Terkkuja Espanjan Aurinkorannikolta!

Surprise, täällä sitä (taas) ollaan! Meidän lomasuunnitelmat tosiaan meni toissa viikolla kokonaan uusiksi ja tuli pienoinen tarve lähteä ex-temporena ulkomaille lomailemaan leppoisasti. Viime hetkillä tehtävä matkavaraus aiheutti ongelmia niin majoituksen kun lentojenkin suhteen, joten kaikkein paras vaihtoehto tällaiseen pikaiseen irtiottoon oli loppujen lopuksi lennnot Malagaan ja majoittuminen meille entuudestaan tuttuun Miraflores Beach & Country Clubissa. Meillä on jälleen käytössä kahden makuuhuoneen huoneisto ihan mukavan kokoisella parvekkeella ja vanhasta tottumuksesta tiedämme myös lähistön kaupat sekä muut aktiviteetit. Hirveätä eforttia ei siis tarvita ympäristön tutkimiseen ja oppimiseen ja sehän sopii meille hyvin, sillä viimeisin työviikko on ollut miehelle ja minulle melkoisen työntäyteinen. Kunnon loma tuli tosiaankin tähän tarpeeseen, kunhan muistetaan pitää jälleen ikkunat ja parvekkeen ovi kiinni. Pari vuotta sitten täällä ollessamme meidän huoneistossa kävi murtovaras nukkuessamme, joten tällä kertaa emme heille moista lystiä suo. Jos kiinnostaa tietää, miten asiaa Espanjassa ja vakuutusyhtiön kanssa hoidettiin, niin käys lukasemassa täältä.

Tämän vuotinen hääpäivä meni melkoisen erilaisissa tunnelmissa. Pakattiin viimeisimmät tavarat ja suunnattiin iltasella lentokentälle. Hääpäivän juhlinta sisälsi pikkuisen itse tuunattua samppanjaa yläilmoissa ja nyt täytyy kyllä kehua Finskin lentohenkilökuntaa. Meillä oli aivan ihana aasialainen stuertti, jonka olemus ja keskustelut oli sitä luokkaa, että minä ihastuin hänen asiakaspalveluunsa. Kyllä vaan kuulkaas harmitti, kun meidän kohdalla  stuertti ilmoitti seuraavan lentoemon hoitavan meidän tilauksen ja minähän nielin jo hiukkasen närkästystä. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja lentoemäntäkin oli oikein mukava, joten samppanja nautittiin hymyn kera yläilmoissa. Jännä vaan, miten sitä kaipaa sitä asiakaspalvelua ja joistakin asiakaspalvelijoista vaan huomaan, että se palvelu tulee sydämestä. Sellaisia lisää, kiitos.

Anyway, loma alkoi melkoisen ränsistyneissä tunnelmissa, sillä eilinen tulopäivä meni vaikeamman kaavan mukaan. Koneemme tuli sen verran myöhään illalla, ettei autovuokaaraamo Hertzin olisi pitänyt enää olla auki. Tuntui alustavasti hieman ärsyttävältä maksaa lentokenttähotellista(kin) vähintään 250 euroa yöltä + taksikulut, joten tehtiin koto-Suomessa päätös kökkiä kentällä muutamat tunnit, jos olotila antaisi myöten. No, saavuttiiin Malagaan ja päätettiin mennä rauhalliselle autovuokraamotiskien alueelle notkumaan, mutta Hertzin tiski olikin poikkeuksellisesti auki asiakasmäärän takia. Me liityimme jonon jatkeeksi ja saimme auton käyttöömme yhden jälkeen aamuyöstä, mutta tiski meni heti kiinni saatuamme auton avaimet ja mitään huomautuksia emme voineet enää automme kuntoon tehdä. Muutaman pikkuviirun olisimme halunneet varmuudelta sopimukseen merkkauttaa, sillä ylihintaisen täyskohelin sijaan otimme vain hiukkasen kevyemmän vakuutuksen. Saas nähdä miten meidän käy vajaan viikon päästä. Nyt meillä on vaan filmiä turvana auton hausta. 

Että nuin, eipä siinä kaikki. Auto alla jo aamuyön tunteina ja päätettiin mennä kyselemään huonetta muutamasta meidän perheemme hätään hyväksymästä hotellista lentokentän lähistöllä. Eihän sitä tietty vapaita huoneita viikonloppuyönä enää ollut, joten päätimme lähteä ajelemaan kohti Mijasta haaveena löytää joku hotelli matkan varrelta. Eipä löytynyt, joten aamuyön tunteina päädyimme Buger Kingin kautta Lidlin parkkipaikalle koisimaana vähän yli tunnin ajaksi. Aamun otimme vastaan Esmeralda Beachillä (kuva auringon noususta artikkelin alussa) ja sen jälkeen suunnistimme Lidlin brekkarin kautta majapaikkaamme kyselemään jo vapautunutta huonetta.

Ja pah, kyllä vaan Espanjan aurinkorannikko on suosittua aluetta erityisesti kesäisin. Eihän täällä Miraflores Beach & Country Clubissa ollut vapaana yhtään huoneistoa. Virallinen sisäänkirjautumisaika täällä on klo 16.00, mutta meille luvattiin huone heti kahdeltatoista ja päätettiin sitten käyttää muutamat tunnit visiteeraamalla Mijasin kylässä eli Mijas Pueblossa. Auton sai paahtavalta auringolta suojaan parkkihalliin, eikä hintakaan kirpaissut. Eurolla olisi saanut pitää autoa parkkihallissa kokonaisen päivän ja parkkihallikin oli sopivasti lähestulkoon ”pelipaikoilla”.

No juu, nättihän Mijas Pueblo oli, mutta kaikkialla kuului suomen kieltä ja latisti hieman tunnelmaa. On se vaan jännä, miten sitä kaipaa lomaa Suomesta ja haluaa kuulla jotain ihan muuta kuin kotimaista matkoilla olleessaan. Mijasissa se ei kyllä onnistu, mutta täällä meidän majapaikassa on sentään hiukkasen kansainvälisempi meininki. Miraflores Beach & Country Club on sen verran laaja alue, että suomalaisten osuminen samoille kulmille ja uima-altaalle on hiukkasen harvinaisempaa. Lähinaapureidemme kieliä täällä kuitenkin kuuluu kiitettävän paljon ja lapsiperheiden suosiossa tämä paikka on. Romanttiset lomailijat ja lapsivihaajat, älkää vaivautuko tänne.

