40+ naisen iho: Luottotuotteeni matkoilla ja kotona

Heippa vaan te upeat naiset, ikääntyvät kohtalotoverini. Ainakin täällä on jo huomattu, ettei aamuisin peilistä katsele enää niin freesi nainen ja lentokoneesta astele kymmenen tunnin lennon jälkeen upeutta hehkuva lady, lensi sitten busineksen pötkötyspenkeillä taikka siellä pyrstön perukoilla. Jonkin sortin voiteita me kaikki tarvitsemme ikään katsomatta, mutta herkälle ja ikääntyvälle iholle niitä tuotteita on katseltava hieman tarkemmalla silmällä.

Jokainen nainen vanhenee omaan tahtiinsa ja omanlaisella iholla meidät jokaiset on vuorattu. Minulla on käynyt melkoisen huono tuuri ihon kanssa, kun tälle pienelle naiselle on annettu ohut, herkkä ja atooppinen vuoraus. Nassun kanssa asiat on vielä huonommin, sillä se on niin herkkä, ettei meikä saisi tehdä oikeastaan mitään. Sisäinen hehku on sitä luokkaa, että mm. stressi, sauna, aurinko, pakkanen, tomaatti, paprika, mausteiset ruoat ja alkoholit ovat nou nou meikäläiselle. Stressiä en voi vältellä, hyvin rajoittunut ruokavalion ja vain veden nauttiminen ei innosta, joten sisäistä hehkua paistava punainen nassu olkoon kaverini.

Että nuin. Millaisia tuotteita minä sitten suosin herkän, ohuen ja vanhenevan ihoni kanssa? Mitkä ovat meikkilaukkuni luottotuotteita kotona ja matkoilla? Muutama esiteltynä alla, olkaattes hyvät!

Dermalogica -tuotteet kasvojen puhdistukseen, kosteutukseen ja auringonottoon

Olen erittäin tietoinen, että Lidlistä tai Prismasta saisi yhtä sun toista voidepurnukkaa hyvinkin edullisesti. Tähän herkkään nassuun perustuotteilla ei ole kuitenkaan asiaa. Paras tuotesarja herkälle iholle onkin Dermalogica,  joka ei sisällä yleisimpiä ärsyttäviä ainesosia kuten esim. SD alkoholia, lanoliinia, mineraaliöljyä tai keinotekoisia tuoksuja ja värejä. Tuotteita ole myöskään koskaan testattu eläinkokeilla, mutta yksi huono puoli Dermalogicassa kuitenkin on. Siinä vaiheessa kun yksi pieni 22 ml:n tai 40 ml:n purnukka maksaa jopa yli 50 – 100 euroa, rupeaa tosiaan miettimään, mitä kaikkia tuotteita Dermalogican sarjasta tosiaan tarvitsee käyttää.

Silmämeikki puhdistuu kätevästi L’Orealin Eye & Lip meikinpoistoaineella, joka poistaa myös vedenkestävän meikin silmistä ja huulista. Tuote sopii herkkäihoisille ja piilolinssien käyttäjille, jollainen minäkin olen.  Kasvojen herkälle iholle käytän Dermalogican Precleanse puhdistusöljyä. Olen tykännyt tuotteesta todella paljon, mutta suunnitelmissa olisi testata seuraavalla kerralla Ultracalmin Cleanseria, joka rauhoittaa ärsytystä. Herkän ihon kuorin parina kertana viikossa helläväräisella Daily Microfoliantilla, joka sopii kaikille ihotyypeille ja sitä voi käyttää vaikka päivittäin. Daily Microfoliant jättää ihon tasaiseksi ja raikkaaksi, ja muutoksen todella tuntee.

Arastan itse useiden voidekertojen käyttöä, joten Dermalogican UltraCalming Serum Concentrate on upea, ärsytystä rauhoittava ja ympäristöltä suojaava seerumi, joka toimii minulla yksistään hyvin myös meikin alla. Ehdoton huippu meikin alle on kuitenkin SkinPerfect Primer SPF30, jota tulee käytettyä silloin, kun sellainen on kaupanpäällisenä jostain tullut.

Kasvojen iholle auringonottoon käytän Dermalogican Solar Defence Boosteria, jossa on suojakerroin 50. Tuote ei rasvaisuudestaan huolimatta jätä ihoa tahmeaksi.

Dermalogica on tuotesarja, jota suosittelen kaikille ihotyypeille. Hinta saattaa kirpaista, mutta Dermalogicalta löytyy mukavasti edullisempia, matkakokoisia tuotteita.

Pika-apu lentokoneeseen

Pitkät lentomatkat ovat herkälle iholle, kuten myös normaalillekin, uuvuttavia. Ilmastointi, paineen vaihtelut, ruoka ja muut juomat kuin vesi näkyvät ja tuntuvat varmasti iholla. Vettä on ymmärrettävistä syistä hyvä juoda paljon, mutta itselläni meikki on yleensä pitkän lentomatkan jälkeen sellaisessa kunnossa, että freesaus on paikallaan. Lumenen hellävaraiset 3-in-1 puhdistusliinat ovat hyvä apu kasvomeikin pikapuhdistukseen lentokoneessa ja silmien puhdistukseen lyhyillä matkoilla.

Lentokoneessa ja muutoinkin käytän pikakosteuttajana Dermalogican UltraCalming Mist suihketta jopa meikin päälle. Kotona suihke on käytössä kasvojen puhdistuksen jälkeen ja erityisesti iltajumpan alle, jolloin en vielä laita kasvoille kosteusvoidetta. UltraCalmin Mist -suihke rauhoittaa kuivaa ihoa niin, ettei kiristävää tunnetta tule kasvoille puhdistuksen jälkeen.

Silmärypyille kyytiä Lumenen avulla

Lumene on ollut useita vuosia luottomerkkini silmänympärysvoiteissa. Tällä hetkellä käytössä on syväkorjaava HEHKU Recovery Eye Cream, joka  häivyttää ryppyjä ja tummia silmänalusia näkyvästi.

Kiinteyttä vartalolle

Ehdoton ykkönen tällä saralla on päivittäistavarakaupoissa myytävä Nivean Q10. Tämä tuote on luottotuotteeni hyvin monelta vuodelta, eikä se  ärsytä ihoani vaan jättää sen ihanan kimmoisaksi.

Apua käsille

Natusan 24h Hand Cream käsivoide on juuri sopivan kokoinen lentokoneeseenkin. Tuoksu on miellyttävä ja voide imeytyy hyvin jättäen ihon pehmeän sileäksi. Käsissä kuitenkin alkaa näkyä jo ikä, joten mielelläni kuulisinkin suosituksia käsivoiteista ikääntyvälle iholle.

Mites se meikkilaukun sisältö?

Psst. Mistäs muuten tämä kuva on otettu? Upean Hilton Seychelles Northolme Resort & Spa:n King Hillside Villan partsilta. Esittelyni ko. luksuskohteesta luettavissa täältä.

Herkän ja punoittavan ihon meikkinä olen käyttänyt Jane Iredalen irtopohjaa. Hajusteettomassa, 20 suojakertoimen mineraalimeikkipohjassa ei ole iholle haitallisia täyteaineita kuten akryyliä, talkkia tai nailonia. Sävyjä on 13 erilaista, joten se oma sävy löytyy varmasti. Päivän mittaan korjailen nassua Lumenen Nordic Chic puuterilla.

