 perustetun ruukin ympärillä.

Jep, jo on ammattitaitoa! Tällaista oli nähtävillä Takopajan pihalla.

Oi nam ja nam. Näin ihania praliineja ja kakkupaloja PetriS Chocolate Roomissa.

Ja näin paljon upean värisiä kynttilöitä Desico Shopissa!

Illallisen nautimme tunnelmallisessa Fiskars Wärdshus hotelli-ravintolassa, joka huokui lämpöä ja kodikkuutta. Kasvisruokailijana ihastuin taas minulle tarjottuihin annoksiin täysin ja täytyy myöntää, että kyytipoikana tarjotut Rekolan Panimon oluet maistuivat hyvin siinä aterian ohessa. Jos ja kun nautimme miehen kanssa aterialla alkoholia, on se useimmiten hyvä, ruokaan sopiva viini. Olut (se perustölkki) avataan korkeintaan pizzan, grilliruoan tai tortillojen seuraksi. Wärdshusin päivällisellä maistatetut oluet herättivät kuitenkin mielenkiinnon sen suhteen, että oluitakin kannattaisi harkita vakavasti ruoan oheen. Muutama olut matkasikin Fiskarsista kotiin ja mies ilmoitti kiiltävin silmin tuliaiset nähtyään, että kyseiset pullot avataan joulupöydässä. Kerron varmasti tulevaisuudessa, mitä mieltä erikoisoluista hieman enemmän tykkäävä mieheni Rekolan Panimon juomista on.

Mutta mitäs meikäläinen sitten nauttikaan juomien ohessa, mikä sai tämän makustelijan huulille hymyn?  

Kasvisliemi ja tuorejuustomousse.

Tattikasvispaistos, tatticreme ja puikulaperunapyree.

Ai että! Suussa sulavaa lakkasorbettia ja -hilloketta, karamellimoussea ja vadelmajugurttimarenkia. Oivan kevyt lopetus maittavalle aterialle.

Jos oli ateria nautintoa vatsalle, niin näkymät ja valot joen rannassa olivat nautintoa silmille. Pikku vinkkinä, että TULI&VALO tapahtuma on esillä vielä ensi lauantaina, jonka jälkeen Fiskarsissa aletaan valmistautumaan jouluun.

Sisustusshoppailijan ja lähiruokaa halajavan paratiisi, joulun taikamaa, rauhan tyyssija, the great escape. Noilla muutamilla sanoilla kuvailisin Fiskarsin Ruukkia. Tämä nainen jätti visiitillä kauas arjen kiireet ja stressin. Mieli rauhoittui ja vatsa nautti hyvästä ruoasta, silmät puolestaan silmäruoasta. En voinut olla ihastelematta kaikkea ympärilläni ja miettimättä sitä, miltä paikka näyttäisi kauniina syyspäivänä kun ruska on parhaimmillaan tai silloin, kun Fiskarsin Ruukin Joulun tapahtumat valtaavat alueen. Näinkin jo itseni kävelemässä rakkaan mieheni kanssa käsi kädessä joen rantaa pitkin, lasten kulkiessa vieressä ja nauttimassa joulun tunnelmasta.

Olin väärässä. Suomessa on paljon nähtävää ja esiteltävää niin meille suomalaisille kuin ulkomaalaisille.

P.S.: Fiskarsin Ruukin Joulu polkaistaan virallisesti käyntiin lauantaina 28.11.2015 ja sinne pääsee mukavasti vaikka joulubussilla. Jouluhörhönä minun on tähän loppuun vielä mainostettava muutamaa kiinnostavaa tapahtumaa:

Itsenäisyyspäivän viikonloppuna 5.-6.12. on Jouluiset maut Fiskarsissa-tapahtuma, jolloin makasiinilla on myytävänä herkullisia lähiruokamakuja kuten juustoja, leipomotuotteita, kasviksia, lihaa, lihatuotteita ja glögiä. Ei muuta kuin hakemaan herkut itsenäisyyspäivän juhlapöytään ja jos myynnissä sattuu olemaan minua ihastuttanutta keltaista tyrnimarjapohjaista glögiä, niin pankaas ostaen pullo. Oli nääs nannaa.

12.-13.12. ja 19.-20.12. klo 11-15 on puolestaan mahdollisuus käydä noukkimassa se sinua miellyttävä kuusi Joulukuusisafarilla. Hyppää traktorikyytiin ja valitse mieleisesi kuusi joulukuusiviljelmältä. Kuusi pakataan, saat sen mukaasi joko 12. tai 19.12 taikka sitten se kuljetetaan Frimanin joulubussin kyydissä Helsinkiin. Lisätietoja joulukuusisafareista saat sähköpostitse osoitteesta [email protected]

Niin juu, ja pistän piakkoin todella messevän kilpailun pystyyn jossa on huippupalkinto, joten olkaahan kuulolla!

Yhteistyössä/järjestävä taho: Fiskars Village. Tarjotusta retkestä ja aterioista huolimatta mielipiteet täysin omia.

EDIT: Laitan tähän perään vielä muiden samalla retkellä olleiden bloggaajien kirjoituksia sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Nautinnollisia lukuhetkiä!