Tenavien makkari, josta on näkymät vuorille. Sängyt on saatavissa erilleen.

Meidän vanhempien makkari, josta on näkymät puutarhan suuntaan.

Olohuone. Ei meidän makuun kyllä tämä sisustus, mutta ajaa asiansa.

Ruokailutila, joka nyt ei paljoakaan ole käytössä. Syömme parvekkeella, jossa on neljän hengen ruokailuryhmä.

Ja keittiö, vain astianpesukone puuttuu. Mirafloresilla on tarjolla myös sellaisia asuntoja, joista löytyy asianpesukone.

Ja kirsikkana kakun päällä, tällaiset näkymät parvekkeeltamme. Meri näkyy pienesti, mutta asuntoja on saatavissa myös lähempää rantaa täysillä merinäkymillä. Hinta viidelle yölle olisi ollut lähes pari tonnia, joten jätettiin ottamatta.

Mites tämän kaiken lystin hinta? Edullisimmasta päästä täällä aurinkorannikolla, mutta lähellä majoitusajankohtaa varattuna varmasti kalliimpi kuin olisi ollut aiemmin varattuna. Tämä lysti kustantaa meiltä ”vain” 149,15 euroa/yö ja rahoille saa hyvin vastinetta. Kyllä tämä paikka voittaa monet muut luukut ja hotellit täällä Aurinkorannikolla. Majoituimme täällä viimeksi pari vuotta sitten ja tuosta visiitistä tein aikoinaan erillisen hotelliarvostelupostauksen. Sen voit lukea täältä.

Anyway, tämän vajaan viikon aikana meillä olisi tarkoituksena ottaa melko rauhallisesti, mutta yhtenä päivänä olisi suunnitelmissa käydä Rondassa ihailemassa upeita, vanhoja rakennuksia ennen lentoa takaisin Suomeen. Kaikki mitä tämän vajaan viikon aikana tehdään muutoin, menee oikeastaan fiiliksen mukaan. Nyt vaan ollaan ja nautitaan. Se me ollaan ansaittu.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Karibian / Välimeren risteily: Vinkkejä hyvän hytin valintaan

No moikka! Näyttää vähän siltä, että sinulla olisi risteily oikealla Karibian-risteilijällä haaveissa. Ehkä olet löytänyt jo sen sinun suosikkivarustamosi ja -reittisi, mutta hyttitarjonta hieman pohdituttaa ja ymmärrän sen. Viikon risteily hytissä, jonka valinta on epäonnistunut pahemman kerran voi luoda aivan samanlaisia fiiliksiä kuin aurinkoloma, jonka jokaisena päivänä sataa vettä aamusta iltaan tai hotelliloma, jossa varattu huone onkin jotain ihan muuta kuin kuvat ovat antaneet ymmärtää.

Minulla on kokemusta tällä hetkellä 11 eri risteilystä Karibian-risteilijöillä ja 12. risteily on varattu. Jokaisella kerralla olemme päätyneet valitsemaan itse hyttimme melkoisen onnistuneesti, joten mihin asioihin sitä sitten kannattaa varauksessa kiinnittää huomiota? Ohessa omat vinkkini The hytin valintaan.

Edullinen sisähytti, ulkohytti, parveke vai sviitti?

Mietipä ensin tarkkaan, millainen hotellimatkailija olet. Nautitko oleskella lomillasi hotellihuoneessakin, vai tykkäätkö suunnata uima-altaalle tai aktiviteettien perään heti aamutuimaan ja palata hotellille vasta iltaisella nukkumaan? Jos olet jälkimmäinen matkailija, edullinen sisähytti riittää sinulle aivan hyvin, sillä sisähytteihin kuuluva palvelu on samanlaista vaikka matkustaisit ikkuna- tai parvekehytissä/minisviitissä. Laivoilla sisähyttien koot voivat kuitenkin vaihdella useammallakin neliöllä, joten hyttiä valitessa kannattaa olla tarkkana. Joillain laivoilla hytissä voi olla myös sellaisia rakenteellisia esteitä, mistä syystä sänkyjä ei voida laittaa yhteen ja pariskunnat joutuvat nukkumaan erillään. Mites ne sisähyttien koot? Useampi varustamo vertailtuna laivasta riippuen 11 – 25 m².

Norwegian Jewelin sisähytti, jossa vuoteet on liitettävissä yhteen.

Ikkunallinen ulkohytti on samalla laivalla sisustukseltaan melkoisen samanlainen kuin sisähyttikin sillä erotuksella, että ikkuna tuo hyttiin luonnonvaloa ja kannattaakin pohtia tarkkaan, kuinka paljon on valmis maksamaan ikkunasta ylimääräisiä euroja sisähyttiin verrattuna. Kiva poikkeus sisähytteihin on mm. Royal Caribbeanin muutamalla laivalla, joista löytyy virtuaaliparveke (iso seinän kokoinen näyttöruutu, joka näyttää livemaisemaa ulkoa) tai Carnival Cruise Line, jolla sisähytin hinnalla on mahdollisuus varata hytti, josta löytyy oikea ikkuna rajoitetuin näkymin.

Azamara Journeyn ulkohytti, jossa vuoteet on myös liitettävissä yhteen. Esittelypostaukseni ko. luksusristeilijästä on luettavissa täältä.

Itse suosin risteilyilläni vähintään parvekehyttiä siitä syystä, että se antaa toivottua lisätilaa hyttiin ja mahdollistaa helpon pakenemisen väkimassoilta. Varsinkin lapsiperheille parvekehytti on erinomainen, sillä lapset nauttivat varmasti parvekkeesta ja aikuisetkin pääsevät nauttimaan omasta ajasta ulkoilmassa lasten lepohetkellä. Mikään ei ole myöskään ihanampaa kuin ihailla maisemia / lähtöä omalta parvekkeelta ja nauttia vaikkapa jotain syötävää tai juotavaa siinä samassa. Aamuisin pääsee myös nopeasti parvekkeelle tarkastamaan sään ilman, että tarvitsee lähteä hytistä ulos.

Norwegian Blissin parvekehytti.