Silmämeikeissä pohjustuksesta lähtien luotan Lumeneen (Nordic Chic), mutta Lumenen ripsareihin en ole ollut koskaan tyytyväinen. Olenkin vaihdellut L’Oréalin ja Max Factorin välillä, ja tällä hetkellä käytössä on L’Oréalin So Couture Volume Million Lashes. Luomivärissä suosin vain Lumenea ja luomiväripalettina onkin tällä hetkellä Lumenen Nordic Noir, sävy 2 (Nude). Huulet rajaan Lumenella, mutta huulipunamerkkejä vaihtelen värien mukaan.

Meikkipussissa kulkee mukana myös sävyttäviä huulirasvoja, jotka kosteuttavat mukavasti huulia ja halutessani toimivat samalla huulipunan päällä kiiltona taikka huulipunan korvikkeena.

Kynsien ehdoton luottotuote on Lumenen Gel Effect -kynsilakka, jossa on erinomainen hinta-laatusuhde. Kynsilakan alle olen sivellyt kynnetasoittajaa ja tällä hetkellä käytössä on Mavalan Ridge Filler. Kynnet saa vahvemmiksi puolestaan Helein Biotin+ kauneusravintolisällä. Ensimmäisen pakkauksen sain aikoinaan Vermanilta testattavaksi, mutta seuraavat pakkaukset olen ostanut itse. Ihka oikean testituloksen voit lukea täältä.

Kaikki postauksessa esitetyt tuotteet on ostettu kuulkaattes ihan omalla rahalla. Voitte siis mennä takuuseen siitä, että seison suosittelujeni takana sataprosenttisesti. Tähän loppuun en voi myöskään olla hehkuttamatta uutta Hehku -kauppaketjua, jolta löytyy nettikaupan lisäksi useampikin liike. Hehkussa tehdyistä ostoksista saa K-Plussaa ja yli 50 euron nettiostoksissa toimitus on ilmainen. Minä alan olla enemmän kuin kyllästynyt kiertelemään kaupoissa ja keräilen mielelläni erilaisia bonuksia ja plussia, joten Hehku kyllä ampaisi tämän naisen suosioon sen siliän tien hyvän kokemuksen myötä. Toimitus oli nopeaa ja maksuturvakin oli, joten kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Hehkun sivuille pääset suoraan tästä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

20 vuotta onnellisesti yhdessä: Pitkän parisuhteemme salaisuus

*Kaikki artikkelissa käytetyt kuvat Pixabay.com*

Huhtikuussa tulee 20 vuotta yhteiseloa täyteen ja lähes 17 vuotta siitä olemme olleet naimisissa. Kaksi lasta lyhyellä välillä lasten ikäeron ollessa 1 vuotta 8 kuukautta. Elämän ruuhkavuosia, töissä kiristyvää työtahtia ja väsymystä. Niin juu, mites se parisuhde tuon kaiken keskellä?

Luulisi tuossa 20 vuodessa tulleen parisuhde jo sen verran tutuksi ja itsestäänselvyydeksikin, ettei sen toisen kumppanin olemassaolo tunnu oikeastaan missään. Siinä se nyt vaan on. Kenties möllötellään sohvan eri päädyissä ja ollaan omissa oloissa, viestitellään Facessa keskenään viitsimättä vaihtaa sanoja ääneen. Ah, niin helppoa ja turvallista. Tuossa se kumppani on ollut ja varmasti on kymmenenkin vuoden päästä, koska me nyt vaan ollaan naimisissa. Varma parisuhde? Ei. Yllä oleva vaan ei toimisi meillä.

20 vuotta on pitkä aika ainakin omasta mielestäni silloin, kun parisuhteessa ollaan edelleen rakastuneita, sitä toista kumppania kaipaa ja nauttii yhdessäolosta. Tuntee olonsa rakastetuksi, halutuksi ja turvalliseksi. Miten se voi olla mahdollista näin monen vuoden jälkeen? Mitäpäs jos kertoisin, miten meillä on pidetty yllä parisuhdetta nämä kaikki vuodet. Ehkä joku voi saada siitä samalla vinkkejä pitkään parisuhteeseen.

ELÄMÄNKUMPPANIN ESIKARSINTA:

Rakasta itseäsi, hyvällä tavalla

Miten tuo liittyy hyvään parisuhteeseen? Paljonkin. Minä koen, että se on itse asiassa kaiken a ja o.

Minä elin aikoinaan huonossa parisuhteessa ja syy siihen oli se, että seurustelukumppanini oli ilmiselvä narsisti. Eihän sitä yli 20 vuotta sitten ymmärtänyt asiaa, mutta nykyään kyseinen ihmistyyppi on tullut tutuksi median kautta. Voisin katua deittailuani kyseisen henkilön kanssa ja kovasti, mutta olen oikeastaan iloinen siitä, että tuhlasin elämästäni yli vuoden tuollaisen ihmisen kanssa olemiseen. Miksi?

Ilman häntä en olisi oppinut kuuntelemaan ja arvostamaan itseäni sillä tavalla, kun nyt arvostan. Ilman häntä en olisi koskaan ruvennut karsimaan rankalla kädellä parisuhteen kariutumisen jälkeen ”ovista ja ikkunoista” tulleita miehiä. Tuliko jostain henkilöstä itselle jostain kumman syystä epämukava olo, särähtikö joku pienikin asia teoissa tai sanoissa korvaan? -> turha deittailla sitten yhtään.

Minä rakastin ja rakastan itseäni. Minkä takia tuhlata aikaa ja aiheuttaa mielenharmia deittailemalla sen kaltaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei vaan oikein tunnu syvimmässä hyvältä? Yksin yksin on paljon parempi kuin kaksin yksin. Sen kun monet parisuhteensa kanssa kamppailevat ymmärtäisivät. Tuo on ollut meille mieheni kanssa heti selvää ensimmäisestä päivästä lähtien.

Intuitio

Kuten edellä mainitsin, sitä sielun pientä ääntä, jännää tuntemusta on hyvin tärkeä kuulla. Siinä ei poika-/tyttöystäväehdokkaan maine, mammona, ulkoinen olemus tai mikään muu paina vaakakupissa, jos itsellä vain on jännä epämiellyttävä/aavistava olo, joka on jotain muuta kuin ihastumisen perhosia vatsassa. Se on alitajuntasi, joka ymmärtää ja tietää sekä varoittaa sinua. Sitä ääntä kun ihmiset vain oppisivat kuuntelemaan.

Mistäs se seurustelukumppani onkaan kiinnostunut?

Kuten kuvistani huomaa, olen vartaloltani melkoisen sirpsakka nainen ja samanmoinen olin nuoruudessakin. Valitettavasti se aiheutti sen, että ”sulhasehdokkaat” olivat melkoisen kiinnostuneita jostain ihan muusta minussa kuin pääni sisällöstä. Jösses, olisin voinut olla vaikka tyhmä kuin saapas ja puhua siansaksaa, mutta miehet olisivat hymyilleet ja yrittäneet päästä tekemään lähempää tuttavuutta vähemmillä vaatteilla. Onko tuossa hyvän parisuhteen pohja? Ei.

