Eurooppa Kaupunkilomat

Djurgården – Tukholman monipuolisin saari

13.8.2017

Vaikka Tukholma onkin mielestäni täynnä kiinnostavia paikkoja, tekemistä ja nähtävää, on Djurgårdenin saari yksi kaupungin monipuolisimmista paikoista. Se tarjoaa erilaista ajanvietettä niin aikuisille kuin lapsillekin, idyllistä tunnelmaa, upeaa luontoa ja hyvät maisemat moneen suuntaan Tukholmaa.

Toukokuussa, viimeksi Tukholmassa käydessäni, säät suosivat. Onnistuin tuomaan ihanan kesäiset kelit mukanani Italiasta ja vietinkin todella paljon aikaa ulkona. Djurgården on yksi parhaita paikkoja Tukholmassa nauttia kaupunkiluonnosta. Se on ihanan lähellä kaikkea, ja tarjoaa mahdollisuuksia erilaisiin kävelykierroksiin ja maisemiin.

Hieman erilainen kierros Djurgårdenissa

Djurgårdenin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat varmasti Gröna Lundin huvipuisto, Skansenin ulkoilmamuseo, Vasa-museo sekä Astrid Lindgrenin kirjoihin perustuva Junibacken. Mutta on siellä paljon muutakin nähtävää! Jos olet jo kiertänyt saaren tunnetuimman annin tai muuten vaan haluat paeta saaren ihmisvilinää, kannattaa siellä seikkailla sen tuttuja kulmia kauemmas.

Itse tein Lonely Planetista löytyneen kävelyreittiehdotuksen perusteella kävelykierroksen, jonka varrella tuli nähtyä Djurgårdenin tunnettuja nähtävyyksiä, tosin vain ulkopuolelta, mutta myös koluttua kulmia, joissa vastaan tuli vain muutama ihminen.

Kaupunkimaisemien Galärparken

Galärparken löytyy heti Djurgårdenin sisäänkäynnin kupeesta, oikealta puolelta. Vaikka puistoalue onkin suhteellisen pieni, alkukesän vehreydessä ja auringonpaiseessa se tarjosi oivat maisemat Tukholman kauneimpien talojen  ja rantakatu Strandvägenin tunnelman ihailuun.

Vasa-laiva pilkistää ulos museosta

Galärparkenista pystyy bongailemaan kaksi saaren ikonista rakennusta, Nordiska Museetin upean rakennuksen, sekä Vasa-museon. Museo on rakennettu sen vetonaulan, Vasa-laivan ympärille, ja laivan mastot puskevatkin ulos museon katosta. Aurinkoisella säällä en taaskaan malttanut viettää aikaani sisätiloissa, mutta museo on varmasti tulevien Tukholma-reissujeni käyntikohde.

Kävelyä merenrannassa Djurgårdsvägenillä

Galärparkenista kannattaa jatkaa matkaa Junibackenin taitse kulkevaa polkua pitkin kohti Djurgårdsvägenin rantakatua. Upeat kaupunkimaisemat saavat jatkoa, mutta mukaan alkaa ujuttua myös kauniita puurakennuksia ja lisää saaren upeaa vehreyttä.

Rannassa on paljon penkkejä, joille jäädä ihmettelemään maailman verkkaista menoa ja kauniita maisemia. Mä etenin tuolla noin sata metriä tunnissa, koska oli ihanaa jäädä nauttimaan auringosta ja aina hieman uusista maisemista. Mutta eihän lomalla olekaan kiire minnekään! Tai ainakaan saisi olla.

Puiden välistä pilkottaa pienen hautausmaan kappeli

Djurgårdsvägenin taustalla kohoaa pieni puistomainen alue, josta löytyy hautausmaa ja kappeli. Paikka on todella kaunis, joten sitä kautta kannattaa käydä koukkaamassa.

Sollidsbacken – mitä idyllisintä Djurgårdenia

Kyllä näissä maisemissa kelpaisi asua!

