Bloggaajista, blogituloista ja kateellisista ihmisistä

Rantapallossa kirjoittava London and Beyond Lena pohti äskettäin postauksessaan blogituloja ja sitä, pitäisikö niitä hävetä vai ei. Tarkoitus oli avautua Lenalle kommentissa, mutta sitten sitä tarinaa tulikin niin paljon, että päätin kirjoittaa ihan oman postaukseni asiasta. Että täältä kuulkaattes pesee kritiikkiä niin kateellisille lukijoille kuin hieman bloggaajillekin, olkaattes hyvät!

Ööö? Mikä mättää?

Huoh, minen ole lukenut paljoa blogeja, joten en tiedä tarkalleen, miten paljon ja millä tavalla bloggaajien tuloista on nillitetty. Jotain pöhinää se nillitys on kuitenkin aiheuttanut, jos kerran bloggaajat rupeavat puolustelemaan tulojaan ja etujaan, tai häpeämään. Bloggaajien tuloissa ei ole mielestäni mitään hävettävää, mutta pitäisi aina muistaa, että vaikka kuinka väittäisi bloggaamisen olevan ihka oikeaa työtä, ei se siltä tavallisen ihmisen silmissä näytä koskaan.

Niinpä niin, kateus, tuo paha voima se vaan jaksaa tunkea lonkeroitaan kauniiseen, vaaleanpunaiseen maailmaan. Kateellisia ihmisiä on ja valitettavasti sille ei vaan voi mitään. Silloin kun bloggaaja postaa toinen toistaan kauniimpia kuvia, joista paistaa hyvin huoliteltu elämä, vaatteet, vip-kutsut, ja -matkat, ei voi todellakaan olettaa, että kaikki lukijat ihastelevat ja tsemppaavat postauksisssa. Laittamalla itsensä someen asettaa samalla itsensä koko kansan arvosteltavaksi ja se on vain julma fakta, ettei kaikilta lukijoilta tule välttämättä positiivisia kommentteja. Hyi minua kun sanon, että negatiivisiakin kommentteja on pystyttävä ottamaan vastaan, jos meinaa somessa esitellä elämäänsä.

No, onko se bloggaaminen työtä?

Minä tiedän, että ammattilaisbloggaaminen on työtä, eikä minusta olisi tässä elämäntilanteessa todellakaan siihen. Moni tavallinen ihminen ei kuitenkaan näe bloggaamista työnä, vaan näkee sen ”luksuksena”, josta bloggaaja saa nauttia ja hyvässä tapauksessa saa siitä vielä rahaa. Ihmisluonnetta hiukkasen tuntevana voin sanoa, että monille kelpaisi luksuselämä ja sekös harmittaa, kun jotkut saavat sen ”tekemättä mitään”. Sitähän se bloggaaminen monien mielestä on, väsätään olkkarin sohvalla 30 – 60 minuuttia tekstiä ja valitaan valokuvat, jotka on otettu huippukameralla, jonka jokin yhteistyökumppani on kumminkin antanut bloggaajalle ilmaiseksi. Harvempi bloggaaja oikeasti kertoo postauksen perään siihen uhrattujen tuntien määrää taikka siitä luomisen tuskasta, mitä kaikkea mediakauniin postauksen eteen on täytynyt tehdä.

Voi meitä ihmisiä!

Ihminen on jännä olento. Pahista telkkarissa näytelleet näyttelijät saavat siviilissä vaikka mummolta käsilaukusta päähän bussissa, joten kyllähän bloggaajankin elämä on juuri niin kiiltokuvamaista kuin blogi näyttää. Pakkohan se on tuommoinen itseriittoinen bloggaaja palauttaa maan päälle korkeuksistaan, eiks vain? Ja tähän perään se silmäniskuhymiö, jota en suosi postauksissani.

Romantic Room view from balcony

Oih, skumppaa ja herkullinen hedelmälautanen huoneeseen tuotuna Italian Gardajärvellä heinäkuussa 2016. Ihan itte kuulkaattes tilattiin ja maksettiin, kuten koko matka. Minen lähestynyt mitään hotellia anoen ilmaisyöpymistä tai pressihintaa, koska reissu ei olisi enää lomaa nähnytkään, jos olisi ollut ”kirjoitusvelkaa” jonnekin suuntaan. Minulle ei tulisi mieleenkään reissata kotimaassa tai maailmalla vain ja ainoastaan toisten laskuun, joten pelkkää yhteistyöblogia tästä ei koskaan tule. Että hmm. Olenko tyhmä, kun en käytä blogiani hyväksi matkoillani, viisas kun osaan lomailla vai rikas, kun pystyn maksamaan omat matkani itse? Siinäpä pulma.

Minä olen saanut pieniä tuloja blogistani, mukavia kutsuja ja reissuja, enkä voi kuin olla iloinen. Blogissa kirjoitan niistä avoimesti, muttei minulla ole tarvetta huudella niistä suuresti siviilissä. Oma elämä on opettanut olemaan varovainen rahoista puhuttaessa, sillä ainakin minuun kateellisten ihmisten jopa hyökkäävä käytös sattuu.

Kthetraveller1

Oi sitä ihanaa elämää huhtikuussa 2015, kun sain järjestää sviittijuhlat eli Sviibit yhteistyössä silloisen Solo Sokos Hotel Aleksanterin ja Kakkugallerian kanssa. Edellä mainitut tahot tarjosi meikäläiselle kunnon bileet, majoituksen ja herkulliset eväkset. Kyllä sitä kuulkaattes painittiin postauksen kirjoittamisen kanssa sen jälkeen ja toisaalta, ei niissä sviibeissä paljoa pystynyt ottamaan rennosti kun kameran oli laulettava. Mutta psst, eihän sitä nyt passaa kertoa, että työksi ne bileet meni.