Sanomattakin selvää, että pihtasin nykyisen mieheni kanssa sitä ensimmäistä kertaa. Minun täytyi vaan olla varma, että mieheni on kiinnostunut minusta kokonaisuutena eikä ainoastaan siitä, mitä vaatteitteni alta löytyy. Ihmisen seksuaalisuus muuttuu varmasti eri aikoina elämässä ja joskus ei vaan jaksa. Silloin pitää löytyä kumppani, joka tykkää olla minun kanssa muutoinkin, sillä hyvä parisuhde on muutakin kuin hyvä seksielämä. Hyvä parisuhde kestää myös senkin, että ulkonäkö muuttuu iän myötä. Siinä vaiheessa kun parisuhde on ulkonäkökeskeinen, saattaa pieniä ongelmia vuosien saatossa tulla. Koskaan ei tiedä, mitä lasten saanti tekee vartalolle ja koskaan ei tiedä, miten ikä kohtelee vuosien saatossa. Ei kiitos ulkonäkökeskeisyydelle parisuhteissa.

Näe parisuhteesi 10/20/30 vuoden päästä ja erilaisissa kokoonpanoissa

Minä katselin tulevaa miestäni tiukalla silmällä. Tiesin, mitä haen tulevaisuudeltani. Ihanan, rakastavan miehen, joka tykkää perhe-elämästä ja olisi hyvä isä lapsilleen. Ja mikä tärkeintä, osallistuisi lastensa kasvatukseen ihan tasavertaisesti minun kanssani. Pohdin pitkään ja katselin silmissäni näkyvää tulevaisuus-näkyä. En ajatellut ainoastaan miestäni vaan myös itseäni. Jaksaisinko ihan oikeasti olla tuon miehen kanssa vuosikymmenten päästä ja olla tyytyväinen päätökseeni. Tietänette tuloksen.

THE PARISUHDE:

Vastakohdat täydentävät toisiaan? Good luck with that, ei vaan meillä

Minusta ei vaan todellakaan olisi elämään parisuhteessa, jossa olisimme eri puusta veistettyjä. Mitä iloa olisi kumppanista, joka ei tykkää läheisyydestä eikä keskusteluista, saatikka innostu samoista asioista kuin minä? Kumppani jonka kanssa en voisi jakaa matkailun iloa, katsella samaa televisio-ohjelmaa tai nauraa samoille vitseille, juoksisi riennoissa kun istuisin yksin kotihiirenä kotona?. Jälleen kerran, rakastan itseäni kun en olisi tuollaisen ihmisen kanssa koskaan mennyt kimppaan.

Me olemme miehen kanssa hyvin samanlaisia luonteiltamme. Nauraa kiherrämme samoille asioille, koska huumori käy yksiin ja jaamme samat mielenkiinnot, vaikka omiakin on. Silti emme arvostele toistemme mielenkiinnon kohteita muuta kuin humoristisesti pilke silmäkulmassa, jonka toinen ymmärtää.

Kommunikointi

”Huomenta kulta, miten nukuit?”. ”Hei kulta, kiva kun tulit kotiin. Miten päiväsi meni?” Siitä se meidän kommunikointi monesti lähtee liikkeelle ja tiedättekö mitä, ei nuokaan lauseet ole liibalaabaa. Jos toinen nukkui huonon yön, niin sitten saatetaan pohtia siihen syytä ja parannusehdotelmia. Eipä keskustelumme ole liibalaabaa tuon jälkeenkään, vaan voimme keskustella luontevasti kaikesta maan ja taivaan välillä tuntematta tarvetta pohtia, uskallanko sanoa jotain asiaa elämänkumppanilleni. Kaiken edellä mainitun lisäksi meillä on suorastaan sanatontakin viestintää. Minä voin istua vaikka kotona ja pohtia, että suklaa maistuisi illalla, mutta en viitsi soittaa miehelle ja pyytää häntä tuomaan sitä kaupasta. Mitäs tapahtuu kun mies tulee kauppaostostensa kanssa kotio? Kassista löytyy suklaata, koska miehelle tuli vain sellainen tunne, että tykkäisin siitä. Eikä ole muuten ainoa kerta kun noin tapahtuu, ostettava tuote vain muuttuu. Sama toimii molemmin päin, eli minäkin otan vastaan noita sanattomia viestejä.

Olemme toistemme kaverit, sielunkumppanit

Kyllä. Olemme toistemme parhaat ystävät. Voimme avautua kipeistäkin asioista kuin ystävälle konsanaan, parantaa yhdessä maailmaa ja nauraa röhöttää saman huumorin omaavina yötä myöten, kun toisen kanssa on vaan niin kiva olla. Sielunkumppanius tuntuu pienenä kaipuuna kun toinen on poissa. Minulle nukahtaminen illalla on vaikeaa, jos toinen ei jostain kumman syystä ole sängyssä vierelläni vaan pelkkä asunnon alakerrassa oleminen riittää. Turha myöskään selitellä enempää sitä, että lähellä ollessamme sydämemme lyövät samaan tahtiin. Rakastavaisille niin tapahtuu. Se on tutkittu juttu.

Hyväksymme toisemme sellaisina kuin olemme

Mitäpä tuohon lisäämään. On aivan mahtavaa saada olla juuri sellainen kuin on. Ei tarvitse esittää mitään tai pohtia, voinko sanoa tai tehdä jotain. Saa näyttää aamulla räjähtäneeltä, esittää oman mielipiteen asiasta. Olla vaan ja silti tuntea olevansa hyväksytty, arvostettu sekä haluttu s-tappoverkkareista huolimatta. 

Riitely

Meillä saa päästellä höyryjä, eikä sitä tarvitse pelätä. Samanlaisina ihmisinä riitoja syntyy harvoin, mutta varsinaisia höyrynpäästöjä tulee joskus. Jos ja kun mieltä kaivavia asioita ei päästäisi suustaan ulos aika ajoin, saattaisi syntyä isompi solmu joka räjähtäisi isosti myöhemmin. Nukkumaan emme mene, ellei asiaa ole selvitelty ja itse asiassa vain yhden kerran elämässämme olemme olleet sen verran väsyneitä, että sellainen epämiellyttävä tunne molemmille riidasta on vielä sänkyyn mennessä jäänyt. Jätimmekö me sen siihen? Tartuimme puoliunessa toisiamme hellästi kädestä kiinni ja silittelimme käsiemme selkiä. Se oli maailman paras asia siihen hetkeen ja tiesimme, ettei tämä(kään) riita ollut paha juttu. Sen vaan sanon, ettei ”ei mua mikään vaivaa” -marttyyrinä oleminen kannata sitten yhtään. Sen kun varsinkin naiset ymmärtäisivät. Vink vink.