Sviitti on pientä luksusta kaipaavalle ja mukavuudenhaluiselle erinomainen valinta risteilylle, mutta kannattaa olla varustamojen kanssa tarkkana. Huonossa tapauksessa ainoa, mitä ekstraa risteilyysi saat on isompi hytti ja priority-liikkumiset laivaan ja sieltä ulos. Parhaimmassa tapauksessa puolestaan pääset nauttimaan risteilylläsi aivan omasta sviittimatkustajien alueesta, joihin ei muilla matkustajilla ole asiaa.

Norwegian Jewelin keulassa sijaitseva Penthouse with Large Balcony -sviitti. Olemme matkustaneet ko. sviittiluokassa kahdesti, sillä kyseiseen sviittiin saa ihan mukaviakin tarjouksia välillä. Kokemuksiamme sviittimatkustamisesta NCL:n edullisemmissa sviiteissä voit lukea tarkemmin täältä.

Joillain varustamoilla on edelleen tarjolla edullisempi hinta hytille siinä tapauksessa, että annat varustamon määrätä hyttisi lähempänä matkaa. Valitettavasti tuossa varaustavassa on omat riskinsä, sillä suositulla lähdöllä varustamo määrittelee sinulle jäljelle jääneistä (lue: ei muille matkustajille kelvanneista) hyteistä sen sinulle kuuluvan. Ehkä saat hyttisi onnistuneesta paikasta tai sitten et, mutta riskipeliä se on. Sama vaara koskee muuten mahdollista upgreidaushuutokauppaa, joka on esimerkiksi Norwegian Cruise Linella käytössä. Tarjoat tiettyä hintaa hyttiluokan korotuksesta ja jos voitat korotuksen, kyseisen korotetun hyttiluokan hyttisi voi sijaita missä tahansa.

Hytin sijainti on tärkeää, vältä seuraavia hyttejä

Kun olet valinnut hyttiluokkasi päästään vielä tärkeämpään asiaan, nimittäin hyttisi sijaintiin. Pääsääntöisesti paras kansi valita hytti on sellainen, joka on kahden hyttikannen välissä ja vaikka isot laivat keinuvat harvoin, suosittelen helposti merisairastuville laivan keskiosaa ja alempia kansia. Tuostakin huolimatta sijainnissa saattaa olla jotain sellaista, että hyttivalinta voi mennä pieleen.

Rauhaa rakastavien kannattaa välttää hyttejä, jotka ovat musiikkiravintoloiden yllä, alla tai muuten läheisyydessä. Sama koskee muita tapahtuman täyteisiä paikkoja. Laivojen Atriumeissa / Centrumeissa, promenadeilla ja uima-allaskansilla järjestetään musiikkiohjelmaa ja bileitä iltaisinkin, joten aikaisin nukkumaan menevät kärsivät varmasti siitä. Aluksen teatterin harjoittelut ja ohjelmat kuuluvat ala- ja yläpuolella oleviin hytteihin ja punttisalin kolinat, aluksen pesulan koneet jne. ovat varmoja äänien lähteitä. Aluksen kävelykannen alapuolella olevat hytit saavat nauttia kävelijöiden / lenkkeilijöiden kopinasta ja aurinkokannelta kantautuu aurinkotuolien siirtelyä jo aamutuimaan sekä illalla, kun tuolit pinotaan kasaan. Myös väliovellisissa hyteissä on oma juttunsa. Äänieristys oven kohdalla on heikkoa, joten television äänet, puhuminen ja muu elämä naapurihytistä saattaa kuulua ja kuuluukin oven läpi.

Royal Caribbeanin Serenade of the Seas -aluksen Superior Oceanview Stateroom with Balcony. Esittely hytistämme luettavissa täältä.

Tein mieheni kanssa kahdestaan Norjan vuonoristeilyn toukokuussa 2015. Royal Caribbeanin varauskone ehdotti meille ensisijaisesti hyttiä läheltä aluksen keskusaulaa Centrumia, mutta me vaihdoimme hytin toiselle puolelle laivaa ja kauemmas Centrumista kahdesta syystä. Tiesimme, että Centrumissa järjestettäisiin musiikillista ohjelmaa useina iltoina, joten musiikki kantautuisi varmasti Centrumia lähimpänä oleviin hytteihin. Myös Norjan vuonoristeilyn must see, Seitsemän sisarusta -vesiputous Geirangerin vuonossa osui vuonosta lähtiessämme aluksen perästä katsottuna menosuuntaan nähden oikealle puolelle. Me valitsimme hytin kyseisen vesiputouksen mukaan, emmekä olisi voineet tyytyväisempiä olla päätökseemme.

Tilasimme hyttiin hedelmiä huonepalvelusta sekä kävimme hakemassa baarista kuohuviiniä juhlistamaan lähtöämme Geirangerin vuonosta. Aluksen keulasta olisi ollut varmasti komeammat näkymät, mutta me halusimme ihastella Seitsemän sisarusta -vesiputousta omalla parvekkeellamme.

Parvekehyttien parvekkeiden koot vaihtelevat samalla laivallakin, joten perehdy haluamaasi parvekehyttiin tarkkaan. Löytyykö googlailemalla kuvaa/tarkkaa tietoa juuri haluamastasi hytistä? Entäpä kenties Youtube-filmiä? Kaiva netistä myös laivasi kuva ja laske tarvittaessa oman parvekkeesi sijainti kuvasta katsomalla. Onko yllä jokin auringon paistetta estävä lippa, jokin muu näköeste tai ulkoneva julkinen tila, josta on suora näköyhteys parvekkeellesi? Entäs muut parvekkeet, näkyykö niiltä omalle parvekkeellesi? Aluksen perässä olevissa hyteissäkin voi olla varaukseen vaikuttavia seikkoja. Huonossa tapauksessa ilmavirta parvekkeella on olematon ja parveke tuskaisen kuuma tai laivan savupiipun noki löytää parvekkeesi koristellen koko parvekkeen mustilla nokipilkuilla. Aina ei niin käy, mutta mahdollisuus siihen on.

Näkymät hyttimme parvekkeelta Serenade of the Seas -aluksella. Kuten huomaatte, pari kantta ylempänä on varjostava lippa. Siitä ei ollut haittaa matkallamme, sillä Norjan keväinen sää ei paljoa aurinkoa tarjonnut, mutta tuolla lipalla alkaa olla jo hieman merkitystä aurinkoisella säällä ja erityisesti kantta ylempänä.

