Blogihaaste Pohdinnat

Miksi en yleensä matkusta loppuvuonna?

5.10.2017

Tämän kuun IGTT-postauksen aiheen miettiminen avasi mun silmät yllättävälle tosiasialle – mä matkustan harvoin loppuvuonna. Tein tämän havainnon, kun pyörittelin yhdeksi postausmahdollisuudeksi katsoa taaksepäin aiempien lokakuiden matkailullista antia. Siinä Instagramia taaksepäin kelatessani tajusin, ettei sitä oikeastaan ole. Mun matkailuvuoteni hiljentyy huomattavasti elokuun jälkeen. Lähes joka vuosi.

New York, lokakuu 2016

Tämäkään vuosi ei ole poikkeus. Vuoden viimeisen reissuni tein elokuun lopussa Ranskan Rivieralle. Seuraavaksi hyppään lentokoneeseen vasta tammikuussa, kun lähden maailmanympärimatkalle. Tänä vuonna näin on hyvä – ei aikani ja rahani riittäisi siihen, että heiluisin pitkin maailmaa vielä loppuvuodesta. Mutta tämä tempaus ei selitä sitä, miksi kaava tuntuu toistuvan lähes joka vuosi.

Philadelphia, lokakuu 2016

Mulla matkailuvuosi jakautuu, varsin luontevasti, kolmeen osaan: alkuvuoteen (tammi-huhtikuu), kesään (touko-elokuu), sekä loppuvuoteen (syys-joulukuu). Kesällä reissaan aina eniten: on kesä, on synttärit, on ihanaa, on lämmintä. Mutta reissuvuoteni pyörähtää yleensä kovalla sykkeellä käyntiin jo alkuvuodesta. Pitkän, vähäreissuisen (!) loppuvuoden jälkeen on ihana päästä pitkästä aikaa jonnekin.

Dubai, joulukuu 2015

Tänä vuonna tein alkuvuonna kolme ulkomaanmatkaa, samoin kesällä toiset kolme. Viime vuoden alkuun mahtui myös kolme reissua, kesään peräti viisi, ja loppuvuoteen vain yksi. Tänä vuonna todella monessa blogissa on hehkutettu toinen toistaan ihanampia syksyn ja loppuvuoden matkasuunnitelmia. Mulla ei ole koskaan ollut tiedossa moista kavalkadia.

Istanbul, marraskuu 2015

Mitä enemmän pohdin aihetta, tajusin yhden syyn, joka on kenties ohjannut mua tähän pitkään tiedostamattomana olleeseen käytösmalliin: työt. Tein monta vuotta sijaisuuksia ennen vakituisen työpaikan saamista. Muistini mukaan työni oli useamman kerran katkolla elokuun lopussa. Vaikka töitä aina löytyikin lisää, tieto jatkosta tuli yleensä sen verran myöhään, että jouduin pitämään siihen asti kertyneet lomapäiväni pois. Loppuvuoteen ei jäänyt mitään, mistä olisi lomaa ottanut.

Bristol (jossa olin päivälleen kolme vuotta sitten) ja Lontoo, lokakuu 2014

Ilmeisesti tämä rytmi on jäänyt edelleen päälle. En ole tottunut matkustamaan aktiivisesti loppuvuodesta, koska siihen ei ole aina ollut mahdollisuuksia. Mutta kun katson näitä postauksen harvoja reissukuvia, jotka on otettu syys-joulukuussa, mun kyllä pitäisi. Ruska on kaunis Suomen lisäksi niin monessa muussa maailmankolkassa, että siitä pitäisi malttaa lähteä nauttimaan tulevina vuosina enemmän!

Kaunas, lokakuu 2013

Ehkä ensi vuosi tuo reissurytmiini vihdoin muutosta. Olen valloittamassa maailmaa tammikuun puolivälistä toukokuun loppuun. Kesällä ei varmasti ole heti intoa ja rahaa lähteä reissaamaan lisää. Ainakaan paljoa. Mutta ehkä syksyä kohden reissujalka alkaa taas vipattaa!

Ajoittuvatko sun reissut selkeästi johonkin tiettyyn osaan vuotta, vai reissaatko tasaisesti ympäri vuoden?

Lue myös nämä:


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Itsehän olen Instagramissa nimimerkillä @hallanvaara.

You Might Also Like

22 Comments

  • Reply ananas2go 5.10.2017 at 19:34

    Mielenkiintoista! Hyvä, että pääsit pohdintojen perille, ja toivottavasti syysnautintoja on luvassa sitten myöhemmin.