Vanhempina oleminen

Kuten jo tuolla aiemmin mainitsin, katselin tarkalla silmällä sitä, olisiko miehestäni lasteni isäksi ja olihan hänestä. Olen halunnut aina miehen osallistuvan lasten kasvatukseen saman verran kuin minäkin, sillä en olisi jaksanut perheenpyörittämistä yksin. Lastemme ollessa pieniä en kokenut olevani taloudenhoitaja ja sitä myöten ei myöskään tyypillinen kotiäidin väsymys ja aikaa myöten katkeruus kaivellut sieluani. Minä en ollut se jäkättävä vaimo, josta useampi mies valittelee mediassa ja poikien saunailloissa. Osasyy tyytyväisyyteeni lienee myös se, että kasvatusmetodimme ja arvomaailmamme vanhempina ovat lähestulkoon identtiset, eikä riitoja lasten kasvatuksesta tule. Me olemme myös tiimi ja puhallamme yhteen hiileen. Siinä vaiheessa kun toiselta aikuiselta loppuu puhti hankalassa tilanteessa, ottaa toinen tilanteen haltuunsa.

Isi ja äiti vai mies ja vaimo? Entäpäs jos molemmat?

Kaksi vaippapyllyä kotona. Uhmaikäinen ja tississäroikkuja. Unettomia öitä, vaippavuoria, jatkuvaa ruokarumbaa ja härdelliä. Eiköhän kaikki tuossa tilanteessa voi samaistua siihen, että jaksaminen voi olla hieman kortilla. Joissain perheissä se voi tarkoittaa myös sitä, että ”mies ja vaimo”- elämä on siirretty syrjään ja ”isi ja äiti” -elämä on tullut tilalle määrittelemättömäksi ajaksi. Haluja ehkä voisi olla, mutta toteuksen hetkeä voi joutua odottamaan sen verta kauan, että hetken tultua paras keksintö on uni. Kierre on kuitenkin valmis.

On todistettu, että rakastelu ja orgasmit nostavat kehon endorfiini- ja oksitosiinitasoja. Oksitosiini nostaa mielialaa ja endorfiini on puolestaan mielihyvähormoni, joka vaikuttaa kehoon morfiinin tavoin. Olemme miehen kanssa huomanneet, että elämä vaan tuntuu paljon mukavammalle, kun makuuhuoneessa menee hyvin. Saman me ymmärsimme pikkulasten vanhempina myös. Kyllä se aika yhteiselle hetkelle löytyi silloin ja löytyy nytkin. Sitä oikeastaan osaa kaivatakin, koska toista vaan rakastaa niin paljon.

Läheisyys

Kosketus lisää ihmisen hyvinvointia. Tiedetään, että lista kosketuksen hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista on pitkä: kosketus vähentää stressiä, vähentää ärtyneisyyttä ja levottomuutta, parantaa unen laatua, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa jne. Kosketuksen puutteen on todettu lisäävän keskittymisvaikeuksia, aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta, masennusta ja riippuvuutta nautintoa tuottaviin aineisiin.

Ihminen kaipaa kosketusta koko elämänsä ajan. Ihmisen aisteista kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja se on myös aisti, joka säilyy pisimpään elämän loppuhetkillä. Aivan samalla tavalla kuin aikuinen kaipaa kosketusta ja silittelyä, myös lapsi ja vanhus tarvitsevat niitä voidakseen hyvin.

– Väestöliitto, Raisa Cacciatore, Susanne Ingman-Friberg, Pamela Kauppinen, Suvi Laru ja Jussi Pekkola.

Mitäpä tuohon lisäämään. Meillä kosketetaan toista ilman sen suurempia toiveita. Kun mies silittelee minua, tiedän, ettei se ole kutsu sänkyyn. Meillä ei vongata, vaan koskettaa saa ihan ilmankin takaa-ajatuksia. Minä annan hellyyttä miehelleni ja mies minulle. Meillä pussataan sekä halataan päivittäin, aikaan ja paikkaan katsomatta. Se lisää sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisen kanssa on vaan niin hyvä olla.

Yhteiset pelisävelet

Ne selvitettiin jo ennen ensitapaamistakin. Ei ole tarvetta sitoa palloa toiselle jalkaan ja pitää kotona kaikki illat, joten lastenhoitovelvoitteen takia aikatauluista sopimalla saa myös käydä iltariennoilla jos sellainen meno sattuu olemaan. Meille on tärkeää uskollisuus parisuhteessa ja luottamus toiseen, mutta mikä tarve muiden kanssa on edes vehtailla, kun kotona on niin mukavaa?

Ja miksi meillä on niin mukavaa? Minä olen kiva vaimo miehelleni, kun mieheni on kiva mies minulle ja mieheni on kiva mies minulle, koska minä olen kiva vaimo hänelle. Parisuhde voikin nimenomaan hyvin, kun molemmat ovat tyytyväisiä tasavertaisessa parisuhteessa eläjiä, eikä toinen osapuoli ole se, joka tekee koko ajan töitä parisuhteen tai toisen tyytyväisenä pitämisen eteen. Silloin kun parisuhde ei tunnu työmaalta, vaan soljuu ihanasti eteenpäin elämän virrassa voi keskittyä rauhassa siihen, mikä kahdenkeskisessä olemisessa on parasta. Yhdessäolo, niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Tarinan pienen budjetin häistämme voit muuten lukea täältä.

No, miltäs vaikuttaa? Yltiösiirappista? Too good to be true? Tuliko vinkkejä, onko antaa omia lisävinkkejä? Miten teillä on pärjätty pitkissä parisuhteissa?

 

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

HSL ja tiedottaminen, miten meni noin niinku omasta mielestä?

Ihan tähän alkuun sanon vain pikkuisen asian. Minä ymmärrän, että joskus mieli on niin toivoton, että päätyy surullisiin tekoihin itselleen.  Itsemurha voi tuntua helpolta ratkaisulta, mutta se voi olla suurikin järkytys niille, jotka jäävät kaipaamaan. Vielä pahempi tilanne on silloin, kun itsemurhan tehnyttä ei voi hyvästellä kauniisti nukkuvan näköisenä, vaan surevien omaisten tehtäväksi on kantaa palasia laatikossa. Ole ystävällinen ja soita valtakunnalliseen kriisipuhelimeen numerossa 010 195 202, jos itsemurha tai toisen vahingoittaminen tuntuu ainoalta vaihtoehdolta elämässä. Apua tilanteeseesi löytyy.

Kuva: Pixabay.com

Että nuin. Kiva ja kiltti K has left the building ja nillittäjä K on taas ilmaantunut paikalle. Jos olet korviasi myöten rakastanut Helsingin seudun liikenteeseen niin paas sulkien tämä postaus ja mene ihailemaan vaikkapa HSL:n logoa ulkoilmaan. Siellä niitä busseja on. Tai sitten ei.

Se syy, miksi minä tänne taasen avaudun on tämänaamuinen härdelli yhden Tapanilassa epätoivoiseen tekoon päätyneen ihmisen takia. Olipa sitten päättänyt oikein kunnolla valita ajankohdakseen sellaisen hetken, että mahdollisimman moni tietäisi (ja tuntisi nahoissaankin pakkasen takia) tekijän vaihtaneen hiippakuntaa. Tilanne lienee tuttu HSL:lle, VR:lle ja pelastuslaitokselle, joten ei muuta kun junia järjestelemään ja palasia keräilemään, näin raa’asti sanottuna. Junaliikenne seis, vuoroja harventamaan ja mitäs muuta? Juu, tiedottamaan, tottakai!