Kävelyretkeni alkoi viedä mua tässä vaiheessa lähelle Gröna Lundia, mutta itseni kieputtaminen pökerryksiin ei ollut tällä kertaa agendana vaan suuntasin huvipuiston sijaan keskelle mitä idyllisintä tukholmalaismaisemaa.

Djurgården, vähän kuin Suomenlinnakin, on kauniin ja mielenkiintoisen retkikohteen lisäksi kaupunginosa ja siellä myös asuu ihmisiä. Varsinkin Sollidsbacken-nimisen kadun varrella on mitä kauniimpia taloja, kuin paraatipaikalla.

Kävele siis Sollidsbackenia ja siitä eteenpäin jatkuvaa polkua, Singelbackenia, pitkin. Siinä vaiheessa riemunkiljaisut Gröna Lundista ja saaren turistimäärät ovat muisto vain. Täällä sain kävellä ja nauttia lähes ylhäisessä yksinäisyydessä saaren yksistä upeimmista maisemista!

Waldemarsudden mailla

Saaren hienoin puu!

Näitä pieniä rantapolkuja pitkin oli ihanaa seikkailla

Djurgårdenin upeilta asuinaluelta jatkoin matkaani kohti saaren eteläisimpiä osia. Eteläkärjestä löytyy Waldemarsudden alue, joka on täynnä historiallisia rakennuksia ja pieniä patikkapolkuja. Kuuluisin rakennuksista on paikalle nimeä antava Waldemarsudde, jonka on prinssi Eugenin rakennuttama ja toimii nyt taidemuseona.

Julmasti skippasin taas museot ja keskityin mieluummin nauttimaan alueen tunnelmasta. Pieniä polkuja risteilee niin pitkin merenrantaa kuin keskellä lehteviä metsikköjä. Aleelle oli myös kasvanut paljon upeita, massiivisia puita. Tällainen puunhalaajahippi oli taas enemmän kuin mielissään.

Lisää maisemaonnellisuutta Biskopsuddenissa

Jos on jaksanut raahata itsensä Waldemarsuddeen asti, kannattaa tallustaa siitä vielä pieni matka eteenpäin, eteläisimmän saarenkolkan toiseen päähän. Rannasta on esteettömät näkymät Tukholman niihin osiin, joita ei ole aiemmin tullut bongailtua.

Rosendalin palatsi

Upean luonnon ja merimaisemien lisäksi Djurgårdenista löytyy myös useita kiehtovia rakennuksia. Mahtuu sinne myös yksi linna, tai palatsi, nimittäin Rodendalin palatsi. Palatsi on parisataa vuotta vanha ja rakennettu kuningasperheen jäsenien kesäpaikaksi.

Varsin suuri palatsi ei ole kyseessä, mutta saaren muuten varsin kotikutoiseen tunnelmana verrattuna se erottuu ympäristöstään. Ei kuitenkaan häiritsevästi, sen heleän vaaleanpunainen sävy sopii herttaisen saaren tunnelmaan.

Mua hieman harmittaa, että palatsiin pääsee kesäisin, mutta vasta kesäkuun puolivälistä alkaen. Olin siis liian aikaisin paikalla! Tässäkin pitää joskus ottaa vahinko takaisin, ehkä ensi kesänä.

Djurgården on upea paikka monenlaisiin aktiviteetteihin, mutta pääsee oikeuksiinsa varsinkin ihanina kesäpäivinä. Itse nautin suunnattomasti hyvästä säästä ja tekemästäni kävelykierroksesta, joka tarjosi juuri sopivan, mutta virkistävän erilaisen läpileikkauksen saareen.

Varsinkin saaren sisäosissa sai useimmiten taittaa matkaansa kaikessa rauhassa, kietoutua puiden siimekseen, vaellella pitkin pieniä ja isompia polkuja, nauttia kukkaniityistä, valosta, kesästä ja kauniista puista. Tuntui välillä hassulta ajatella, että samalla saarella on niin monta turistihoukutinta, kun niiden äänet eivät kantaudu enää noille kulmille.

Paljon paikasta jäi vielä tutkimatta, vaikka vietin sielä monta tuntia. Taisi mennä ainakin neljä. Tosin aika paljon myös vain istuin ja nautin. Eli itse kiertäminen ei ole tuntikausien operaatio.