    Minä olen aprikoinut toisenlaista reissurytmikysymystä: Viime vuosina olen niin tottunut päiväretkien tapaisiin nopeisiin lähipyrähdyksiin, korkeintaan kaksi yötä poissa omia kissoja rapsuttamasta, että paraikaa edessä aukeava v-i-i-k-k-o Puolassa tuntuu pitkältä! Vaikka olenkin vuosia hokenut, että viikossa tulee vain vihaiseksi, kun justiinsa kerkiää purkaa laukun…

    Iloa ja jaksamista arkeen ja maailmanmatkan odotteluun!

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 5.10.2017 at 20:28

      Kaikkea sitä tajuaa, kun yrittää keksiä postaukselle aihetta! Eiköhän syysreissuja tule jatkossa lisää, nyt kun tiedostan sen, että niitä voisi olla enemmänkin.

      Uskon, että viikon reissu tuntuu vaikka kuinka pitkältä, kun on tottunut salamareissuihin. Mutta mielenkiintoisissa kohteissa päivät sujahtavat ohi hämmentävän nopeasti. Rapsuttelehan kissojasi munkin puolesta, kun taas voit! Mulla olisi vaikka kuinka monta kissaa, jos en olisi aina poissa kotoa.

      Kiitos, eiköhän arki tässä suttaannu, kun on ihanaa odotettavaa :)

  • Reply Heidi / Auringon alla 6.10.2017 at 10:17

    Mielenkiintoinen postaus, sillä en ole itse varsinaisesti ajatellut asiaa koskaan. Tai ehkä mulla on nykyään tapana sirotella matkat tasaisemmin pitkin vuotta, että aina on jotain mitä odottaa muutaman kuukauden kuluttua. Viime syksy-kevät oli ihanteellinen, kun oli reissut lokakuun lopussa, jouluna ja hiihtolomalla. Aina oli noin 8 viikkoa edellisen ja seuraavan loman välillä. Eipä stressannut töissä yhtään niin paljon kuin aikaisemmin. Onneksi lomat oli mahdollista sijoittaa noin, tai itseasiassa niiden ajankohdat olivat myös työnantajalle ne kaikkein sopivimmat, sillä noihin aikoihin kaikki muutkin ovat lomalla. Sitä edeltävänä kesänä piti toki pitää loma melko minimissä, että riitti päiviä vielä myöhemmälle ajalle :)

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 6.10.2017 at 19:23

      Kiitos, kiva kuulla! :) Tuli tämä tosiaan hieman yllätyksenä, kun asiaa alkoi ajatella. Jotenkin olin olettanut, että kyllä niitä reissuja kertyy tasaisesti. Mutta näemmä ei. En tiedä, onko loppusyksy otollista aikaa bongailla hyviä lentotarjouksia, vai mikä saa aina innon lähteä alkuvuodesta jonnekin niin kovalla rytinällä. Vai onko homma myös kiinni siitä, että kesällä on niin paljon kaikkea, ettei ehdi miettiä vielä loppuvuotta. Ja sitten kun loppuvuosi häämöttää, niin sinne ei tulekaan täytettä. Tuo sun reissutahti on kyllä ollut varsin ihanteellinen. Mulle taas käy välillä niin, että kahden eri reissun välissä on vain muutama päivä ja sitten on taas pidempi väli. Ei onneksi aina.

  • Reply Katja/historiadeviajes 6.10.2017 at 17:12

    Mielenkiintoista pohdintaa! Mulla yliopisto on aika vahvasti sanellut viimevuodet lomatilanteita… eipähän ole tarvinnut omaa päätä asialla vaivata. :D yleensä se menee niin ettei alkuvuonna ole yhtään lomaa. Hiihtoloma paussi on aina ensimmäinen. Sitten kesä menee monesti töissä kun sitä aikaa olis. Tän myötä syksy on nimenomaan ollu itselle sitä otollisinta reissuaikaa. Ensin ennen opiston alkua ja sitten syyslomalla ja sitten vielä marraskuun lopulla ennen joulutöitä. Samalla siinä sitä saa onneksi aina loppuvuodesta käännettyä surkeaa vuoden matkasaldoa monella lomalle plussan puolelle.