Kuva: Pixabay.com

Tässä vaiheessa kuvaan astuu pikkuinen meikäläinen bussissaan matkalla juna-asemalle aamutuimaan. Tiedossa on, että JHL:n ylityökiellon myötä tiettyjä muutoksia raideliikenteessä voi olla. Mitä tekee valveutunut K? Katselee aikatauluja Junat.net sovelluksesta ja lukee Twitteristä HSL:n poikkeustiedotteita. Juu, muutama juna on peruttu, mutta juuri se juna johon olen tähtäämässä kulkee ajallaan. Teen päätöksen hypätä bussista tavalliseen tapaan ulos tietyllä pysäkillä ja suuntaan juna-asemalle. Siellä se iskee päin näköä. Juna on myöhässä henkilövahingon takia.

Alkaa tiukka seuraaminen edellä mainituista sovelluksista, mutta Junat.net alkaa näyttää punaista. Peruttuja vuoroja ilmaantuu lisää. Twitterissä ollaan edelleen yltiöpositiivisia. Juna se ja se on peruttu, mutta ei sen suurempia varoitteluja. Kuulutukset asemilla on pienen pientä naisen piiperrystä, josta ei ota selvää Erkkikään. Ja se infotaulu? Antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. Junaa siis. Minä seuraan Twitteriä kädet kohmeessa ja yritän ottaa selvää. HSL:n poikkeustiedotus vaikuttaa vähän siltä, että häiriö alkaisi kenties olla ohi, kun junavuoroja perutaan pienesti ja näyttökin näyttää vaan myöhästymistä. Sitten HSL keksii vihdoin ja viimein twiitata pidemmän myöhästymisen. Siitä tiedän, ettei junia tule ja suuntaan bussipysäkille.

Ensimmäinen bussi täyttyy ja toisen, nopeamman bussin olisi tarkoitus tulla noin kymmenen minuutin päästä. Jään odottamaan sitä, mutta Junat.net ja ihmisten keskustelut antavat ymmärtää, että juna olisi tulossa. Suunnistan monen muun kanssa juna-asemalle odottelemaan toiveikkaana, sillä yksi juna on jo yllätykseksemme käynyt noukkimassa matkustajia asemalta liikennekatkoksesta huolimatta. Junalaiturilla info-taulu näyttää pelkkää myöhästymistä, kuulutukset ilmoittelee pelkkiä peruutuksia ja junat.net kertoo kolmatta. Twitter on hiljaa.

Nopeakin bussi on jo mennyt, joten päätän uskoa junan saapuvan tiettynä hetkenä paikalle kuulutuksista huolimatta. Hieman aikataulusta myöhässä juna saapuukin ja aloitamme matkan. Juna hidastelee ja matka-aika tuplaantuu komiasti raideliikenteen ollessa sekaisin. Minulta alkaa olla huumorintaju hieman hakusessa, kun pohdin pientä asiaa.

Kuka niitä HSL:n poikkeustiedotteita oikein tviittailee? Kuinka voi tänä päivänä olla vielä mahdollista, että yksi raiteille päivänsä päättänyt on niin poikkeuksellinen tilanne HSL:lle, ettei olla ns. kartalla kun tilanne sattuu? Hyi minua, kun pienessä päässä alkoi tuolloin kiehua kunnolla, kun juna tuplapitkän jolkottomisen jälkeen pysähtyi sellaiset sata metriä ennen Rautatieaseman laituria jääden siihen tönöttämään omaa vuoroaan. Pieni ääni pääni sisällä tahtoi huutaa oven vieressä seisoville käsky runnoa ovet auki, jotta voisimme kävellä ihan itse laiturialueelle. Pidin kuitenkin suuni visusti supussa. Sen verran järkeä sentään täälläkin suunnalla on.

Miksi olen vihainen?

Parahin HSL. Nämä henkilövahingot ovat teille varmasti ”tuttua kauraa”. Teillä lienee jonkinlainen raidetuntuma siitä, kuinka pitkään yhden kropan korjaaminen raiteilta vie ja siten myöskin se, kuinka pitkään raideliikenne noissa tapauksissa on kokonaan poikki. Jos te olisitte viestittäneet heti alkajaisiksi Twitterin poikkeusinfossa sen, ettei junia liiku x-x -välisenä aikana henkilövahingon takia, olisin tehnyt aivan toisenlaisia päätöksiä aamulla. Nyt kohtalokseni tuli seistä 50 minuuttia kirpakassa pakkasessa epätietoisena ja sukkuloida bussipysäkin sekä junalaiturin väliä.

Teidän twitterinnaputtelijan takia vähän yli tunnin työmatkani kesti loppujen lopuksi 2,5 tuntia. En ihan oikeasti tiennyt, itkeäkö vaiko nauraa, kun pääsin vihdoin töihin. Jos jotain positiivista koko työmatkasta pitää hakea on se, että junankuljettaja informoi meitä junassa istujia kiitettävästi tilanteesta. Paremmin meni kaverillani, joka sai kuljettajakseen kunnon  pelisilmällä varustetun henkilön. Junassa raikasi ”linja-autossa on myös tunnelmaa” -biisi, sitten McGyverin tunnari ja loppufanfaarina Tähtien Sota. Kyllä ois kelvannut mullekin tuommoinen päivän piristys.

VR pelasti sen, minkä HSL tunaroi. Seitsemän sanaa, muutama numero ja merkki, parahin HSL:n poikkeusinfon päivittäjä Twitterissä:

”Ei junia klo x – x välisenä aikana. Syy: henkilövahinko”.

 

 

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla  ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Tämmöttis tänne kuuluu. Matkasuunnitelmia ja yksityiselämää.

Kuva: Pixabay.com

Hola! Se ois sitten helmikuu ja uudet kujeet. Nopiasti tuo tammikuu mennä huljahti kiireiden merkeissä ja yllätyin ihan itsekin, että kevättä kohti tässä mennään. Aurinko pilkahtelee ajoittain, päivät on huomattavasti pidentyneet ja maisema on vaan lumen myötä kaunistunut toden teolla.

Matkaa pukkaa, tai sitten ei

Ei nuo nätit maisemat kuitenkaan pelasta siltä, että mieli halajaa pois täältä jonnekin lämpimään ja suunnitelmia onkin jo. Hotellia metsästettiin pidemmän aikaa ja meinattiinkin lyödä yksi n. 180-neliöinen sviitti kiinni hyvällä diilillä, mutta pikkuinen ongelma siinä olikin. Haimme huonetta, jossa olisi parveke, mutta meidän tilanteessa huoneistossa olisi ollut piirun verran alle tietyn iän oleva lapsi ja parvekkeen ovia ei olisi suostuttu perheellemme avaamaan. Löytyikö tuota tietoa hotellin omista sivuilta? Ei todellakaan. Että ihan kuulkaattes toisen varaussivuston kautta hintaa katsellessa huomasimme pikkuisen präntin, jonka hotelli kysyttäessä itse vahvisti. Arvatetenkin kiitimme tiedosta kauniisti, suljimme varaussivuston ja vaihdoimme hotellin toiseen. Pikkuisella jännityksellä odottelen nyt mitä tulikaan varattua, mutta sen näkee sitten aikanaan. Muuta en tässä vaiheessa uskalla matkastamme kertoa, sillä olen saanut nokilleni liian usein näiden reissujeni kanssa. Liikaa yllätysmomentteja ja ihmisten fyysisiä ongelmia/sairastumisia, joten suuni pysyy supussa. Paha paha kohtalo. Se kattelee meikäläistä jo nurkan takana silmä kiiluen.