No mutta mikäpäs se siinä? Nätti auringonlasku Norwegian Blissin parvekehytistäni ihailtuna ja jotain ihan muuta parvekkeeni alla.

Norwegian Blissin pressimatkalla minulla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa hyttini sijaintiin. Sain arvonnassa isomman parvekkeen Connecting Balcony -hytin, joka sijaitsi suoraan aluksen olutpubin yläpuolella. Musiikki kuului alakerrasta selvästi mukaan lukien ihmisten laulu, mutta onnekseni musiikki loppui yhdentoista maissa illalla. Tuon lisäksi parvekkeen edessä oli pubin lasikattoa (kuvassa tuo lippa keskellä alhaalla), joten lasikaton alla istuvilla ihmisillä oli suora näköyhteys parvekkeeni uloimpiin kohtiin.

Ai että tätä Norwegian Jewelin Penthouse with Large Balcony -sviitin ihanaa parveketta!

Varasimme Norwegian Jewelin Bahaman risteilylle ja toisen kerran Meksikon risteilylle Penthouse with Large Balcony -sviitin, joka sijaitsi aluksen keulassa. Pidimme parvekkeesta tosi paljon hyvien näkymien ja sen koon takia, eikä omasta mielestämme siellä ollut Karibian lämmössä liian vilpoisaa edes aluksen liikkuessa merellä. Pieni lippa antoi näkösuojaa lähellä hyttiä oleskellessa, mutta muutoin parvekkeelle oli suora näkymä mm. aluksen komentosillalta (kuva alla).

Entäs toinen isoparvekkeinen hyttimme? Saanen esitellä Norwegian Getawayn The Haven Aft-Facing Penthouse Suite Karibian risteilyllämme lokakuussa 2014 (kuva alla).

Eiköhän se jo kuvasta näy, että parvekkeemme oli massiivinen. Parveke oli laivan isoin, mutta aluksen perällä ollessaan melko suojassa vilvoittavalta tuulelta ja muutaman kerran oleskelu oli siellä jopa tukalan kuumaa. Vieressä sijaitsi huomattavasti kapeamman mutta yhtä syvän parvekkeen omaavia hyttejä ja siellä tilanne on saattanut olla vielä tukalampi.

Eikä siinä vielä kaikki meikäläisen varoituksista. Tupakoimattomien kannattaa katsoa tarkkaan, ettei varaa parvekehyttiään laivan tupakointialueen yläpuolelta ja joskus saattaa käydä niin, että parvekehytin vieressä on vaikkapa laivan keittiön ilmastointihormi. Mikäs sen mukavampaa kuin ruuan käry omalla parvekkeella. Varustamon kansikartoissa hyttikansien keskellä olevat valkoiset alueet ovat henkilökunnalle kuuluvia tiloja ja niistä tiloista henkilökunta liikkuu heille kuuluvan oven kautta hyttikäytävälle. Henkilökunnan oven paikkaa on harvemmin laitettu hyttikarttaan, mutta tuon oven sattuessa oman hytin lähettyville saattaa häiriöitä paukkaavasta ovesta tulla. Laivalla, jolla ruokaa toimitetaan hyttiin 24/7 maksuitta, voi tuo mainitsemani ovi käydä ahkeraan myös yöaikaan. Katso siis kuvia ja googlaa. Se voi pelastaa monelta mielipahalta.

Norwegian Epic The Haven 2 Bedroom Family Villa #16006, josta esittely täällä. Sviittimme sijainti oli muutoin täysi kymppi, mutta valitettavasti juuri meidän sviittiä vastapäätä sattui olemaan henkilökunnan ovi. Eräänä yönä porukka tuntui innostuvan tilaamaan ruokaa sviitteihin ja ovi kolahteli useampaankin otteeseen keskellä yötä. Tämän herkkäunisen naisen yöunet oli pilattu.

Laivat voivat olla suuriakin ja välimatkat hissille pitkiä. Joillain laivoilla et välttämättä pääse edes lähihissillä omalle kannellesi, joten liikuntaesteisten tai hankalasti liikkuvien kannattaa olla tarkkana hytin valinnassa. Jopa auringonpaistekin voi olla hytin valintaan vaikuttava tekijä, sillä esimerkiksi Atlantin ylityksellä alus ei vaihtele suuntaa paljoakaan ja auringosta pääsee nauttimaan eniten juuri tietyltä puolelta laivaa. Joskus jopa jokin nähtävyys jää tiedettävästi tietylle puolelle alusta ja se saattaa olla se tekijä, joka kannattaa huomioida parvekehyttiä valitessa.

Psst. Iskikö tuskanhiki minun varoitteluista? Laivoilta löytyy satoja ja tuhansia hyttejä, joten jäljelle jää paljon sellaisia hyttejä, jotka ovat oikein sopivia juuri sinulle. Mikäs sitä estää iltavirkkua ja bilehilettä varaamasta hyttiä juuri discon alta, jos siellä discossa kuitenkin iltansa viettää.

P.S.: Omatoimimatkailija voi myöskin varata risteilynsä esimerkiksi kotimaisten Risteilykeskuksen tai We Love Cruisesin kautta. Niistä saa neuvoja suomeksi sen juuri oikean hytin valintaan. Jälkimmäisestä matkatoimistosta minulla ei ole kokemusta, mutta Risteilykeskuksesta kyllä. Omat kokemukseni risteilyn varaamisesta heidän kauttaan voit lukea täältä.

Kysyttävää? Paas pistäen kommenttia tai sähköpostia [email protected]

 

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Lomastressi potenssiin sata ja kokemuksia OnniBus.comista

No heippa vaan täältä ruudun toiselta puolelta. Täällä ollaan kuulkaas ihan ryytyneitä ja pahasti. Kesäsuunnitelmat vähän niin kuin levis hiukkasen ja tuloksena on jyrän alle jäänyt, uneton nainen, jonka sielun pikku fengshui on häiriintynyt pahemman kerran. Haluatteko tietää miksi? Ei se mitään, kerron sen silti.

