Lähde linnaseikkailulle

Keskiajan henkeä, kolkkoja käytäviä, tornikamareita ja kiehtovia tarinoita… Suomen komeimmat linnat Olavinlinna, Turun linna ja Hämeen linna saavat kävijän mielikuvituksen laukkaamaan.

Olavinlinna

Olavinlinna on yksi koko Suomen suosituimmista nähtävyyksistä. Sen komeat tornit keräävät kymmeniä tuhansia kävijöitä joka vuosi ja Savonlinnan oopperajuhlat ovat tehneet linnan tunnetuksi myös kansainvälisesti.

Vaikka Olavinlinna rakennettiinkin aikanaan harvaan asutulle seudulle kaukaiseen Itä-Suomeen, oli sillä valmistumisensa jälkeen tärkeä tehtävä Pähkinäsaaren rauhan rajalinjan puolustajana. Linnan avulla haluttiin torjua venäläisten hyökkäykset ja säilyttää Savo Ruotsin kruunun hallinnassa. Rakennustyöt aloitettiin 1475 ja sekä heti niiden aikana että satojen vuosien ajan linnan valmistumisen jälkeen pelko hyökkäyksistä osoittautui aiheelliseksi. Olavinlinna on historiansa aikana joutunut useasti sotatoimiin ja valta linnassa on vaihtunut useaan otteeseen.

Olavinlinnan historiasta löytyy paljon jännittäviä tarinoita salakäytävistä, mustan virran vetehisestä ja linnan jaloista tai vähemmän jaloista ritareista. Erään linnanneidon kerrotaan joutuneen elävältä linnan muuriin muuratuksi. Olavinlinnassa toimi varuskunta vuoteen 1847 saakka ja sen jälkeen linna toimi hetken tutkintovankilana, kunnes se jäi tyhjilleen ja alkoi vähitellen kiinnostaa nähtävyytenä ja matkailukohteena. Nykyisin Olavinlinna on Savonlinnan kaupungin tärkein turistivaltti. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin jo vuonna 1912 ja vuodesta 1967 lähtien tapahtuma on ollut jokavuotinen perinne.

Olavinlinna on avoinna kävijöille kesäisin päivittäin klo 10–18, talvikaudella arkisin klo 10–16 ja viikonloppuisin klo 11–16. Pääsymaksu aikuisilta 5,00€ ja lapsilta 3,50€.

Turun linna

Turun linnaan ei kannata mennä kiireellä – sen komeissa saleissa on paljon kiinnostavaa katseltavaa ja tutkittavaksi löytyy jännittäviä käytäviä ja torneja vaikka koko päiväksi. Turun linna on ollut museokäytössä jo yli sadan vuoden ajan. Sen näyttelyissä esitellään monipuolisesti sekä linnan että koko Turun alueen historiaa kivikaudelta nykypäivään. Linnassa on myös mm. leikkikalunäyttely, jossa on esillä leluja yli 150 vuoden ajalta.

Turun linnan yli 700-vuotinen historia kiehtoo monivaiheisuudellaan. Ensimmäiset tiedot linnasta ovat 1280-luvulta. Aluksi paikalla oli vain Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja ruotsalaisten sotilaiden linnaleiri, joka vähitellen kasvoi ja laajeni jykeväksi linnaksi komeine saleineen. Vuosisatojen ajan Turku oli koko Suomen tärkein kaupunki ja linna luonnollisesti sen suurin ylpeys. Turun linna on toiminut kautta historiansa myös vankilana, sen kellarityrmistä vanhin on 1300-luvulta peräisin oleva kuiluvankila: voudintuvan lattiassa oleva aukko oli pitkään ainoa tie kahdeksan metriä alempana sijaitsevaan tyrmään. 1800-luvulla koko esilinnaa pidettiin vankilakäytössä, kunnes 1890-luvulla viimeisetkin vangit siirrettiin Kakolanmäen tiloihin. Vuonna 1941 Turun linna tuhoutui pommituksessa. Sodanjälkeiset restaurointityöt saatiin valmiiksi vuonna 1961. Nykyisin pääosa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Ehkä kiehtovinta linnassa ovat vanhan ajan henkeen sisustetut huoneet, joissa kiertelemällä kävijä saa autenttista tuntumaa menneeseen aikaan.

Turun linnaan voi tutustua joko omaan tahtiin itsenäisesti kierrellen tai opastetulle kierrokselle osallistuen. Turun linna on yleisölle avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10–18 (talvikaudella keskiviikkoisin poikkeuksellisesti 12–20). Pääsymaksu aikuisilta 7,50€, lapsilta 4,50€.

Hämeen linna

Ajan merkit näkyvät Hämeen linnan vankoissa muureissa. Linna ja sen ympäristö ovat erikoinen historiallinen kokonaisuus kasarmialueineen ja puistoineen. Hämeen linnan linnantupa on vanhin Suomessa säilynyt keskiaikainen juhlasali.

Linnan perustamisajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se sijoittuu 1200-luvun loppupuolelle, kun Birger Jaarli ristiretkellään halusi yhdistää Hämeen kiinteämmin Ruotsiin, jotta kruunu voisi verottaa alamaisiaan. Keskiajalla leirilinnasta rakennettiin asuinlinna ja 1700-luvulla se kasvoi kolmikerroksiseksi saaden ympärilleen myös kehämuurirakennukset. Vuodesta 1837 aina 1970-luvun alkuun saakka Hämeen linnassa toimi vankila.

Nykyisin Hämeen linnassa on viisi pysyvää näyttelyä. Niistä suurin on Hämeen esihistoriasta kertova näyttely Terra Tavestorum, jonka lisäksi pysyvinä esillä ovat tiilen historiasta kertova näyttely, Pielaveden Vaaraslahden raha-aarre, restaurointinäyttely sekä keskiaikaista kirkkotaidetta esittelevä näyttely. Lisäksi linna tiloissa järjestetään säännöllisesti vaihtuvia näyttelyitä.

Hämeen linna on kesäkaudella avoinna päivittäin klo 10–18 ja talvella arkisin klo 10–16 ja viikonloppuisin 11–16. Pääsymaksu: aikuiset 5,00€, lapset 3,00€.

Teksti: Riikka Krenn
Kuva: Hämeenlinnan kaupunki