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 6.10.2017 at 19:27

      Kiitos! :) Haha, se on hyvä kun loma-ajat annetaan sulle valmiina, niin on yksi murhe vähemmän. Ei tarvitse enää miettiä koska menee, ainoastaan minne menee :D Mä sain keväällä kamalan kriisin kesän lomien sijoittelusta. Tiesin hyvin toukokuun ja kesäkuun suunnitelmani ja ajattelin haluavani vielä elokuulle yhden viikon, ettei loppuvuodesta tulisi niin pitkä. Mutta se miettiminen, mihin sen lomaviikon laittaisi oli yhtä tuskaa, kun ei ollut tietoa, minne haluaisin silloin mennä. Pelkäsin koko ajan, että juuri sille viikolle ei saisikaan hyviä lentotarjouksia tai muuta. Lievää ylireagointia, mutta tulipa sekin koettua :D Sä taas oot ihan mun vastakohta, kun syksyllä on eniten aikaa. Ehkä mustakin tulee jatkossa syysreissaaja, saa nähdä!

  • Reply Katja/historiadeviajes 6.10.2017 at 17:13

    Niin ja saa muuten nähdä jäänkö kans tapojen orjaksi jos joskus vielä pääsen yliopiston kirjoita uloskin :D

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 6.10.2017 at 19:28

      Haha :D Sä voit sitten valmistumisen jälkeen tehdä vertailevaa tutkimusta, että onko yliopiston luomat matka-aikataulut jääneet päälle!

  • Reply Laura / Irtiottoja maailmalle 6.10.2017 at 19:19

    Mulla on täysin sama juttu, keväällä tulee reissattua itsensä melkein ähkyyn ja syksyllä on aina huomattavasti hiljaisempaa. Pitkälti mäkin töitä syytän tästä, jotenkin tuntuu että syksy on aina paljon hullumpi kuin kevät, eikä niin helposti osaa irroittautua. Mä itseasiassa otin tälle vuodelle tavoitteen että reissaisin tasaisemmin ympäri vuoden, mutta ilmeisesti sitä vaan on niin kaavoihin jo kangistunut, että eihän se onnistunut.. Ja ens keväästä on taas tulossa melkoisen vilkas reissujen osalta, joten joko ensi vuonna reissataan ihan järjettömästi, tai sit jatketaan samaan malliin kun aina ennenkin.. :D Mutta ielenkiintoista nähdä johtaako sulla sitten toi huikea kevät kaavan rikkoontumiseen vai ei!

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 6.10.2017 at 19:35

      Jes, kiva löytää samojen tapojen orjia :D Varsinkin toi viime vuosi oli mulla ihan hullu, kun alkuvuoteen ja kesään mahtui niin paljon. Ei ihme, että jo senkin takia syksy oli niin hiljainen. Kyllä jatkuva matkalle lähteminen sotkee rytmiä ja muuta elämää. Vaikka ei edes sekoittaisi itseään useilla aikavyöhykkeillä. Kirjoitin asiasta viime vuonna muuten postauksen. Voidaan ensi vuoden lopussa kummatkin katsoa kulunutta reissuvuotta taaksepäin ja miettiä, ollaanko opittu mitään, vai toistetaanko edelleen tuttuja rutiineja :D En kyllä yhtään osaa sanoa, kuinka noin pitkän reissun tekeminen vaikuttaa muhun. Toistaiseksi pisin reissuni ei ole kestänyt edes kuukautta. Voi olla, ettei hetkeen huvita lähteä minnekään, mutta esimerkiksi Euroopassa on niin paljon kiinnostavia kohteita, että epäilen jonnekin suuntaavani loppuvuodesta. Edes vähän.

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY 7.10.2017 at 10:37

    Haha, oon joskus pohtinut tätä ihan samaa, eli hei vain! Toinen alkuvuoden reissaaja ilmoittautuu! http://www.rantapallo.fi/fiftyfifty/2016/08/07/minulla-on-muitakin-unelmia-kuin-matkailu/

    Mulla se on myös kai liittynyt paljon siihen, että on ollut ei-vakituisia töitä ja sitten on aina ollut helppoa saada lomaa tammikuussa, kun muut ovat joululomailleet rennosti joulukuun puolella (ja sopimus ollut yleensä katkolla vuodenvaihteessa). Sitten keväällä yleensä aina onnistuu vähintään pidennetty viikonloppu ja kesällä taas uudet reissut. Sysksyllä musta on aina tuntunut siltä, että melkeinpä jopa haluaa keskittyä vähän töihin, kerätä sitä pimeyden painoa harteisiin, möllöttää sohvalla, koska kiitos seisoo aina tammikuussa, kun pääsee lämpimään.