Oletko sä tutustunut Djurgårdenin monipuoliseen antiin?

Lue myös nämä:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER |  BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Katriina 13.8.2017 at 21:13

    Joo, olen , mutta en yhdellä matkalla: Waldemarsudde, Gröna Lund, Skansen, Vasamuseet, Nordiska museet. Kiva että sinne pääsee Kungsträdsgårdenista raitiovaunulla linjalla 7. On ikävä sinne. Katson siksi tiistaisin aina Allsång på Skansenin . Aluksi siinä näkyy aina vilaukselta Vikinglinen laiva lähdössä Tegelvikhamnista. Tulee vielä suurempi ikävä merelle- ja olisi enää yksi valoisan kesäyön matka Turkuun. Nyyh! Rakastuin tyttönä kauan sitten Tukholmaan, mereen ja saariin. Minulla ei ole ollut ikinä halua käydä ostoksilla Tukholmassa, koska se on ajantuhlausta ja krääsää saa mistä tahansa muusta kaupungista. On niin paljon muuta katseltavaa.(Asun Reinin varrella 1500 km Tukholmasta lounaaseen.)

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 15.8.2017 at 20:39

      Djurgårdenia ei varmastikaan kannata edes yrittää nähdä yhden matkan aikana, vaan nauttia sitä pieni pala kerralla. Tunnelmaan ja säähän sopien! Raitiovaunuyhteys on varmasti kätevä tapa monille päästä käymään saarella, mutta se on myös hyvän kävelymatkan päässä keskustasta. Tukholma on vienyt myös oman sydämeni, se on niin kaunis ja monipuolinen kaupunki. Itse kävin aluksi Tukholmassa paljon shoppailumatkoilla, mutta viime vuosina olen keskittynyt enemmän kaupungista nauttimiseen. Nykyään taidan käydä Tukholman kaupoissa enää metsästämässä karkkia. Toivottavasti pääset taas pian käymään Tukholmassa!

  • Reply Kati / Lähinnä Kauempana 14.8.2017 at 10:26

    Djurgården todella on monipuolinen! Varsinkin, kun reissataan pienten lasten kanssa, suunnataan hyvin usein Djurgårdeniin. Siellä on kaikki niin kätevän etäisyyden päässä.

    Laivamatka Slussenista Djurgårdeniin on tunnelmallinen. Abba-museo oli yllättävän hauska niin meistä aikuisista kuin taaperostakin. Vaasa-museo hurmasi myös meidät kaikki, vaikka mä itse meninkin sinne vähän skeptisenä. Skansen, ah! Junibacken värisyttää aikuisenkin lapsuusmuistoja ja sen Satujuna on ehkä koskettavinta, mitä lastenmuseoilla on tarjota. Gröna Lundissa ei olla vieläkään vietetty aikaa, joten se voisi olla vaikkapa ensi kesän ohjelmanumero…

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 15.8.2017 at 20:44

      Lapsille Djurgårdenista tuntui löytyvän paljon kivoja juttuja. Hieman harmitti, etten koskaan itse ole siellä pienenä käynyt. Mutta onneksi näin aikuisiälläkin siellä on paljon kiinnostavia kolkkia!

      Vasa-museoon mun on ehdottomasti pakko vielä päästä. Mä tykkään museoista hirveästi, mutta jostain syystä kynnys käydä niissä kauniilla ilmalla on todella suuri :D Abba-museoon en ole ehkä ensimmäisenä suuntaamassa, mutta sillekin pitänee joskus antaa mahdollisuus. Gröna Lund on varmasti mainio paikka teille tulevina vuosina. Mä en ole muistaakseni siellä koskaan käynyt laitteissa, koska en mikään suuri huvipuistohirmu enää ole. Nuorempana tosin rakastin melkein kaikkia laitteita ja Särkänniemen vuoristoradassakin käytiin kaverin kanssa luokkaretkellä 10 kertaa putkeen :)

    Leave a Reply