VR

No mutta kappas, mikäs se nenän eteen tupsahti junassa, kun pääsin Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlille Viking Linen ja VR:n kutsumana syyskuussa 2015? Oi että, kun oli upea matka. Tälle naiselle se oli oikea unelmien täyttymys, mutta takaraivossa painoi koko ajan tieto, että kuvia on otettava ja kokemuksista on kirjoitettava reissun jälkeen. Niin juu, ja aikamoinen reissu se olikin. Viisi laivaa 89 tunnissa -turnee sisälsi kutsuvierasmatkan Ahvenanmaalle Viking Linen ja VR:n toimesta, yhteistyömatkan Pietariin St. Peter Linen kanssa ja kutsuvieraslounaan Norwegian Starilla Risteilykeskuksen kutsumana. Kaikista kirjoitin (ja stressasin).

Pietarin verikirkko 5

Siinäpä sitä komia rakennus Pietarista. Hiukkasenhan tuo St. Peter Linen yhteistyömatka kärsi siitä, että lapset oli matkassa. Testasimme risteilykonseptia lapsiperheenä ja lasten takia moni nähtävyys jäi valitettavasti käymättä. Harmi sinänsä, sillä Pietari on todella nätti kaupunki.

Silja Europa Maxim a la carte aamupala

No voih, lisää ihanaa skumppaa! Tallink Silja kutsui pienen poppoon median edustajia ja bloggaajia tutustumaan uudistettuun Silja Europaan huhtikuussa 2016. Aamu alkoi skumppa-aamupalalla, pääsimme kiertelemään laivaa ja paluu tapahtui samana päivänä m/s Starilla, mites muuten kuin Business Loungessa istuen. Minua hävettää, etten pystynyt koskaan kirjoittamaan Starin Business Loungesta, sillä kuvasaldoni Loungesta oli suorastaan säälittävä.

Silja musikaali Grease

Aijai, viihdettä ja nautintoa vatsalle, silmille ja korville. Tallink Silja kutsui Siljan Helsingin laivoilla pyörineen Grease-musikaalin ennakkonäytökseen maaliskuussa 2016. Hyvää ruokaa ja perään mukaansatempaava musikaali. Kyllä kelpas!

Solo Sokos Hotel Estoria

Tuosta se kaikki alkoi. Elämäni ensimmäinen kutsuvierasmatka, Solo Sokos Hotel Estorian avajaiset huhtikuussa 2014. Oi sitä tämän prinsessan onnea, kun tuollaiselle matkalle pääsin. Mutta ei meillä kuulkaattes ollut vapaata hetkeäkään, koska reissu oli kellotettu melkoisen kiitettävästi.

Energian oivalluskeskus 9

Siinäpä sitä testaillaan ilolla Energian Oivalluskeskuksen tarjontaa yhteistyössä Tallinnan kaupungin matkailutoimiston ja Energian oivalluskeskuksen kanssa maaliskuussa 2015. Päivä oli ikimuistoinen ja kerrassaan ihana, vaikka jouduinkin tekemään töitä ja takaraivossa piileskeli pieni pelko. Mitäs jos lapset ei tykkääkään, mitä ja miten kirjoitan kokemuksistamme?

Piritan seikkailupuisto

Tallinnan kaupungin matkailutoimisto ja Eckerö Line oli yhteistyökumppanina myös kesäkuussa 2014, kun teimme perheenä pikku reissun Tallinnaan. Pikkuisenhan minä nielaisin, kun näin perheellemme suunnitellut aikataulun, mutta hyvin se meni. Samoja asioita minä mietin tuolloinkin kun edellisen kuvan kohdalla. Mitäs jos lapset ei tykkääkään, mitä ja miten kirjoitan kokemuksistamme?

Kthetraveller aviomies

Aww, kattokaa nyt meitä rakastavaisia! Blogin kautta tuli ihana mahdollisuus osallistua Sokos Hotellien ”40 vuotta – 40 blogitarinaa” -kampanjaan keväällä 2014, ja olihan se melkoinen kunnia. Ihana, rentouttava hierontahetki Kokemus Helsinki Day Spassa, nautinnollinen illallinen Solo Sokos Hotelli Tornin ravintolassa ja yöpyminen samaisen hotellin Jugend -sviitissä. Yksi sana: nautinto.

Kthetraveller

Siinä. Pankaattes nyt haukkuen, kun pääsin Viking Linen kutsumana katsastamaan Viking Gabriellan uudistukset tuoreeltaan huhtikuussa 2016 ja visiteeraamaan siinä samassa Tukholman lakritsifestareilla. Jos tuo ei nyt hermostuta, niin tarttukaa sitten vaikka meikäläiseen ihmisenä. Kauhiat silmärypyt, ruma nenä ja tukkakin silmillä. Saakelin hyväosainen nainen, joka pääsee välillä nauttimaan bloggaamisen tuomista eduista ja hyi että, kun siviilissäkin menee hyvin. Avioliitto kukoistaa ja vaikka ikää on paljon ja kaksi lasta on pukattu maailmaan, niin kroppa on melkein kuin teinillä. Paha, paha nainen!

Ugh, voisin sanoa miljoona sanaa tästä kateellisuus-asiasta, mutta suljen pian sanaisen arkkuni. Minulle riittää jo se, että siviilissä saa pyöritellä näitä asioita. Sen kun vain ihmiset ymmärtäisivät, että jokainen on oman onnensa seppä. Blogi pystyyn ja niska limassa hommia tekemään, jos sen tuomat edut kiinnostaa. Jos oma työpaikka tai oma kumppani kyrsii, niin asialle kannattaa tehdä jotain. Bloggaaja, joka elää omaa unelmaansa, ei ole vienyt kateelliselta ihmiseltä rahaa, tavaroita tai kumppania. Itse asiassa hän ei ole vienyt yhtikäs mitään.