Mutta aloitetaan niistä kivoista asioista. Kesäloma numero uno tuli ja meni, kun pidin yhden lomapäivän ennen juhannusta ja jolkutin keskiviikkona OnniBus.comin kyydissä mökille. Lentokone ja juna olisivat jättäneet huomattavasti kauemmas meikäläisen, eikä iso hinta kauas jättävästä kulkuvälineestä innostanut ajatuksena sitten yhtään. Nyt pääsin huomattavasti lähemmäs mökkiäni hintaan 10,70 euroa ja tuo summa sisälsi jo erikoispaikan ja varausmaksun. Jotenkin huvittaa, ettei tuolla summalla saa edes seutulippua meno-paluuna pääkaupunkiseudulla.

Kokemuksia OnniBus.comista

Onnibussia perheemme on käyttänyt monesti nimenomaan miehen vanhempien/lastemme kuljetukseen ja homma on toiminut aina edullisia hintoja myöten. Itse reissasin Onnibussilla viimeksi pari vuotta sitten ja sen verran traumaattinen kokemus bussin pienet penkkivälit olivat, että tällä kertaa tuhlasin ja valitsin itselleni paremman jalkatilan paikan bussin kakkoskerroksesta. Pikkuinen yllärimomentti se silti minulle oli, sillä varsinaista kuvaa bussin yläkerrasta ja nimenomaan omasta paikka-alueesta en löytänyt netistä.

Anyway, bussi tuli ajoissa, henkilökunta oli ystävällistä ja matkan varrella ei ajovuorossa ollut kuski kävi kyselemässä meiltä yläkertalaisilta, tarvitsiko ilmastointi säätämistä johonkin suuntaan. Bussi oli siisti muutoin, mutta omalla paikallani oli ollut aiemmin joku croisanteista pitävä ihminen ja jokunen muru omalta paikaltani löytyi muistona. Turvavyö tuntui oikein napakalta ja penkin alta löytyi normaali sähköpistoke laitteiden lataamista varten. Varaamastani paremman jalkatilan paikasta puolestaan löytyi sekä hyvää että huonoa. Pidin siitä, ettei edessä ollut penkkiä vaan rappuset alakertaan, jolloin polville oli enemmän tilaa. Tilaa jaloille ei kuitenkaan ollut, sillä portaikon seinämä esti jalkojen suoristaminen. 

Näkymä omalta paikaltani. Tuo telkku tuossa edessä näytti koko matkan OnniBus.com -mainosta ja paria muuta sekä lähestyvän kohteen paikallista mainosta.

Että nuin. Tämä 158 cm nainen, varsinainen töpöjalka, koki pienoista tarvetta saada jalkoja suoraksi bussimatkalla. Ei onnistunut, ei. Kuva paikasta 72 ja vieressä paikka 71. Yksinmatkustettaessa saattaa saada vierelleen vaikka mitä, mutta onnekseni tällä kertaa viereen sattui ihan mukava ja huomaavainen nuori nainen.

Vaikka en saanut jalkoja suoraksi, pidin avarasta tilasta kun edellä istuvan selkänoja ei möllöttänyt reilun puolen metrin päässä. Jalat olisi saanut suorempaan varmasti pöytäpaikalla, mutta silloin riskinä olisi ollut jalkoja suoristava vastakkainen istuja. Kaikesta huolimatta kahden euron lisämaksu ison jalkatilan paikasta oli mielestäni maksetun arvoinen. Bussimatka oli miellyttävä kokemus ja mukavan leppoisilla kuskeilla oli siihen iso merkitys. Fiilis olisi ollut varmasti toinen, jos kuskit olisivat olleet tuppisuita ja/tai kyllästyneitä. En siis koe syytä olla reissaamatta OnniBus.comin kyydissä tarpeen vaatiessa jatkossakaan, jos homma pysyy samanlaisena tai paranee vielä tuosta. 

Se meidän juhannus

Kyllä se vaan niin on tässä perheessä, että ainoa oikea paikka viettää juhannusta on meidän mökki ja rakkaalla porukalla. Me vietimme aikaa ulkona, saunoimme joka ilta ja rauhotuimme hyvän ruuan ja juoman äärellä. Eihän meikä meinannut malttaa mennä iltaisin nukkumaan upeiden järvimaisemien takia, mutta en myöskään innostunut kaivelemaan mukana ollut järjestelmäkameraa laukusta kertaakaan. 

Kaikki blogin kuvat otettu Huawei Honor 9 -puhelimella, eikä kuvia ole muokattu mitenkään. Hiukkasenhan se nolottaa, etten ole vielä saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja opiskeltua kännyni kuvausominaisuuksia. Tarttis varmaan tehrä asialle jotain…

Ja se lomastressi…potenssiin miljoona

Heinäkuun kesäloma piti alkaa tietyllä sukutapahtumalla, mutta kahden kuolemantapauksen myötä sukutapahtuma siirrettiin toiseen ajankohtaan. Kalenterista vapautui tilaa yhdelle pienelle matkalle loman alkuun ja viimeisin viikko on mennyt etsiessä sitä The kohdetta. Ei siinä muuta, mutta matkalle oli suunnitteilla lähteä ensi viikonloppuna ja mikään katsomamme kohde ei tuntunut oikein nappaavan. Minä halusin leijonaemona lapset saman katon alle kanssamme, joten huoneella piti olla kunnolla kokoa. Parveke oli must ja täysin varusteltu keittiö plussaa. Tasoa piti löytyä sopivasti (vähintään 4 tähteä) ja, no, auringon paistaa lämpimästi. Turha sitä on kuvitellakaan, että täällä pohjoisessa paistaisi enää aurinko  lämpimästi toukokuun ja kesäkuun helteiden myötä, joten etelään olisi tarkoitus paeta miniloman turvin Suomen laatuluokan kesää.

Mikä mätti? Näin lähellä majoitusta moni majoitusvaihtoehto oli jo täyteen buukattu, törkyhintainen laatunsa nähden tai yksinkertaisesti majoituksesta löytyi vain jokin pieni vika. Liian pieni parveke, väärä näkymä, järkky sisustus, väärä sijainti ja mitä kaikkea nyt sitä olkaan. Illat meni majoituksia etsiessä ja nukkumaan mentiin monena arki-iltana vasta puolen yön paikkeilla tai sen jälkeen. Aivot kävi ylikierroksilla ja nukahtamisen sijaan pyörin unettomana sängyssä yli yhteen nukkuen koiran unta vähän yli viiteen aamulla.