Tämmöset näkymät hotellimme parvekkeelta Gardajärvellä (Riva) heinäkuussa 2016. Hotellinnamme oli suloinen Villa Nicolli Romantic Resort, josta voit lukea täältä.

Esiintymisjännitys, voiko siitä parantua?

Mitäs muuta? Tammikuu meni Matkamessujen merkeissä ja olin itsekin siellä pyörähtämässä torstaina, perjantaina ja sunnuntaina. Perjantaina ja sunnuntaina esiinnyin keskustelupaneelissa ja jösses kun olin tyytymätön perjantaiseen esiitymiseeni. Tiedätteks, olin ihan normaali perjantaina duunissa, mutta duunikaverit ja muutkin kyselivät jännittikö minua ja siitä se sitten lähti. Aloin ihmettelemään miksei meikäläistä jännittänyt ja pitäisikö kenties niin tuntea, joten paniikki pamahti kuin halolla lyötynä ennen lavalle menoa. Ei näin! Siellä minä istuin lavalla ihmisten tuijotettavana. Kädet tärisi, pääkin varmaan siinä samassa ja sanat tuntuivat olevan hakusessa. Vaihda Vapaalle -blogin Elinan ja Palmuaseman Sannan äänet kuuluivat hyvin mikrofonin kautta, mutta minun ääneni tuntui katoavan ihan eri tyyliin. Inhosin itseäni esiintymisen jälkeen todella pahasti, eikä tilannetta pelastanut ollenkaan Facebookissa paistatellut livevideo. Voiko nolompaa olla?

Sunnuntai tuli. Perjantain keturalleen mennyt esitys ja mieheni kanssa lauantaina käydyt keskustelut toimivat esiintymisjännitystä tsemppaavana. Ihan oikeasti, omasta päästähän se jännitys on kiinni. Olin selvinnyt perjantain esityksestä, kukaan ei sentään ollut nauranut yleisössä tai haukkunut somessa, joten siitä oli vain tie ylöspäin. Minä katselin yleisöä siinä lavalla istuessani. Tavallisia ihmisiä, vanhemman puoleista väkeä, risteilylle haikailevia. Ei siellä naureltu tai näytelty pitkää naamaa. Miksi heitä pitäisi pelätä? Minä olen pölissyt vlogiin, ollut televisiokameroiden ja lehdistön kuvattavana ja osallistunut erääseen markkinoitikamppikseen omilla kasvoillani muutaman minuutin filmin kera. On se nyt kumma, jos ei yhdestä pienestä lavaesiintymisestä selviä. Oma mieleni on se pahin viholliseni, ei mikään tai kukaan muu.

Minä haluan olla oman elämäni herra vai mikä lie. Inhoan todella paljon sitä, jos elämäni tuntuu jonnekin menevältä junalta, jonka ohjaamossa en itse ole. Se, että mieleni ja alitajuntani tekee omiaan ärsyttää ja siksi teenkin töitä moisten tuntemusten kanssa ahkeraan. Olen toipunut unettomuudesta ja elämän kolhuista vahvan päättäväisyyden avulla, mutta myöskin kuunnellut sisimpiä tunteitani ja mennyt niiden mukaan. Ehkä siinäkin on se syy, että pystyin olemaan omasta mielestäni paljon parempi sunnuntaina lavalla.

Kuva: Pixabay.com

Vähän yli 2 kuukautta vielä ja se olis 20 vuotta ultimaattista rakkautta

Helmikuun myötä havahduin siihen, että vähän yli kahden kuukauden päästä on kulunut 20 vuotta siitä, kun tapasin nykyisen mieheni ensimmäisen kerran ja sille tielle jäin. Siinä kulunutta aikaa muistellessani havahduin jälleen ihmettelemään sitä, miksi me olemme edelleen niin rakastuneita. Mikä on se salaisuus, joka pitää meidät yhdessä kun moni muu avioliitto tai parisuhde kariutuu? Ja ennen kaikkea, miksi on niitä ihmisiä, jotka roikkuvat huonossa parisuhteessa tai ovat yhdessä ”ihan muuten vaan”, tuntematta kenties samanlaista onnea ja tyytyväisyyttä kun me? 20 vuotta. Se alkaa olla aika kunnioitettava aika rakkaudelle. Enköhän minä tuossa muutaman kuukauden sisällä paljasta pitkän parisuhteen salaisuuden omalta osaltamme vuosipäivän kunniaksi. Miltäs kuulostais?

Että tämmöttis täällä. Helmikuu vedetään hieman happea, mutta maaliskuu polkaistaan käyntiin Retroristeilyllä. Siitä se sitten matkailuvuosi 2018 lähteepi.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla  ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

Välimeren risteily: Esittelyssä Norwegian Epic

*Yhteistyössä Risteilykeskus*

Bruttovetoisuus komiat 155 873 (esim. Silja Serenade 58 376), pituutta 329,5 metriä, leveyttä lähes 41 metriä ja kansia 19. Matkustajia esimerkiksi 4 100 ja miehistöä siihen päälle 1 724 henkilöä. Siinäpä hieman lukuja vuonna 2010 valmistuneelle Norwegian Epicille, joka ulkonäkönsä puolesta jakaa mielipiteitä. Täytyy myöntää, etten minäkään ihan ole laivan ulkonäön ylimpiä ystäviä, mutta hei, sisäinen kauneushan se tärkeintä on, eiks vaan?

Perheemme on tehnyt läntisen Välimeren risteilyn kaksi kertaa Norwegian Epicillä, joista ensimmäisen parvekehytissä vuonna 2013 ja toisen The Haven 2-Bedroom Family Villassa vuonna 2017. Noiden kahden risteilyn välissä laivaa on uudistettu sisätiloiltaan pääasiassa tekstiileiltään vuonna 2015, joten miltäs siellä sisällä nykyään näyttää ja mitä kaikkea laivalla onkaan tarjolla?

Hytit

Norwegian Epic on siitä harvinainen laiva, ettei sillä ole ollenkaan ikkunallisia ulkohyttejä, vaan sisähyteistä hypätään suoraan parvekehytteihin. Silti majoitusvaihtoehtoja löytyy laivalta ihan komea määrä, sillä Inside, Balcony, Mini-Suite, Spa ja The Haven -hyttiluokkien sisältä löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Edellä mainittujen lisäksi laivalta löytyy yhden henkilön Studio -sisähyttejä, joihin sisältyy sisäänpääsy erityiseen loungetilaan, Living Roomiin.

Pstt. Missasitko sviittimme (The Haven 2-Bedroom Family Villa) esittelyn? Linkki tässä.