Hymy nassulle ja omaa mieluista hommaa tekemään, mitä se sitten onkaan. On suorastaan hölmöä keskittyä kadehtimaan toisia näkemättä ollenkaan sitä, mitä hyvää omasta elämästä löytyy. Katkeruus myrkyttää mieltä salakavalasti ja tuhoaa kaiken ilon elämästä. Sen kun ihmiset muistaisivat.

Peace and love!

P.S: Kuvat kaivettu blogini mediapankin syövereistä. Ei jaksanut ruveta metsästämään alkuperäisiä ilman vesileimaa. Siinä taas yksi syy, miksei minusta tule ammattilaisbloggaajaa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.

Huoh!

Helou helou! Heitetääns taas meikäläisen tylsät matkajutut olan yli ja avaudutaan klassiset kuulumiset tähän väliin.

Aloitin duunit tosiaan viime viikolla ja eka viikko meni ihan pöllönä asiakirjapinkkoja toljottaessa. Järki ei kulkenut yhtään, illat veny kun uni ei tullut ja olo oli kun pahimmankin jetlagin kourissa. Herkut maistui, sohva oli niin kutsuva ja omatunto soimas siinä samalla kun itsekuria herkkujen suhteen ei ollut yhtään. Kermapeffa indeed ja kyllä vaan voi ihminen kuulkaattes välillä inhota itteään sen takia. Muutama päivä on nyt totuteltu taas jumpparytmiin, mutta totaalisen lomailun jälkeen rääkin aloittaminen ei oikein maistu. Niin juu ja miksi maistuis, sillä en mää kyllä tuntenut olevani lomalla tänä kesänä oikeastaan ollenkaan.

Muottas Muragl Kthetraveller

Siinäpä ainoa kuva meikäläisestä tällä kertaa. Oli tarkoitus nakittaa tuo esikoinen ulos ottamaan meikäläisestä jonkinlainen edustuskuva, mutta ulkona on oikea sontakeli.

Pilkottu loma teki tuhojaan jaksamisen kanssa. Muutama lomapäivä juhannuksen ympärillä, duuniin, viikko lomaa joka huristeltiin kokonaan Alpeilla, taas duuniin ja sitten kaks viikkoa lomaa, jolloin käytiin Pori Jazzeilla ja möllötettiin viikko Espanjassa. Siinäpä ne helteet sitten oli, viikko helteitä Alpeilla ja viikko Espanjassa. Säät oli samantien kökköjä kun tultiin Suomeen, joten se siitä, mulla ei ollut kesää. Piste.

Niin juu ja se Espanja. Siitä tuli semmonen reissu että muistan koko elämäni. Meillä kävi Espanjan loma-asunnolla varkaita ja sehän oli semmonen juttu, että ne kävi kämpässä meidän nukkuessa sieltä. Onneks ei herätty, ties mitä olisivat tehneet meille jos oltas herätty, joten suurta traumaa mulle ei moisesta jäänyt. Oikeastaan ainoa, mikä tilanteessa mietityttää on se, että saakelin pirulainen operoi metrin päästä meidän sängystä, siitä sängystä jossa meikä nukkui lähes nakuna. Yö oli kuuma, joten on siinä varmaan ollut varkaalla näkemistä. Että nuin, selvitellään vielä varkaudesta aiheutuneita kuluja vakuutusyhtiön kanssa, joten kerron koko tarinan aikanaan postauksessa kun selviää, miten korvausten kanssa meni.

Miraflores Beach & Country Club Bedroom

Tuossa sängyssä minäkin nukuin ja tuossa vasemmalla se pirulainen operoi. Onneksi en tosiaan herännyt.

Muistattekos muuten kun viime syksynä avauduin kaikista pahoista asioista postauksissa ”Ei kurjuutta kummempaa, pohdintoja kateudesta” ja ”Mitäs pääkopalleni kuuluu, ihan ihan oikeasti?” . Voi jösses jos voisin kertoa, mitä kaikkea olen joutunut käymään pääkopassani läpi ja miksi, mutta en vain voi.  Nämä kuukauden on mennyt asioiden kanssa vaihtelevasti, on ollut paljon suvantovaiheita, iloakin, mutta olen myös itkenyt ja ollut turta välillä. Asiat on pikkuhiljaa nytkähtänyt eteenpäin, toivon mukaan positiivisesti. Valitettavasti tieto on lisännyt toisenlaista tuskaa, joten ei tässä ole vieläkään saanut pääkopalleen rauhaa. On todella surullista huomata olevansa kykenemätön parantamaan maailmaa, mutta näillä on nyt mentävä. Olen kyllä todella onnellinen siitä, että mulla on mahtava aviomies tukena.

Matkoista sen verran, että kalenteri näyttää melko mukavalle. Näyttäisi siltä, jos mitään pahaa ei tapahdu, että perheemme suuntaa Karibialle vielä tämän vuoden puolella. Kerrottiin lapsillemme matkavarauksesta viime viikolla ja ainoa, mitä he sanoivat oli ”ok”. Taitaapi olla tenavat niin tottuneita matkusteluun, ettei niitä liikuta enää mikään. Sinänsä surullista.

Matkoista pitää osata iloita ja saa hihkua, eiks vaan?

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.

Vaellus Alpeilla, Muottas Muragl

Alppireissu Day 3

Halusimme miehen kanssa tehdä jotain kevyttä ympäristöön tutustumista Pontresinassa, joten päädyimme kävelemään upean maisemareitin Muottas Muragl-vuorella. Maisemareitti ”Panoramaweg” oli juuri sopiva meille, sillä sen kestoksi oli arvioitu noin pari tuntia, sen luvattiin sisältävän kauniita maisemia eikä reitti ollut myöskään kovin vaativa. Puolivälissä reittiä oli terassiravintola, jossa oli mahdollisuus nauttia virvokkeita ja pientä evästä. Ravintolan lähellä oli myös siisti ja hyvin hoidettu ulko-wc, jonka vieressä oli käsienpesuallas ja juoksevaa vettä käsien pesua varten.