Ja linnut, nuo viheliäiset. Lintuihin minulla on ollut lapsesta saakka viha-rakkaussuhde ja eräänä aamuna tällä viikolla meinasin noitua ne livertäjät jälleen alimpaan koloon maapallolla. Eräänä aamuyönä, huonosti nukahdetun ja nukutun yön jälkeen heräsin vähän ennen viittä sepelkyyhkyn kujellukseen. Sen vaan sanon, että niinä aamuyön tunteina teki mieli pistää paistiksi koko lintu, mutta enhän minä siihenkään kykene. Linnun laulu on kivaa hereilläoloaikaan, mutta aamuyöllä herättävät kujerrukset on sen verran iso nou nou, että tästä naisesta kuoriutuu melkoisen murhanhimoinen närkästynyt nainen.

Pixabay.comista ladattun kuvan riiviölintu ei liity tapaukseen. Sen verran sepelkyyhkyn kujellus aamuyön tuntina otti ottalohkoon, etten itse asiassa tykkää sen äänestä edes päiväsaikaan. Kyseisestä otuksesta muuten löytyy juutuupista jopa lintukaraokevideo, joten siitä vaan laulelemaan, jos kiinnostaa. Linkki tässä.

Anyway, turha luullakaan, että vajaalla unimäärällä olisi selvinnyt ongelmitta. Fysiikka ja järjen kulku alkoi takkuilemaan ja kaiken kukkuraksi pienoinen kesäflunssa löysi meikäläisen alentuneen vastustuskyvyn myötä. Nyt sitten ihastutetaan ympäristöä makuukammariäänellä, yskimisillä ja rykimisellä. Millonkas meikäläiselle kuumetta tulisi tautia poistamaan. 

P.S.: Löytyikö se The lomakohde? Ehkä löytyi, ehkä ei. Säätämistä se kuitenkin vaatii ja mikään ei ole varmempaa kuin epävarma. Nyt keskitytään selvittämään tärkeämpiä asioita kuten kuolinpesä, johon lähipiiri tahtomattaankin joutuu mukaan. Elämä on.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Testissä Viking Linen piknik-päiväristeily ja samppanjapiknik

Champagne is one of the elegant extras in life

-Charles Dickens

Ai että. Viime viikolla nautin ja kunnolla. Samppanja, hyvä sellainen, on vaan maailman paras juoma sanon minä. Tuon juoman kun vielä yhdistää korkeatasoiseen ja maukkaaseen ateriaan on sellainen kombo taattu, että aterian jälkeen on suorastaan euforinen olo. Mitäpä tuohon lisäämään.

Mies otti ja lähti meidän mökille isännöimään jalkapallon MM-kisaviikonloppua kavereilleen, lapset olivat isovanhemmillaan ja minä yksin kotona. Mikäpäs sen parempi tapa juhlia pienen pientä A-luokan vapaata kuin lähteä pienoiselle samppanjapiknik-risteilylle Viking Linen Mariellalla.

Kuuden tunnin piknikristeilyt ovat taas täällä!

16.6.- 12.8.2018 välisenä aikana Helsingin ja Tukholman väliä seilaavat Mariella ja Gabriella tekevät jälleen pienen keikan päiväsaikaan Tallinnaan, ja laivat täydentävätkin reittimatkustajien tarpeita sekä mahdollistavat pienen irtioton arjesta. Ei aikaista aamulähtöä tai myöhäistä kotiinpaluuta, vaan nopea kuuden tunnin risteily ja mahdollisuus shoppailla merimyymälässä siinä samalla. Vaikka kyseessä onkin ns. lahden ylitys, on ruotsinlaiva valjastettu hyvin matkustajien käyttöön. Aluksen kaikki ruokaravintolat ovat auki hieman muunnetuilla menuilla, yökerhossa on ohjelmaa matkan ajan ja tuon lisäksi DJ soittaa musiikkia ulkona tai sisällä kelien mukaan. Tuhdin aterian tai rankan shoppailukierroksen jälkeen onkin hyvä levähtää hytissä ja sehän onnistuu, sillä hyttejä on varattavissa jopa tuolle 6 tunnin merimatkalle.

Viking Linen piknikristeilyt ovat täällä nyt viidettä kesää ja suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Erityisesti auto parkkiin + Pre-order, jossa tilatut tuliaiset tuodaan suoraan autolle, ovat kasvattaneet suosiotaan sekä Muksupiknik-päiväristeilyt, jossa ei tarvitse olla säiden armoilla. Tekemistä löytyy kaiken ikäisille ja saman katon alta löytyy myös laaja valikoima ruokaravintoloita jokaiseen makuun.

Samppanjan ystävien samppanjapiknik, millainen kokemus se oli?

Mutta siihen samppanjapiknik-risteilyyn. Minulle se oli ensimmäinen laatuaan, eikä minulla ollut myöskään aikaisempaa kokemusta päiväpiknikristeilystä. Viime vuonna kävimme miehen kanssa Tallinnassa viikonloppureissulla ja tuolloin käytimme reittimatkaan Gabriella molempiin suuntiin, mutta eihän siitä saanut oikein kuvaa, millainen piknikristeily oikeasti on. Nyt sekin tuli koettua, hieman fiininpänä tosin maailman parhaan kuplajuoman takia.

Viking XPRS:llä näitä samppanjaristeilyjä on ollut jo vuodesta 2010 lähtien ja välillä on tehty myös mm. ”Viini & suklaa” sekä Viini & juusto -risteilyjä. Viking Gracella samppanjasta on päässyt erityisesti nauttimaan teemaviikon tai -risteilyn muodossa vuodesta 2013 lähtien ja vaikka samppanjaristeily kestäisi pidempään kyseisellä laivalla, niin kyllä tätä pääkaupunkilaista palvelee matkallisesti paremmin Helsingistä lähtevien laivojen häppeninkit. Siitä syystä suuntasinkin pikaiselle samppisluennolle ja herkkuaterialle retrokuningatar Mariellalle viime sunnuntaina, enkä olisi voinut tyytyväisempi valintaani olla. Mitäs siellä sitten tapahtui, ja oliko samppanjapiknik hintansa väärti?