    Tänä vuonna homma rikkoutuu vähän, koska oltiin juuri Jenkeissä (syyskuussa matkustaminen oli muuten ihan brand new :D). Toista kallista parin viikon reissua ei vedetä nyt tammikuulle, vaan ootellaan siihen kevääseen, että mennään jonnekin pidennetylle viikonlopulle. Rooma on aika korkealla listassa.. ;) Ja sitä ennen mennään kylpylälomalle joulukuussa Tallinnaan, mikä on myös ihan uutta!

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 8.10.2017 at 20:09

      Jes, kivaa löytää lisää kohtalotovereita :D Syksyllä mun on ehkä tullut hillittyä tahtia ihan sen takia, että sitä edeltänyt reissuvuosi on aina ollut niin huima. Jotenkin on tullut sellainen olo, ettei koko vuotta jaksa paahtaa kohteesta toiseen ja välillä käydä kotona vain kääntymässä. Tosin syksyn pimeys ja pitenevät illat olisivat juuri otollista aikaa jonnekin lähtöön, varsinkin kun loppuvuosi ei edes pahemmin tarjoa mitään yleisiä vapaapäiviä, joiden avulla tauottaa arjen raadollisuutta. Nyt vaan pitäisi saada tuo kelkka jotenkin käännettyä!

      Mä oon melkein syyskuusamis, oon oman kirjanpitoni mukaan tehnyt yhden ainoan syyskuureissun näiden mun reissuvuosien aikana. Sekin oli viikonloppureissu Osloon :D Ehkä ensi syksy tarjoaa tähän muutosta!

      Oi, mä liputan niin paljon Rooman puolesta (mikä ei varmasti tule yllärinä!). Kevät on hyvä aika sinne lähtemiselle. Ja Rooma nyt on muutenkin ihan paras. Oon nyt niin innoissani Roomasta että tunkisin väkisin mukaan, jos en olisi muualla keväällä :D

  • Reply Terhi | VAGABONDA 9.10.2017 at 00:51

    Mielenkiintoinen juttu, että sinulla on viimeinen osa vuodesta aina reissutonta. Mulla on viimeiset kymmenen vuotta (ja varmaan kauemminkin) elämä ollut niin vaihtelevaa, että en ole huomannut matkustuksen suhteen mitään kaavaa. Viimeisen parin vuoden aikana olen kylläkin huomannut sen, että talven lähestyessä reissujalka on alkanut vipattaa hurjan lailla: kaksi vuotta sitten lähdettiin marraskuussa kolmeksi kuukaudeksi Aasiaan, viime vuonna syyskuussa pariksi kuukaudeksi Espanjaan ja tänä vuonna elokuussa kohti Etelä-Eurooppaa – ja sillä reissulla ollaan edelleenkin. Tai ehkä tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että syksyn lähestyessä reissuun päästävä aina entistä aikaisemmin :D

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 9.10.2017 at 21:39

      Sä oot vähän kuin mun vastakohta, kun sä lähdet aina loppuvuodesta kunnolla seikkailemaan. Mä vasta silloin alan haaveilla siitä, että pimeyttä ja ankeutta pitää päästä jonnekin karkuun. Mutta se toteutus tapahtuu yleensä tammikuussa. Kuten nytkin, lähden pitkälle reissulle, mutta en jo tämän vuoden lopulla, mikä oli toinen mahdollinen ajankohta, vaan tammikuussa. Koska olen tapojeni orja :D

  • Reply Kati / Lähinnä Kauempana 9.10.2017 at 21:53

    Meillä taas on niin jännä juttu, että kesällä reissataan (ulkomailla) vähiten. Yleensä vuodessa on yksi ”etelänmatka” ja muutamia pienempiä kaupunkireissuja. Viime vuosien lisääntymiskuviot toki on vähän jarrutelleet reissaamista, joskin toisaalta perhevapaat myös mahdollistaneet. Matkustaminen on edullisinta ja mukavinta kuumimman lomasesongin ulkopuolella, joten siksikin ollaan suosittu matkustamista syys-, hiihto- ja kesälomien ulkopuolella. Nyt kun se vielä on mahdollista ennen lasten koulun alkamista. Matkustaminen maksaa nykyisin ihan hirveästi, kun pitää maksaa matka neljästä, odotan siis jo kauhulla lasten kouluaikoja, kun pitää matkustaa lomasesonkina. Onneksi välillä voi tehdä reissuja yksin, miehen tai kaverin kanssa. :)

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 11.10.2017 at 12:39

      Niin monet asiat tuntuvat vaikuttavan siihen, koska pääsee reissaamaan. Mua onneksi rajoittavat lähinnä työt ja pankkitilin saldo, mutta joskus tuntuu että siinäkin on rajoitteita liiaksi :D Olen myös suosinut reissaamista lomasesonkien ulkopuolella, jos vaan mahdollista. Itse arvostan matalia hintoja ja pieniä turistimääriä, joten esimerkiksi marraskuu on oikein hyvä kuukausi reissailla moneen kohteeseen. Kannattaakin hyödyntää sesonkien ulkopuolella reissaamista vielä kun pystyy. Ja sitten kun lapset ovat koulussa, ottaa jokaiselle reissulle vain yhden lapsen mukaan ;D No ei nyt sentään.