Grand Hotel Kronenhofin majoituspakettiin kuuluneet köysirataliput oli kiva etu, sillä pelkästään Muottas Muraglille suuntautuva funikulaari ja Languardin asemalta alas Pontresinaan tuonut hiihtohissi olisi maksanut meiltä yhteensä 113,80 CHF.

Muottas Muragl Cable Car 1

Huhheijaa. Noilla Grand Hotel Kronenhofin antamilla lipuilla olisimme voineet huristella tosiaan niin paljon kuin sielu sietää. Melkoinen etu, jos on kovin liikkuvaista sorttia.

Muottas Muragl Mountain Cable car 2

Tässä sitä huristellaan funikulaarilla kohti huippua.

Romantik Hotel Muottas Muragl

Muottas Muraglin huipulla, funikulaarin pääteasemalla meitä matkailijoita ilahdutti Romantik Hotel Muottas Muragl, jonka kutsuvan näköinen terassi suorastaan huusi istumaan sinne viinilasillisen kanssa. Viini sai kuitenkin jäädä, sillä me reippaat ulkoilijat lähdimme jatkamaan matkaamme sen siliän tien.

Romantik Hotel Muottas Muragl Terrace

Mikäs tuossa olisi tosiaan ollut istuessa…

2 454 metriä korkealla Muottas Muraglilla olisi ollut tarjolla meille muutakin. Hotellin lähellä oli maailman tarkin aurinkokello, jota olisin käynyt varmasti ihmettelemässä jos olisin sen olemassaolosta tiennyt. Romantiikan kaipuisena olisin myös hankkiutunut terassille auringonlaskun aikaan ihailemaan maisemia ja jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin patikoinut myös ihanan Lej Muragl -reitillä sijainneen kirkkaan järven äärelle.

Muottas Muragl St Moritz

Oih. Kattokaa nyt noita maisemia! Alla järviä ja mm. St. Moritz. Täytyypi myöntää, että hiukkasen meikkistä jäi kaivelemaan, kun Romantik Hotel Muottas Muraglin terassille ei tullut palattua iltahämärissä. Auringonlasku terdeltä katsottuna olisi varmasti ollut ikimuistoinen.

Alp MuottasMuottas Muragl hikeMuottas Muragl viewMuottas Muragl Panoramaweg

Reitti ei tosiaankaan ollut haastava, mutta muutaman kerran jouduin hieman hakemaan astumiskohtaa kivisellä polulla.

Muottas Muragl PanoramaMuottas Muragl hikingMuottas Muragl vaellus

Saanen esitellä meikäläisen lempparin. Ylläoleva karu polku vaan ihastutti jotenkin. Niin juu ja jos meikä pohti Berggasthaus Aescher-Wildkirchlin terassilla sitä, kieriikö vuorenrinnettä alas koskaan harhaan astuneita/unissaan kääntyneitä lampaita, niin tuossa ylläolevalla polulla pohdin sitä, miten kivet oli saatu niin hienoon järjestykseen. Ja kuka jaksaa tota hommaa? .

Muottas Muragl Panoramic RouteCaland Beer

Tadaah! Kyllä kuulkaattes maistui yksi kylmä olut (n. 9 CHF) hyvälle puolivälissä matkaa.

Muottas Muragl

Heip hei, ei kun matkaa jatkamaan ja Alp Languardin asemalta hiihtohissillä noin 500 metrin päähän meidän hotellista.

Alp Languard Switzerland

Tiedoksi vaan, että nälkäisille ja/tai janoisille Alp Languardin hiihtohissiasemalta löytyypi ravintola isohkolla terassilla.

No, mitäs me ”not so vaeltajat” olimme mieltä?

Reitti oli oikein mukava, joskin koin Muottas Muraglin korkeuden hieman hankaloittavan olotilaani reitin alkupäässä. Joudun allergiani takia joskus käyttämään astmapiippua, joten ”pikkuastmani” saattoi olla syyllinen hankalaan olotilaani. Reitillä meni enemmän kuin luvatut kaksi tuntia, mutta me pysähdyimmekin ottamaan kuvia ja huilaamaan puolivälin ravintolassa. Matkan varrelta löytyi penkkejä joille istahtaa ja osassa vaellusreittiä oli sen verran tuuhea puusto, että puiden suojaan pystyin pakenemaan kuumana porottavaa aurinkoa. Ja tähän loppuun vielä pikku vinkki samaa vaellusta suunnitteleville: Mikäli haluat nauttia samoista maisemista mutta haet hieman haastetta, lähde talsimaan Panoramaweg Alp Languardista ylempänä olevan Muottas Muraglin suuntaan.  Mikäs sen oivempi päättäjäinen alppivaellukselle kuin maittava ateria tai lasillinen lempijuomaa Romantik Hotel Muottas Muraglin terassilla.

Me molemmat todella pidimme pienestä patikkareissustamme ja enpä pistäisi pahakseni, jos päätyisin joskus tekemään jotain vastaavanlaista. Onko kenties suositella jotain kivaa, muutaman tunnin helppoa vaellusreittiä mahtavin maisemin Euroopasta?.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.

 

Grand Hotel Kronenhof ***** (Pontresina)

Alppireissu Day 2 (ja 3)

”Hei, tervetuloa Grand Hotel Kronenhofiin. Älkää välittäkö autosta, minä hoidan sen ja matkalaukut”, huikkasi hotellivahtimestari iloisesti ja se oli sitten siinä, kaksi yötä ja kolme päivää takuuvarmaa nautintoa luksushotelli Grand Hotel Kronenhofissa. Automme ei tosiaankaan ollut kaikkein parhaimmassa paikassa hotellin etupihalla, mutta veikkaan, ettei hotellivahtimestaria olisi haitannut vaikka auton olisi jättänyt poikittain etuoven eteen.