Rauharentola, Oma tila Fiskars
Travellover, Fiskars – tunnelmallinen syksylläkin
Lumo lifestyle, Päiväretki Fiskarsin ruukkiin
COCOA ETSIMÄSSÄ, Jouluinen viikonloppu Fiskarsissa
Pingviinimatkat, Kädentaitoja, herkkuja ja joulun tunnelmaa Fiskarsissa

 

Ei kurjuutta kummempaa, pohdintoja kateudesta

Että näin. Pyydän anteeksi blogihiljaisuutta, mutta täällä päässä on ollut aika harmistuttava tilanne. En viitsi avautua kovin suuresti, mutta eräs erittäin katkera, elämäänsä kyllästynyt ihminen on yrittänyt terrorisoida ympäristöään melkoisen kiitettävästi, tähän mennessä onnistumatta siinä. Me olemme vältelleet ko. henkilöä kaikin tavoin, mutta nyt tuo ihminen on hyökännyt teoillaan meidän kimppuun. Kuukauden päivät on mennyt taistellessa tuon ihmisen kanssa ja minulta on kyllä kadonnut kokonaan hymyt. Mies on tuskastunut, yhdessä olemme lamaantuneita ja todella väsyneitä.

Kateus, tuo penteleen paha voima, joka saa ihmiset toimimaan niin vastenmieliselläkin tavalla että suorastaan oksettaa. Niin ja vihastuttaa, että moisen ihmisen teot voivat aiheuttaa niin paljon töitä. Jaksan uskoa vielä edes himpun verran että paha tulee saamaan palkkansa, mutta tällä hetkellä fiilikset on jotain ihan muuta.

Minä en ymmärrä. Miksi pitää olla kateellinen? Puhun nyt ihan yleisellä tasolla, mutta omaa onnea ei voi koskaan löytää jos vertailee itseään aina muihin. Onko toisen ihmisen elämä/talo/auto/elämänkumppani/lapset/rahat/matkat pois omalta itseltään? Viety kateellisen ihmisen nenän edestä? Omasta mielestäni ei, mutta mitäpä minä tietäisin. Onko minussa sitten jotain vikaa, kun en tunne sydämessäni pistoa kun visiteeraan vaikkapa toisen ihmisen hulppeassa kodissa? Olisinko jotenkin onnellisempi 350 neliön lukaalissa jota emme jaksaisi siivota ja huoltaa piha-alueita tämän kaiken kiireen keskellä? En.

Ugh, ei minulla muuta. Fysiikka alkaa varmaan paukkumaan tällä naisella kohta, ellen saa muuta ajateltavaa. Vatsa ja iho on jo alkanut reagoimaan tähän stressiin, yöunista puhumattakaan. Yritä siinä sitten tehdä töitä kun pääkoppa kumisee klassisesti tyhjyyttään, naama punottaa ja muumikin on kylässä. Ja ei auttanut pussillinen luumuja, ei sitten yhtään.

Nauttikaahan tulevasta viikonlopusta kaikki ja keskittykää omaan hyvään oloon toisten onnen sijaan! Meikäläisellekin koittaa mukavia hetkiä kun käyn huomenna katsastamassa m/s Princess Marian. Lauantaina suuntaankin jouluhörhön innolla Fiskarsiin, joten ihan kivaa vastapainoa tiedossa tälle kaikelle ketulle kökölle.

 

Kuulumisia ja kuivan maan suunnitelmia Meksikon risteilylle

Heipsistä hei. Täällä ollaan totaalisen ryytyneitä jälleen arjen tapahtumiin eikä olotilakaan ole kovin hehkeä, sillä kävin olevinaan poistattamassa muutaman luomen tiistaina. No, eihän se omasta mielestäni mennyt ihan niin kuin Strömsössä taaskaan. Kahden luomen poisto muuttui kymmenen luomen poistoksi, eikä minulla ollut tietoa asiasta ennen kuin siinä vaiheessa, kun lääkäri tökki selkäni täyteen puudutuspiikkejä ja alkoi hommiin. Voitte uskoa että yöt ovat olleet minulle melkoista tuskaa, sillä luomia on poistettu myös hartioilta. Selällään ja toisella kyljellä nukkuminen häiritsee vieläkin, joten vajaista unista on tämän naisen yöunet tehty. Mihinkäs sitä työssäkäyvä perheenäiti unta tarvitsisi? Että näin täällä.

Meksikon risteilyn retket tuli varattua ja melko merellisissä tunnelmissa me taidamme Meksikossakin olla. Yksi retkistä on valasretki, ja tarkoitus olisikin mennä tuolloin mahdollisimman lähelle valaita. Jonkin verran viidakkoakin ja joku vesiputous taitaa tulla nähdyksi toisessa kohteessa, mutta muutoin keskitymme rantoihin ja kirkkaaseen veteen. Pieniä ongelmia meillä on kyllä asenteessamme miehen kanssa, sillä olemme rankanneet mielissämme Meksikon samalle riville Kanarian kanssa. Ei siis ole meidän juttu se, joten ehkä yllätymme positiivisesti Meksikosta kun sen aika koittaa. Suuria odotuksia meillä ei kuitenkaan ole, sillä lähdemme nauttimaan risteilijälle sviittielämästä ja siitä palvelusta, mikä meitä laivalla odottaa.

Kaikkein suurimmat odotukset minulla on oikeastaan Los Angelesista, jossa olen käynyt viimeksi vuonna 1998. Meillä ei ole aikaa kaupungissa kuin yksi vaivainen päivä, mutta jet lagin takia olen merkinnyt vain yhden kohteen pakolliseksi visiitiksi.

Kuva: Wikipedia.org

RMS Queen Mary seilasi pääasiassa Southamptonin ja New Yorkin väliä vuosina 1936 – 1967, jonka jälkeen se päätyi Long Beachille turistinähtävyydeksi ja hotelliksi. Tällaiselle laivatytölle, joka haikailee ajoittain risteilemisen glamouria ja kulta-aikoja, tuosta visiitistä tulee varmasti ikimuistoinen.

Onkos joku muuten käynyt Queen Maryllä? Onko antaa vinkkejä vierailuun?