Mariellan samppanjapiknikin ohjelma oli seuraava:

10.30 Mariella lähtee Helsingin Katajanokalta

11.00–11.45 Essi Avellanin vuosikertasamppanjaluento ravintola Food Gardenissa, kansi 7

Tastingin juomat:

Moet&Chandon 2008
Piper Heidsieck 2008
Charles Heidsieck Rose 2006
Henriot Rose 2008

12.30–13.15 Samppanjashoppailua Essin johdolla laivan myymälässä, kansi 6

13.30–16.00 Kolmen ruokalajin ja neljän samppanjan à la carte -päivällinen Food Garden -ravintolassa, kansi 7

Aperitiivi: Henriot Blanc de Blanc

Perusmenu / kasvismenu 

Kylmäsavulohta, fenkolia, härkäpapua ja granaattiomenavinaigrette / Vihreää parsaa ja appelsiinihollandaisea
Piper Heidsieck Essentiel

Grillattua maissikananrintaa, kantarellejä, varhaiskaalia ja kirvelipyreetä / Paistettuja kantarellejä ja parmesanrisottoa
Charles Heidsieck Rose

Kotimaisia juustoja: vuohenjuustoa, valkohomejuustoa ja kypsytettyä juustoa
Pol Roger Vintage 2008

16.50 Mariella saapuu takaisin Helsinkiin

Matka aloitettiin tosiaan samppanjatastingluennolla ja luento alkoi sopivasti vasta puoli tuntia lähdön jälkeen, jolloin ehti hieman rauhoittua ennen luennolle menemistä. Itse luento tapahtui Mariellan keulassa sijaitsevassa kokoustila Horizonissa, kaukana lasten Seikkailusaareksi muutetulta kokousalueelta, joten leikkivien lasten äänistä ei ollut haittaa.

Essi Avellanin samppanjaluento oli täyttä asiaa ja muistiinpanoihin olisi ollut mahdollisuus, mutta jotenkin sitä vain intoutui istumaan ja ahnehtimaan korvien ja silmien kautta kaikkea. Siellä minä istuin, nassu kohti keulaikkunoita ja merimaisemia, aistit täyttävää samppanjaa suussani, enkä enempää olisi voinut tilanteesta enää nauttia.

Essin luennon jälkeen meillä osallistujilla oli mahdollisuus nauttia samppanjamme loppuun ja tutustua toisiimme ennen samppanjashoppailuhetkeä aluksen merimyymälässä. Essin johdolla pääsimme merimyymälässä valitsemaan itseämme miellyttäviä samppanjoita, ja tarttuipa minullekin matkaan pari pulloa maailman parasta juomaa muutaman skumppapullon lisäksi. Sen vaan sanon, että Viikkarin merimyymälöiden samppanjavalikoima on erinomainen, eikä hinnoissakaan ole valittamista samppanjoiden ja tiettyjen viinien osalta. 

Mutta mitäpä sitä pelkän juoman ääressä olemaan. Matkan puolessa välissä koitti kolmen ruokalajin ja neljän samppanjan à la carte -päivällinen Food Garden -ravintolassa. Varsinainen menu olisi sisältänyt niin kalaa kuin lihaakin, mutta erityistoiveesta oma menuni oli lakto-ovo -kasvismenu.

Lähtöhinnat sampanjaristeilylle oli 110 euroa (Viking Club-asiakashinta). Kyseinen reilun kuuden tunnin risteily sisälsi B-hytin (väh 2 matkustajaa), edellä mainitun luennon, kolmen ruokalajin aterian ja kahdeksan lasia samppanjaa loppulirujen kera. Samppanjat olivat astetta parempia ja laivojen viinibaareissakin samppanjalasillisesta olisi joutunut maksamaan vähintäänkin 10-15 euroa, joten kaikkinensa rahoille sai vastinetta huomattavasti.

Ja hei, mites usein sitä oikeasti saa apuja samppanja-ammattilaiselta sitä The samppanjaa” valitessa? Samppanjaristeily on sellainen, joka kannattaa pistää varaten kun sellainen osuu kohdalle.

Millainen kokemus piknikristeily oli?

Samppanjan huuruista huolimatta katselin menoa sillä silmällä ns. samppanjaristeilyn välitunnilla, kun meillä ei ollut jotain tapahtumaa. Kuusi tuntia oli lyhyt aika, mutta jo tuossa ajassa pääsi enemmän kuin tunnelmaan. Laivalla oli todellakin ravintolat auki erilaisilla menuilla siten, että The Buffetissa oli tarjolla maittava lounasmenu, Mariellan Platessa pitaleipiä/Gabriellan Bistrotekissä Meksiko-teeman ruokia ja Food Garden/À la carte & Seafood Barissa salaattibuffet + rentoja kotiruoka-annoksia. Kun noihin ruokaravintoloiden istuinpaikkoihin lisättiin yökerhon, baarien ja ulkokannen istuinpaikat, löytyi ylimenijöille ja piknikristeilijöille varmastikin istuinpaikkoja ympäri laivaa.

Baarit oli auki ja aurinkokannella menoa sään mukaan. Merimyymälästä sai osteltua lähestulkoon kaikkea tarvittavaa (jotkut tuotteet oli huputettu tai no-no) ja tunnelma oli mukava. Lapsiperheille löytyi todella paljon tekemistä kokoustiloissa ja menoa oli sopivasti aikuisillekin. Sen vaan sanon, että Viikkarin piknikristeily on erinomainen ohjelmanumero kesäpäivälle, oli sää mikä tahansa ja kyllä vaan terassipäivä merellä voittaa korkeahintaiset terassit Helsingin keskustassa.

Kiinnostuitko? Siitä vaan kattelemaan Viikkarin omilta sivuilta pikkuista irtiottoa piknikristeilyn muodossa. Piknikit alkaen 10 euroa/hlö.

Psst. Iso kiitos Viking Linen Helsinki-Tallinna -välin linjapäällikko Jaakko Ahdille, joka ystävällisesti vastasi sähköpostilla muutamaan minua askartaneeseen kysymykseen. Aivan kaikkea en sentään minäkään, risteilyammattilainen, tuosta vain tiedä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Siljan kesä ja ihanat, uudet mocktailit!