Maksuttomat ravintolat

Norwegian Cruise Linen laivojen etu on aina ollut iso määrä maksuttomia ravintoloita. Buffet Garden Café tarjoaa ruokaa aamusta myöhäiseen iltaan, ja jokaisena iltana buffetin teema vaihtuu hieman. Aamiaisen, lounaan ja päivällisen välissä on pienoinen tauko, joilloin buffet saattaa olla hieman vajaammalla tarjonnalla tai kiinni, mutta silloin ruokaa on tarjolla buffetin läheisyydessä olevassa Great Outdoorsissa. Valikoima on tietysti suppeampi, mutta esim. hampurilaisten ja nachohen ystävät löytävät tiettyinä aikoina itselleen evästä. Myös aamupalaa on saatavissa Great Outdoorsista, joten mikä onkaan sen parempi kuin nauttia aamiainen lämpimässä ulkoilmassa ja jatkaa oleskelua vieressä olevalla uima-allasalueella.

Uima-altaasta ja auringonottoalueesta puheen ollen, aluksen perällä sijaitseva yli 18-vuotiaille tarkoitettu auringonottoalue Spice H2O tarjoaa pikkupurtavaa, jottei pikkunälän yllättäessä tarvitse lähteä vaeltamaan aluksen toiseen päähän hakemaan ruokaa.

O’Sheehan’s tarjoaa vuorokauden ympäri mutkatonta ruokaa kuten ribsejä, fajitaksia ja burgereita ja onkin itse asiassa oiva paikka esim. yöruoan nauttimiseen. Nuudelien ja wokkien ystävät suunnatkoon Shanghai’s Chinese Restaurantiin, jossa pääsee maistelemaan aasialaista fuusioruokaa ja sen yhteydessä olevassa Shanghai’s Noodle Barissa voi syödä nuudelinsa hiukkasen nopeammin, omaan makuun valmisteltuna.

O’Sheehan’sin kasvisfajitas.

Shanghai’s Restaurant.

Shanghai’s Noodle Bar.

Entäs ne pääruokaravintolat? Pääruokaravintoloita on kaksi, pienempi ja hieman tunnelmallinen Taste sekä aluksen perässä sijaitseva suuri Manhattan Room, jossa on myös elävää musiikkia tarjolla. The Haven sviittimatkustajat voivat aterioida ilmaiseksi omassa privaattiravintolassaan The Epic Clubissa ja room service on heille ilmainen, mutta tavalliset matkustajat joutuvat maksamaan room servicesta 7,95 USD:n maksun/tuontikerta muutoin, paitsi kello 10.00 mennessä tuodusta mannermaisesta aamiaisesta.

Taste.

Maksulliset ravintolat

Guest Relations tiskin (suomalaisittain infon) lähellä olevasta Atrium Café & Barista on tilattavissa erikoiskahvia maksullisesti. Jotain pientä purtavaa kuten macaronsejakin tiskiltä löytyy, mutta hinta on valitettavasti minulle mysteeri.

Norwegian Epiciltä löytyy samat tutut ravintolat kuin  muiltakin Norwegian Cruise Linen laivoilta.  Pihviravintola Cagney’s Steakhouse,  italialaistyylinen La Cucina, ranskalainen Le Bistro, brasilialainen Moderno Churrascaria, japanilainen hibachi-ravintola Teppanyaki sekä uusimmilla laivoilla oleva sushiravintola Wasabi.

Teppanyaki ja sen eväksiä.

Ranskalainen Le Bistro.

Baarit & Lounget

Atriumissa järjesteteään erilaista ohjelmaa, joten tarjoilijat sukkuloivat pöytien välissä ja tuovat juomia Atrium Cafésta. Disco-meininkiä löytyy Bliss Ultra Loungesta ja casinossa pelaavat saavat drinkkinsä kätevästi lähellä sijaitsevasta Cascades Barista. Epicin suuressa teatterissa (Epic Theatre) ei tarvitse olla kuivin suin, sillä ennen näytöstä tarjoilijat tuovat paikoillesi juomia tilauksesta ja näytöksenkin aikana voi varmasti juomansa baarista hakea. Headliners Comedy Clubissa juomatarjoilu pelaa myös ennen näytöstä ja mm. sikarin ystävät voivat istua lempisikari suussaan sekä nauttia lempijuomaansa Humidor Cigar Loungessa.

Malting’s Whiskey Bar.

Malting’s Whiskey Bar tarjoaa kivan valikoiman whiskejä ja muita juomia ajoittain musiikin kera, Shaker’s Martini Bar puolestaan mm. Martineja ajoittaisen pianomusiikin kera. Shaker’s Martini Barin läheisyydessä sijaitsee myös vilvoittava jääbaari Ice Bar sekä Saken ystävien Sake Bar, kaikki tässä kappaleessa mainitut kätevästi kannella 7.

24/7 auki olevan O’Sheehan’s in baari tarjoaa juomaa janoisille ja Liverpool-meininkiä löytyy The Cavern Clubissa, jossa voi kuunnella vaikkapa The Beatlesin cover-bändiä. Me tykästyimme valtavasti miehen kanssa The Cavern Clubiin ja kävimmekin siellä kuuntelemassa musiikkia useampana iltana.

Mites ne baarit aurinkokansilla? Tottahan toki uima-altaiden ääreltä löytyypi Waves Pool Bar, täysi-ikäisten Spice H2O:sta baari ja rauhalliselta Posh Beach Clubilta myös. Posh Beach Club kuuluu The Haven -sviittiluokassa matkustavien etuihin, ja tuossa luokassa matkustavat voi tilailla juomia myös The Epic Club Loungesta tai Courtyard Grillin baarista.

Aktiviteetit

Eipä ole Karibian-risteilijää, jolla ei olisi uima-allaskantta. Norwegian Epicin Aqua Park on varmasti eri ikäisille sopiva, sillä sieltä löytyy kaksi uima-allasta, viisi poreallasta, lastenallas ja useampi vesiliukumäki. Monen suosikki kaikista lienee kuitenkin Epic Plunge, eräänlainen ”kulhollinen” vesiliukumäki, jossa lasketaan kumilautoilla. Pienempien lasten vanhemmat kiittävät varmasti Aqua Park Kid’s Poolin sijaintia, sillä osa vesileikkipaikoista on sijoitettu varjoon.

Savupiippujen juurella voi testailla sitä, kuinka korkealle uskaltaa kiivetä seinäkiipeilypisteellä. Kymmenisen metrin päästä löytyy videopelien Video Arcade ja siinä läheisyydessä, kantta ylempänä teini-ikäisille tarkoitettu Entourage Teen Centre. Nimensä mukaisesti sinne ei ole muun ikäisillä mitään asiaa ja illalla hengailutila muuttuukin teinien omaksi yökerhoksi.

Mitäs muuta? Sports Complex sijaitsee aluksen perällä, kannella 17, ja sieltä löytyy mm. koripallokenttä, 7,3 metriä korkea kiipeilyteline sekä golf-lyöntihäkki. Eikä siinä vielä kaikki, niin kuin ostostv:ssä tupataan lausumaan. Hölkkää ja kävelyä voi harrastaa pitkillä kansilla (reitti merkitty) ja hien saa varmasti irti Pulse Fitness Centressä tai The Havenin matkustajat omalla pikkuisella kuntosalillaan. Kahden kannen korkuinen Wii Wall ei sekään päästä hikikarpaloitta, jos intoutuu pelailemaan kunnolla kilpaa. Lepoa ja nautintoa tarjoaa Thermal Spa Suite ja Mandara Salon & Spa, jossa voi ottaa kauneushoidon ja tuunata vaikka tukkansa kuosiin iltaa varten. Lapset ja nuoret puolestaa pidetään kiireisenä Splash Academyssä, jonne aikuisilla ei ole mitään asiaa.