  • Reply Katja / Lähtöselvitetty 11.10.2017 at 22:52

    Meidän matkavuosi taas menee yleensä niin, että olemme eniten reissussa juuri syksyllä. Jostain syystä kevät menee nopeasti ja kesän odotus hidastaa tahtia, kun taas kesän jälkeen tekee mieli lähteä liikkeelle. Ja minä rehellisesti vihaan Suomen loppusyksyä, ja pimeää ja märkää. Olisin mielelläni matkalla niin paljon kuin mahdollista. Tänä vuonna meillä on erikoinen vuosi, kun koko syksylle ei ole suunniteltuna yhtään matkaa yhtä Tukholman risteilyä lukuun ottamatta. Laskujeni mukaan olen viimeksi ollut Suomessa koko pimeän syksyn vuonna 2008 eli melkein kymmenen vuotta sitten. Mitenköhän tästä selviän?

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 12.10.2017 at 20:41

      Täältä tuntuu löytyvän aika monta syksyisin matkaajaa. Ymmärrän kyllä, miksi moni haluaa jättää silloin Suomen ankeuden edes hetkeksi – nytkin on niin ankea sää kuin vain voi olla. Kuulaat syyspäivät ovat parhautta, mutta niitä on valitettavasti nykyään niin vähän, että syksyn ankeutta haluaisi todellakin paeta. Oho, sullahan on edessä kunnon koetus. Toivottavasti edes tuo risteily piristää syksyä. Mä olen onneksi sen verran ensi vuoden reissusuunnitelmien pyörteissä, että tuskin ehdin liiemmin ahdistua Suomen syksystä, oli se kuinka ankea tahansa :)

  • Reply susannamari4 18.10.2017 at 13:04

    Mulla ehkä menee taas niin että kesäisin harvoin matkustan muualla kuin Suomessa, koska haluan nauttia Suomen kesästä. Kevään ja syksyn kylmyydestä on sitten taas kiva päästä hetkeksi pois ja mulle kun syksyt varsinkin ovat todella vaikeita tämän pimeyden takia, pienet irtiotot tekevät hyvää. Jokainen tavallaan :)

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 18.10.2017 at 21:19

      Mäkin haluaisin nauttia Suomen kesästä mutta viime vuosina se on valitettavasti ollut mitä ollut. Marraskuista harmautta vuoden ympäri. Ei siitä oikein voi nauttia. Tai sitten ainakin mieluummin menen nauttimaan siitä harmaudesta muualle, Suomen harmaus on jo niin nähty :D Mutta tosiaan, nämä ovat taas niitä makuasioita, ja tärkeintä on se, että jokaiselle löytyy se oma reissurytmi :)

  • Reply Travelloverin Annika 1.11.2017 at 21:59

    Minulla myös reissut jakaantuvat tietyllä tavalla lähes joka vuosi. Pitkään oli esimerkiksi aina itäeurooppalainen pääkaupunki pääsiäisenä. Mutta sitten siitä alettiin lipsua. Maailmanympärimatka kuulostaa ihanalta. Olin itse kesällä vajaan neljän kuukauden reissussa ja mietin, josko kiertäisin pallon, mutta päädyin Aasiaan. Se oli minulle paras ratkaisu – ja kyllä olikin elämäni kesä!

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 5.11.2017 at 12:25

      Onneksi matkarutiinit on tehty rikottaviksi. On se vähän tylsää, jos vain alkaa toistaa itseään. Onneksi matkoistaan voi tehdä itsensä näköisiä. Pallon voi kiertää, tai olla kiertämättä. Nyt mulla tuntuu olevan oikea aika lähteä kunnon kierrokselle, mutta varmasti joskus päädyn myös jonnekin kauas, josta palaan takaisin samaa reittiä, en koko maapallon kautta. Varmasti kesä Aasiassa on ollut aivan huikea, onneksi teit juuri itsellesi täydellisen reissun :)

    Leave a Reply