(Ja tähän väliin pahoittelut kuvakokojen vaihtelusta. Otin Kronenhofin visiitin sen verran lomailun kannalta, että järjestelmäkamera pysyi melko useasti laukussa. Pyrin myös kuvaamaan mahdollisimman huomaamattomasti ja välttelemään muita asiakkaita, joten kuvat ovat mitä ovat. Tsorppa!)

Grang Hotel Kronenhof exterior

Hotelli

Viiden tähden Grand Hotel Kronenhof on toiminut vuodesta 1898 saakka ja kantaa arvokkaasti historiaansa. Hotellin julkisissa tiloissa voi astia hienostuneisuuden ja ihanan vanhan ajan, mutta hotellien huoneet on sisustettu modernimmin ja vanhaa kunnioittaen. En nyt selittele hotellista enempää tässä postauksessa, joten tarkempi esittelyni ja lisäkuvia hotellista kiinnostuneille löytyy täältä. Kyseinen postaus on pari vuotta vanha, mutta muutoksia hotellin tiloissa tai palveluissa ei ole tapahtunut.

Grand Hotel Kronenhof lobbyGrand Hotel Kronenhof Lobby 2Grand Hotel Kronenhof interior

Hotelli oli siis meille tuttu jo kahden vuoden takaa ja sen hienostunut tunnelma jäi tuon visiitin jälkeen kummittelemaan mielessä sen verran vahvasti, että suuntasimme sinne jälleen tänä vuonna. Tällä kertaa sää suosi meitä ihan eri lailla, sillä edellisellä kerralla olimme hytisseet koleassa ja sateisessa säässä. Sisäänkirjautuminen hotellilla oli jälleen miellyttävä tilanne. Edellinen vierailumme oli painettu hotellilla muistiin, ja iloksemme meidät upgreidattiin historiallisen päärakennuksen vaatehuoneelliseen Comfort-huoneeseen.

Grand Hotel Kronenhof key

Ne pienet asiat, jotka saavat asiakkaan tuntemaan olonsa tärkeäksi

Emme ehtineet kävellä kovinkaan montaa metriä huoneeseemme saattajamme kanssa, kun hotellinjohtaja tuli tervehtimään meitä. Hän toivotti meidät jälleen tervetulleeksi ja iloitsi siitä, että saimme tällä kertaa paremman sään verrattuna edelliseen kertaan. Pieni asia tosiaan tuo sään muistaminen, mutta herra hotellinjohtaja oli nähnyt ilmiselvästi hieman vaivaa kaivaakseen jotain sellaista keskusteltavaa, joka koski juuri meitä ja tuntui henkilökohtaisemmalta. Itse asiassa sama herra oli myös painanut mieleemme aiemman road trippimme, joten lähtöpäivänä meidät hyvästellessään hän kysyi, minne päin jatkaisimme tällä kertaa matkaamme. Kaikki keskustelut, joita kävimme henkilökunnan kanssa vierailumme aikana laitettiin ilmiselvästi muistiin hotellilla, sillä yhdelle työntekijälle mainittu asia otettiin muutaman päivän päästä esille eri työtehtävässä toimineen palveluhenkilön toimesta. Juuri nuo asiat ovat niitä, joista tuntee tasokkaamman hotellin. Henkilökohtainen palvelu, sitä minä jaksan peräänkuuluttaa.

Double Room Comfort

Huoneemme oli tällä kertaa vaaleampisävytteinen kuin edellisellä kerralla. Näkymät ikkunasta oli samanlaiset kuin viimeksi ja peitotkin olivat jälleen yhtä muhkeita. Huoneessa odotti etukäteen tilaamani kuohuviini (halvin pullo n. 59 euroa) ja laukutkin tuli melko pian huoneeseemme. Huoneessamme ollut tilava vaatehuone oli varsinainen etu meille, sillä matkatavaraa oli kiitettävästi.

Grand Hotel Kronenhof Double Room Comfort

Oih! Kattokaa nyt noita peittoja, joskin puolipäiväpeittoa ei sängyllä näkynyt. Liekö ollut pesussa. Hedelmät kuuluivat huoneen hintaan.

Grand Hotel Kronenhof personal message

Jälleen henkilökohtainen tervehdys. Pieni asia, mutta tuota sen pitääkin olla tämän tasoisessa hotellissa.

Grand Hotel Kronenhof view from room

Näkymät huoneemme ikkunasta.

Marmorinen kylpyhuone oli tilava, sieltä löytyi kylpyamme ja suihku, käsienpesualtaat ja hoitotuotteet tuplana. Ainoastaan huulirasvaa ja silmänympärysgeeliä sekä puhdistusliinaa oli yksi kappale, mutta toisaalta en viitsinyt testata, olisiko edellä mainittuja tuotteita lisätty niiden poistuttua pullorivistöstä. Muita tuotteita lisättiin kiitettävästi vierailumme aikana.

Grand Hotel Kronenhof Double Room Comfort BathroomGrand Hotel Kronenhof BathroomGrand Hotel Kronenhof Bathroom products

Kylpyhuoneesta löytyi brittiläisen luksusmerkin Aspreyn tuotteita.

Ateriointi hotellilla, aamiainen

Olimme ottaneet pieneen lisähintaan (35 euroa/hlö/pv) puolihoidon, joka kannatti kyllä ottaa. Aamiainen oli jälleen yltäkylläinen, henkilökunta keräsi lautaset ripeästi ja kaikki toimi erinomaisesti. Tee ja kahvi tuotiin pöytään, halutessa myös mehut. Ainoa miinus oli esillä olevien ruokien tarjoiluottimet buffet-pöydässä, sillä ne oli sijoitettu muutamille lautasille ruokien eteen. Samalla alueella sijaitsi sekä kasvikset että kalatuotteet, joten pikkuisenhan minä jouduin arpomaan, millä ottimilla ei oltu koskettu kalatuotteisiin.