Tulko hiki aktiviteetteja lukiessa? Mites keilailu? Keilaratoja löytyypi sekä O’Sheehan’sista kannelta 6 että Bliss Ultra Loungesta kannelta 7. Omaa nassuaan voi ihastella kannella 5 sijaitsevassa Click Photo Galleryssa, josta löytyy sinusta risteilyn aikana otettuja kuvia. Sieltä onkin sitten hyvä suunnistaa taidegallerian kautta vaikkapa Epic Theatreen, jossa on tarjolla erilaisia ohjelmanumeroita ja mm. huippuluokan musikaali. Viihdettä tarjoaa myös Headliner’s Comedy Club musiikin, komedian ja muiden esitysten kera. Juu ja Epic Casinoa tuskin tarvitse enempää esitellä. Tupakoimattomia kyllä varoittelen siitä, että casinossa pelaavat saavat tuprutella tupakkaa.

Kaikkea laivan ohjelmaa on tähän postaukseen mahdoton kirjoittaa. Ohjelmaa rauhallisesta menevään löytyy kaiken ikäisille ja kaikkea ei ihan oikeasti edes käymään läpi. Kannattaakin suosiolla katsella risteilyohjelma pieteetillä je merkitä ne omat mieleiset vaikka kynällä.

Viihde

Norwegian Cruise Line on saanut kehuja ja on palkittukin viihteestään, joten Norwegian Epicilläkään ei aika käy pitkäksi. Epic Theatressa pyörii Priscilla Queen of the Desert -Broadwaymusikaali, jonka musiikki vie mennessään ja yli 500 puvun väriloisto ihastuttaa. Burn The Floor tanssinäytös on nähtävissä pääruokaravintola Manhattan Roomissa ja Cirque Dreams Epicurean show’ssa voi hämmästellä akrobaattitemppuja aterioinnin yhteydessä. Headliner’s Comedy Clubissa on tosiaan erilaista ohjelmaa ja koko perhe pidetään kiireisenä tunnin ajan vaikkapa Escape The Big Top pakohuonepelissä, jonka olemassaolon me valitettavasti unohdimme. Sen siitä saa, kun ei tutki tarpeeksi tarkkaan laivan risteilyohjelmaa, joka on pitkä jokaisena päivänä.

Mites shoppailut?

Ostakaa, ostakaa ja ostakaa. Kaikenlaisia myyntitapahtumia ja arvontoja on ympäri laivaa ja tuotteita myynnissä alkoholista elektroniikkaan ja timanttikoruihin. Tarjoushaukat seuraavat ahkerasti päivittäin vaihtuvia tarjouksia, mutta esimerkiksi halpojen korujen kanssa kannattaa olla varovainen. Ruotsinlaivojen pursuavia karkki- ja alkoholihyllyjä ei NCL:n laivoilla näe, joskin pieni valikoima tuotteita kyllä löytyy. Alkoholin hinta ei kovin edullinen ole, mutta joissain tuotteissa hinta on ihan ”ostettava”.

No, mitäs mieltä olin laivasta?

Norwegian Epic kätkee ulkokuorensa sisälle upean viihdekeskuksen ja tuntuu tiloiltaan ihka oikealta laivalta. Koostaan huolimatta siinä on palvelujen sijoittelun myötä sellaista ”sopivaa kokoa”, ettei laiva tunnu omasta mielestäni niin isolta kuin onkaan. Breakaway ja Breakaway Plus -luokan laivoilta tuttu Waterfront -ulkokansi loistaa poissaolollaan eikä mereen Epicillä saa samanlaista yhteyttä, mutta hyvin me tunnuimme pärjäävän ilmankin sitä. Lapsiperheille laiva on erinomainen ja Norwegian Cruise Linen vapaampi Freestyle -konsepti on kuin kirsikkana kakun päällä. Palvelu oli risteilyllämme hyvää joka puolella laivaa.

Vinkit

Broadwaymusikaali Priscilla Queen of the Desert kannattaa käydä katsomassa, jos yhtään tykkää 70- ja 80-luvun discohiteistä. Ihan lapsille en kuitenkaan suosittele esitystä muutaman siinä olevan tapahtuman takia.

Teppanyaki on koko perheen ravintola, jossa lapset otetaan kivasti huomioon. Lasten ei ole pakko tilata Teppanyakin omalta listalta, vaan normaali lastenmenu on myös tarjolla ja ateriointi on tuolloin maksuton. Kasvissyöjät, merenelävien ystävät ja lihansyöjät löytävät varmasti mukavaa ruokaa, mutta valkosipulia ravintolassa käytetään kiitettävä määrä. Jos tuo valkosipuli on jo tuoksultaan nou nou, kannattaa käydä juttelemassa asiasta ennakkoon tai unohtaa koko ravintola. Lisähuomautuksena vielä se, että ko. ravintola on pieni ja suosittu, joten varauksen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Myös alkuiltoina ja risteilyn loppupäästä löytyy helpommin paikkoja ravintolaan.

Välimeren risteilyllä laiva saattaa jäädä kauas varsinaisesta nähtävyyskohteesta ja esimerkkinä vaikkapa Rooma, jonne on Civitavecchian satamasta matkaa noin 80 kilometriä. Retki Roomaan vie koko päivän joten harkitse, kannattaako sinne lähteä. Jää joissain satamissa laivalle. Saat rauhallisen laivan ja rauhallisen aurinkokannen.

Premium All Inclusiveen sisältyvien juomien lisäksi laivalta löytyy kalliimpiakin juomia/drinkkejä. Premium All Inclusiveen kuuluvien drinkkien maksimihinta on 15 USD, mutta kalliimpia drinkkejä tilatessa maksat vain kalliimman drinkin ja 15 USD:n erotuksen. Tuon lisäksi tulee myös 18 %:n gratuity, mutta ylimenevä summa ei ole kuitenkaan niin iso, etteikö kannattaisi joskus maistaa jotain hieman erikoisempaa juomaa niin halutessaan.

Chocolate Martini, anyone?

P.S.: Tiesithän, että Norwegian Cruise Line on nykyään Premium All Inclusive, eli maksuttomien ruokaravintoloiden lisäksi risteilyn hintaan kuuluu myös laaja valikoima juomia (jopa ne alkoholijuomat 15 dollariin saakka) sekä palvelurahat laivan henkilökunnalle. Aivan uutta on se, että Premium All Inclusiveen kuuluu myös ilmainen Wi-Fi 60 minuutiksi per matkustaja, matkustit sitten missä hyttiluokassa tahansa. Sviittimatkustajille edellä mainittujen etujen lisäksi tulee muutakin kivaa, mutta tarkemmat tiedot löytyy Norwegian Cruise Linen omilta sivuilta.

Yhteistyössä Risteilykeskus, josta saimme alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla  ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.