 

*Olin tilaisuudessa Tallink Silja Oy:n kutsumana*

Tiedättekö lausahduksen silmänruoka on puoli ruokaa? Voisi oikeastaan sanoa, että silmänruoka oli puoli juomaa, kun pääsin viime perjantaina Tallink Siljan kutsumana valmistamaan ja maistelemaan alkoholittomia cocktaileja eli mocktaileja.

Mocktailien suosio on kasvussa, joten Tallink Silja aloitti yhteistyön suomalaisen Mixtecin ja vuoden 2016 drinkkien teon maailmanmestarin, baarimestari Markus Sillanpään kanssa. Sillanpää on kouluttanut Tallink Siljan baarihenkilökuntaa kevään aikana tekemään entistä maistuvampia mocktaileja ja nyt noita herkkujuomauutuuksia on tarjolla varustamon laivoilla. Minä olen aina tämmöisenä smoothie- ja mehutyttönä tykännyt mocktaileista, joten eipä olisi voinut Tallink Siljan kutsu oikeampaan osoitteeseen tulla. Mikä parasta, pääsimme itse valmistamaan yhden juoman, jonka muistan väsätä kotonakin ihan omasta takaa ja onnistuakin siinä. Juoman kun voi tehdä vähän silleen ja tolleen, tai vakaalla baarimestarin ”hyppysellinen sitä ja tuota” -ammattitaidolla, jota minulla ei ole.

Vaikka aikaa oli vähän, pääsimme tutustumaan mocktailien teon salaisuuksiin ja maistelemaan muitakin uutuuksia ennen varsinaista mocktailin tekoa. Paljon tuli lipiteltyä pienoisia maisteluannoksia masun täytteeksi, joten mitkäs ne meikäläisen lempparit olikaan?

HeyDay-mehut ovat 100 % luomumehuja ja kylmäpuristettuja. Korkeapainekäsittelyn myötä tuoreiden raaka-aineiden maut pysyvät ja vitamiinit, hivenaineet sun muut hyvät aineet säilyvät juomassa. Maistoin paikan päällä mm. HeyDayn Deep Forest mehua, jossa oli omenaa, ananasta, appelsiinia, puolukkaa ja punajuurta. Sen vaan sanon, että ihka aidon punajuuren maistoin mehussa. Ehdoton lemppari oli kuitenkin Bonfire, jossa oli appelsiinia, omenaa, porkkanaa, tyrniä ja kurkumaa. Että yks tyrnityttö täällä vaan, moi. 

Aivan uusi juttu minulle oli Captain Kombucha, joka kuului minulla sarjaan nevahööd. Maistoinkin ihan mielenkiinnolla tuota terveysvaikutteista ja vatsaa hellivää juomaa vadelman makuisena ja vaikka en olekaan mikään teen ystävä, niin ihan juotavaa se oli. Ykköseksi ei kyseinen Captain Kombuchan juoma makukierroksella noussut, mutta kuulisin mielelläni kokemuksia ko. terveysjuomasta. Toimiiko kuten lupaa ja tasapainottaako vatsan, joka ainakin minulla tuppaa tempuilemaan välillä?

Ai että, Magus Mull’n Greibi Limonaad. Sen rinnalla kalpenee Jaffat ja Fantat mennen tullen. Greipeistä pitävänä naisena pidin valtavasti Greibi limonaadin ehdasta mausta ja voin suositella lämpimästi. Ehdottomasti jatkoon.

Ja toinen ai että, Froosh smoothieiden Virgin Mojito on entuudestaan tuttu ja edelleen meikäläisen lemppari. Minttu tekee juomasta ihanan raikkaan ja jos minttu ei haittaa, niin pistäkees maistaen.

Maistelun ohella pääsimme nauttimaan juoman ohessa kesäisistä herkuista ja kyllä vaan suklaa- ja kinuskikuorrutetut mansikat sun muut herkut upposivat tähän naiseen.

Tällainen tarjotin kesäjuhlille on ehdoton vetonaula. Sopii niin mocktailien kuin samppanjan/kuohuviinin kanssa tai ihan yksinään. Kaiken kukkuraksi suklaakuorutetut mansikat on helppo tehdä.

Niin juu, mites se minun oppimani mocktail? Alla ihana resepti maittavaan mocktailiin, jossa on vain yksi vika. Se on aivan liian hyvää ja sitä tekee mieli nauttia lasi jos toinenkin. Saattaa näyttää asiaan vihkiytymättömän silmissä pahalle, kun henkilö vetelee ahnaasti juoman jos toisenkin melkoiseen tahtiin. Minä kun en ainakaan osaa tuommoisia herkkuja hitaasti siemailla.

Green and Red (On the rocks -lasi)

Laita lasi täyteen jäitä ja kaada lasiin seuraavat aineet:

  • 2-3 cl (eli puolikas snapsilasi) puolukkasiirappia
  • 2-3 cl limemehua
  • Tonic-vettä loput, ei nyt ihan piripintaan sentään
  • Ota rosmariinin oksa ja pamauta sitä kämmeneesi. Rosmariini rikkoutuu hieman ja siitä leviää ihana tuoksu ilmaan.
  • Ota ohut appelsiinin kuori ja taita sitä niin, että siitä pirskahtaa makua juomaan. Pyöritä kuorta ympäri lasin reunaa ja pudota kuori juoman sekaan.

Nauti.

Helppoa kuin heinänteko ja ah, niin maittavaa. Alla oleva kuva muuten ennen mocktailin tekoa ja lasissa olevat juomat oli Berry Merry -juomia, joissa on mm. mustikkasiirappia ja karpalomehua. Eihän sitä edes ehtinyt ottaa kuvaa valmiista tuotoksesta, kun jo intoutui maistelemaan itse tehtyä Green and Red -juomaa sen siliän tien. Hyi minua.

Pstt. Mocktaileja on Tallink Siljalla myynnissä kahdeksan erilaista. Samat juomat on tarjolla varustamon kaikilla laivoilla muutoin, mutta Tallinkin Shuttleilla on supistettu mocktailvalikoima. Mocktailien hinnat vaihtelevat 4,90 – 6,00 euron välillä ja niitä on myös saatavana pyynnöstä alkoholin kera.

Siitä vaan laivalla tilaamaan rohkeasti se itseä miellyttävä juoma. Mocktails are the new black!

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.