Grand Hotel Kronenhof Breakfast

Tuoreita, muhkeita ja lämpimiä croissantteja, ihania mehuja, jopa hotellin omaa puristamaa monivitamiinimehua. Vihanneksista oli tarjolla oli vain kurkkua ja tomaattia, mikä oli hiukan tiukka pala tälle naiselle. Saattaa olla, että jotain olisi löytynyt, jos vain olisin viitsinyt kysyä. Hyi minua tuppisuuta suomalaista.

Grand Hotel Kronenhof Breakfast 2

Mieheni ihastui hotellilla tarjottuun Sirocco-teehen. Katsokaa nyt tuota kangaspussiakin!

Ateriointi hotellilla, illallinen

Ensimmäisenä iltana alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka tilattiin menusta, toisena iltana alkuruoka puolestaan noudettiin buffet-pöydästä. Kasvissyöjille oli hieman vähän tarjontaa buffetin puolella (tuotteiden kuva alla), mutta keittiö teki minulle erillisen alkuruoka-annoksen buffetin tarjonnan lisäksi. Ruoka oli hyvälaatuista ja maittavaa, joskaan huippu gourmeeta se ei ollut. Ravintolan pelkkä viinilista oli 22-sivuinen, mutta hinnat olivat Suomen ravintolahintoihin verrattuna sen verran korkeita, että tyydyimme yksiin lasillisiin viiniä/ilta. Rahasta se ei ollut kiinni, vaan periaatteesta.

Grand Hotel Kronenhof BuffetGrand Hotel Kronenhof Dinner

Pääruoka.

Arvioni

Grand Hotel Kronenhof sopii nautintoa ja rauhaa, arvokasta ympäristöä hakevalle ihmiselle. Hotellin Spa ja sen palvelut ovat erinomaiset, enkä yhtään ihmettele sitä, että kyseinen Spa on saanut palkintoja. Meitä suomalaisia saunaintoilijoita ilahduttaa varmasti se tieto, että hotellista löytyy kunnon suomalainen sauna (alaston alue, 80 – 90° C). Spassa on tarjolla myös ilmaista pikkupurtavaa ja juotavaa, uima-allasalueelta on mukavasti uloskäynti pienelle auringonottoalueelle.

Palvelu on ensiluokkaista ja hotellin historiallisuutta henkivää, eli kannattaa tottua siihen, että henkilökunta on tikkana auttamassa sinulta vaikkapa takkia päältä. Hotellin arvokkuuden takia illallisella on pukukoodi, mutta aivan iltapukuihin ja smokkeihin ei sentään tarvitse pukeutua. Perustavikselle en siis hotellia suosittele, jos hienostunut ympäristö ja palvelu ei ole se ”sinun juttusi”. Omasta mielestäni hotelli ei ole kuitenkaan liian jäykkä, sillä vastaus oli melkoisen leppoisa tiedusteltuamme julkisten aikataulua patikointireittimme suuntaan. ”Busseja menee näinä kellonaikoina, mutta jos jaksatte odottaa hieman niin hotellivahtimestari voi heittää teidät sinne. Otatteko vettä mukaan?”. Tottahan toki meille kuljetus kelpasi, ja rento juttuhetki hotellin espanjalaisen työntekijän kanssa oli ikimuistoinen. Kyseinen työntekijä itse asiassa vannotti meitä soittamaan hänet myös hakemaan meidät kun vaelluksemme olisi loppu, mutta me emme viitsineet. Tuntui kerrassaan hölmöltä pyytää meille kuljetus 500 metrin matkalle.

Huonehinnat alk. n. 360 euroa/yö (Standard-huone) ja 430 euroa/yö (Comfort-huone). Hotellilla on erilaisia tarjouskampanjoita, joten kannattaa katsella sillä silmällä. Meidän diiliimme kuului myös köysirata ym. hissiliput, joilla saimme huristella mielin määrin vierailumme ajan.

Suosittelen!

Hotellin kotisivuille pääset tästä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.

Hotelliarvostelu: Villa Nicolli Romantic Resort (Gardajärvi)

Alppireissu Days 4 – 6

Olen laadukkaiden ketjuhotellien ystävä, sillä silloin voi yleisimmin mennä takuuseen siitä, että palvelu toimii ja mahdolliset virheet tai puutteet korjataan varmasti. Hääpäivän juhlamatkallemme sattui kuitenkin myös yksityinen perheomisteinen hotelli, Villa Nicolli Romantic Resort, joka yllätti todella positiivisesti erityisesti asiakaspalvelullaan.

Villa Nicolli Romantic Resort

Se ensimmäinen tunne, kun astuimme hotellin ovesta sisään, oli tälle suomalaiselle naiselle hyvin hämillinen. Meidät otettiin lämpimästi ja luontevan tuttavallisesti vastaan, ihan kuin olisimme tulleet toistamiseen kylään. Asiointi front deskin kanssa sujui herttaisissa merkeissä ja front deskin naishenkilökunta auttoi jopa laukkujemme kanssa hissille.

Villa Nicolli Romantic Room

Huoneemme (Romantic Room parvekkeella) sijaitsi hotellin päärakennuksen ylimmän kerroksen päädyssä, joten huoneemme oli hyvin rauhallinen koska käytävällä ei ollut ohikulkuliikennettä. Kylpytakit ja -tossut rantapyyhkeiden kera odotti huoneessa, ja hygieniatuotteita täydennettiin päivittäin kylpyhuoneeseen. Huoneen ja koko hotellin kunto oli hyvä, joskin ikä näkyi sisustuksessa ajoittain. Siisteydessä ei ollut moitittavaa. Huoneemme ilmastointi toimi melko hyvin, mutta superviileää huoneesta ei saanut.

Luulin jo hotellin unohtaneen huoneeseemme ”upon arrival” tilatun kuohuviinin ja hedelmätarjottimen, mutta oveen koputettiin ennen kuin ehdin edes reagoimaan suuremmalti asiaan. Front deskin henkilö toi mukanaan hienoa hedelmälautasta (suklaata mukana!) ja hotellin baarimestari toi meille valitsemansa kuohuviinin, sekä esitteli viinin. Tottahan toki hän myös avasi hyvin jäähdytetyn pullon ja tarjoili kuohuvan laseihin.

Villa Nicolli Fruits and bubblesRomantic Room view from balcony

Kippis! Yllä näkymä parvekkeeltamme.

Huoneemme hintaan kuului puolihoito, joten talsimme ensimmäisenä iltana innokkaina hotellin ravintolaan. Alkusalaatit oli noudettavista pienestä buffet-pöydästä, mutta muutoin pöydissä odotti menut, joista oli valittavissa alku- pää- ja jälkiruoka. Tämän lisäksi saimme joka illallisella ns. keittiön tervehdyksen. Keittiö suosi lähiruokaa ja mm. kasvissyöjät sekä keliaakikot oli huomioitu hyvin.  Ruoka oli onnistunutta ja maistuvaa, joskaan ruotsinlaivojen à la carte-tasoista ruoka ei ollut. Hotellilla oli tiedossa, että kyseessä oli 15-vuotis hääpäivämme juhlamatka, joten pöytämme oli sijoitettu rauhalliseen nurkkaukseen, mistä minä, ihmisten seuraamista rakastava nainen, nautin paljon.

Villa Nicolli Romantic Resort dinner menu

Aww, miten hellyttävää! Eihän illallismenu ollut nyt ihan täyttä suomea, mutta yritys hyvä kymmenen. Niin juu, ja miksi hotellilla oli tarjota suomenkielinen menu? Meidän aikanamme hotellilla oli suomalaisia asiakkaita yhteensä 50. Mm. Aurinkomatkat käyttää tätä hotellia ja on merkinnyt sen sivuillaan suomalaisten suosikiksi, enkä ihmettele yhtään. Helposti lähestyttävän henkilökunnan mutkaton, vilpitön ja ystävällinen palvelumentaliteetti sopii suomalaisille.

Palvelu ravintolassa oli kerrassaan erinomaista: Tyhjät lautaset hävisivät nopeasti pöydästä, uudet annokset tulivat kiitettävällä ripeydellä, palvelu oli henkilökohtaista, ystävällistä ja viiniä saapui suosittelemaan itse hotellin baarimestari. Buffet-aamupala tarjoiltiin samassa ravintolassa ja valikoima oli melkoisen riittävä. Vihanneksista tarjolla oli tomaattia ja kurkkua, juustoja oli kahdenlaista laatua, jugurtteja useita laatuja ja erilaisia muroja/myslejä. Aamiaisbuffetista löytyi ilokseni myös tummaa leipää ja muutamia luomutuotteita sekä miehen iloksi lämpimistä mm. munakasta ja pekonia. Kahvi ja tee tarjoiltiin pöytään, ja sunnuntaiaamuna tarjolla oli myös ilmaista kuohuviiniä.

Villa Nicolli Romantic Messages 3

Villa Nicolli Romantic Resort oli juuri ihana romanttiseen lomailuun. Perla di Lago -ravintolan sisääntulon yhteydessä oli kippoja, joiden sisällä oli pieniä viestikääröjä. Minulla oli tapana ottaa aamuisin miehelle ja minulle pastaputkilon sisään käärityt englanninkieliset viestit.

Villa Nicolli love messagesVilla Nicolli Romantic Messages 2

Olimme valinneet lisämaksusta (25 euroa/hlö puolihoidon lisäksi) romanttisen erikoisillallisen toiselle illalle. Ilmoittauduimme hotellin vastaanottoon, josta paikalle kutsuttiin aina iloinen ja ystävällinen hovimestari Maurizio. Maurizio antoi meille hotellin omistajaperheen tekemän henkilökohtaisen onnittelutervehdyksen ja johdatti meidät hotellin pohjakerrokseen. Sieltä löytyi hyvin intiimi ja romanttisesti sisustettu Vecchio Pozzo- ravintola, jossa oli ainoastaan neljä pöytää. Me saimme nauttia illallisesta miehen kanssa kahdestaan ensimmäisen tunnin ajan, jonka jälkeen toiseen pöytään tuli italialaisen pariskunta. Tarjoilun tuona iltana hoiti Maurizio, viinit tuli jälleen suosittelemaan ja tarjoilemaan hotellin baarimestari Renato. Maurizio tiedusteli aina annosten välillä sitä, kuinka pitkään halusimme olla keskenämme ennen seuraavan annoksen tuomista, mikä oli hieno ele. En voi muuta kuin suositella ateriointia Vecchio Pozzo-ravintolassa pariskunnille. Lisää tarinaa tuosta äärettömän romanttisesta ja palvelualttiista illasta tulee myöhemmin, kunhan pääsen hääpäiväreissumme tarinoissa pidemmälle.

Villa Nicolli Romantic Resort Vecchio Pozzo

Kuumuudesta kärsivät arvostavat varmasti Vecchio Pozzon lämpötilaa, sillä kellariravintola oli illallisellamme ihanan viileä verrattuna hotellin pääruokaravintolaan Perla di Lagoon.

Villa Nicolli Romantic DinnerVilla Nicolli Romantic Dinner 2

Kaikki oli tarkkaan harkittua. Lattialle asetetut ruusun terälehdet johdattivat meidät pöytään ja minä, kasvissyöjä, tiesin oman menuni siitä, että siihen oli laitettu pieni pyykkipoika sydämellä.

Huonehintaamme kuului myös yksi kuorintahoito hotellin Spa-tiloissa (Plein Air Spa), ja käytin kyseisen hoidon kolmantena päivänä. Hoidon tehnyt henkilö ei puhunut kovinkaan montaa sanaa englantia, mutta pystyimme kuitenkin kommunikoimaan muutamilla sanoilla ja elekielellä hoidon ajan. Kuorinta oli melkoisen voimakas ja se tehtiin jopa kainaloille ja rinnoille. Mies tarttui puolestaan päivän tarjoukseen yläselän hieronnasta ja se oli hänen mielestään ”ihan ok”. Hotellin Spa-tiloista löytyi hoitotilojen lisäksi mm. uima-allas, poreallas, pari saunaa ja suolahuone. Rakastavaisille hotellilla on tarjolla myös oma privaatti spa-tila, jossa rakastavaiset voivat nauttia hoidoista ja kahdenkeskisestä ajasta. Hotellin järjestämän romanttisen illallisen takia en yhtään epäile, etteikö Privaatti Spa olisi koristeltu yhtä miellyttävästi kuin Vecchio Pozzo-ravintola.

Uima-allasalue oli miellyttävä, aurinkotuoleja löytyi sopivasti niin uima-altaan viereltä kuin omalta rauhalliselta alueeltaan. Altaan lähellä oli myös hotellin katettu ulkoilmaravintola, jossa oli mahdollisuus nauttia virvokkeita.

Villa Nicolli Romantic Resort Pool areaVilla Nisolli Romantic Resort Pool 2

No, mikä on arvioni hotellista? Hotelli sopii erityisesti pariskunnille ja vielä erityisemmin esim. häämatkalaisille/hääpäiväänsä viettäville. Asiakaspalvelu oli hotellilla majoittuessamme kerrassaan huippua, tunsimme olevamme erityisen tervetulleita ja osa italialaista perhettä, heidän luonaan kylässä. Erityiset pisteet hotellilla sai superystävällinen hovimestari Maurizio ja baarimestari Renato, jolta löytyi selkeä intohimo ammattiinsa ja rakkaus tehdä erilaisia Gin & Tonic drinkkejä. Mieheni itse asiassa ihastui erääseen japanilaiseen toniciin ja kyseli Renatolta, mistä sitä oli mahdollista hankkia kotiin viemisiksi. Renato tulosti meille ohjeet tonicia myyvään liikkeeseen, mutta tarkisti mieheltäni kellonajan, jolloin kirjautuisimme hotellilta ulos. Kun sen aika tuli, odotti Renato vapaapäivänään hotellin aulassa ja ilmoitti johdattavansa meidät omalla autollaan liikkeeseen. Renato toimi tulkkinamme liikkeessä ja jutteli vielä pienen alennuksen meille.

Villa Nicolli Romantic Resort barman Renato

Siinähän se, mieheni lempi Gin & Tonic. Minä en noista drinkeistä ymmärrä mitään, joten pyysin vain Renatoa tekemään minulle happaman drinkin, jossa alkoholi ei hallitse liikaa makua. Tuommoisen oikealla näkyvän drinkin hän sitten minulle loihti. Ja oli muuten nannaa.

Villa Nicolli Romantic Resort Renato

Huomasin muuten yhtenä päivänä, etten ollut syönyt aamupalan jälkeen mitään ja vointini oli melkoisen heikko 15.30 aikaan iltapäivällä. Kyselin vastaanottovirkailijalta, oliko hotellissa huonepalvelua, mutta he ilmoittivat pahoitellen, ettei heillä ollut huonepalvelua eikä ravintolakaan ollut auki. He pyysivät kuitenkin minua odottamaan hetkisen, koska baarimestari Renato oli tulossa pian töihin ja hän varmasti ”järjestäisi jotain”. Renato kyselikin hieman mieltymyksiäni, hävisi jonnekin ja palasi pian tuollaisen alla näkyvän lautasen kanssa. Olisiko tuommoinen onnistunut Suomessa? Syytä epäillä että ei.

Villa Nicolli Romantic Resort kokemuksia

Niin juu, ja kattelkaas alta mitä antoivat hotellilta matkaevääksi vesipullojen kera kotimatkalle.

Villa Nicolli Romantic Resort kokemuksia 3

Nom nom. Rakkautta ja lämpöä, välittämistä viimeiseen saakka.

Minä olen tasokkaiden hotellien ja asiakaspalvelun ystävä. Homman pitää vain toimia hotelleissa, piste. Minua miellyttävän asiakaspalvelun pitää olla ystävällistä, tasokasta ja aitoa, ei näyteltyä. Eipä siis ihme, että hotelli on suomalaisten suosima ja kuuleman mukaan puolet hotellin kaikista asiakkaista on kanta-asiakkaita. Siitä olemme miehen kanssa varmoja, ettei yöpyminen jää tässä hotellissa yhteen kertaan. Otamme myös lapset varmasti mukaan seuraavalla kerralla, sillä tiedämme, että heidät huomioidaan hotellilla erityisen hyvin. Villa Nicolli Romantic Resort ei ole puitteiltaan hulppea ja hieno luksushotelli, mutta sen henkilökunta tekee hotellista sellaisen, että hotelli on paljon enemmän kuin moni puitteiltaan tasokkaampi hotelli.

Niin juu ja kiinnostaako hotellin sijainti? Villa Nicolli sijaitsee rauhallisella asuinalueella, viinitarhan vieressä. Matkaa Piazza 3 Novembrelle, eli ns. vanhan kaupungin keskusaukiolle, on hotellilta vain n. kilometri. Jos tuonkin matkan käveleminen tuntuu hankalalta tai mielii kauemmas, on hotellilta lainattavissa polkupyöriä 50 euron panttimaksulla.

Vahva suositus!

Villa Nicolli Romantic Resortin sivuillle pääset suoraan tästä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.