Kaupunkilomat Pohjois-Amerikka

New Yorkin Central Park on parhaimmillaan ruska-aikaan

20.11.2018

Mä olen ennenkin hehkuttanut täällä blogin puolella sitä, kuinka ihana paikka New Yorkin puistoupeus, Central Park, onkaan. Pyrin käymään puistossa ainakin kerran joka kerta, kun vierailen kaupungissa. Puisto on niin iso ja mielenkiintoinen, etten ole neljän käyntikertani aikana nähnyt siitä läheskään kaikkea mahdollista. Lisäksi puisto on erilainen joka vuodenaikaan.

Olen kirjoittanut Central Parkin maaliskuisesta karuudesta, mutta silloinkin puisto oli lumoava. Lokakuun puolivälissä siellä taas oli aistittavissa syksyn ensi tuulahdukset. Tuosta lokakuisesta käynnistä sain jo vähän fiilistä siitä, millainenn puisto olisikaan parhaimpaan ruska-aikaan ja tänä vuonna pääsin katsastamaan puiston ehkä parhaana mahdollisena ajankohtana loka-marraskuun taitteessa.

Näitä luonnon ja kaupunkisiluetin yhdistäviä maisemia jaksoin ihailla tuntitolkulla!

Puistossa oli ihanan värikkäitä puita

Rakkaudestani Central Parkiin kertonee se, että puisto oli ensimmäinen kohde, mihin ensimmäisenä koko päivänäni New Yorkissa suunnistin. Varsinkin, kun kohdalle sattui vielä uskomattoman aurinkoinen ja lämmin, myöhäiskesältä tuntunut päivä. Takin sai survoa reppuun siinä vaiheessa, kun sujahdin nauttimaan puiston tunnelmasta ja siellä se pysyi siihen asti, että aurinko alkoi laskea ja ilma viiletä. Tästä voikin päätellä, että vietin puistossa aika monta tuntia ihastellen ja kierrellen. Enkä siltikään ehtinyt nähdä läheskään kaikkea ihanaa.

Löysin puistosta jälleen kerran uusia, ihania kolkkia ja polkuja. Ihan Central Parkin alkakulmassa, vilkkaan Fifth Avenuen ja 59 Streetin kupeessa on yksi puiston useista järvistä – The Pond. Järven yli vie ihastuttava kivisilta, vähän samanlainen kuin mitä kävin bongailemassa Pohjanmaalta kesällä.

Manhattan – niin lähellä, mutta tuntuu niin kaukaiselta

Tämä silta muistutti kesäseikkailuistani Pohjanmaalla ja myös Keravalla

Ihan järven vierestä pystyi sujahtamaan keskelle hiljaisuutta, Hallett Nature Sanctuary -nimiselle puistoalueelle. Paikan rauha ja hiljaisuus oli käsinkosketeltavaa. Kiertelin alueen polkuja ristiin rastiin hyvän tovin, ihailin ympärillä loistavaa syksyä ja nautin paikan tunnelmasta. Vastaan tuli vain muutama ihminen, lisäksi joku oli istahtanut penkille lukemaan kirjaa. Manhattan on vain kymmenien metrien päässä, sen pilvenpiirtäjien huiput vilkkuivat puidenlatvojen lomasta, mutta tuntui siltä, kuin kaupungin syke olisi kymmenien kilometrien päässä.

Mä annoin syksyn johdattaa kulkuani pitkin puistoa. Suuntasin aina sinne, missä näkyi iloisenkirjavia puita. Puiston alkupäässä niitä oli hieman vähemmän, mutta mitä lähemmäs ajauduin Central Parkin toista järveä – The Lakea, sitä värikkäämmäksi puisto muuttui. Yksi vaahtera oli niin tasaisen ja kirkkaan oranssi, että se näytti maalatulta. Sopi täydellisesti sinä päivänä juhlitun Halloweenin tunnelmaan.

Tämä puu oli ihan uskomattoman upean värinen!

Harmi, että puun ympärys oli aidattu, olisin halunnut mennä sen alle nauttimaan lehtien lomasta siivilöityneestä auringonvalosta!

The Laken luona viimeistään villiinnyin ihan kunnolla. Niin paljon kauniita puita! Niin paljon upeita värejä!. Kiersin järveä kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja kaikillta mahdollisilta löytämiltäni pikku poluilta ja isommilta reiteiltä. Syksyn värjäämää luontoa riitti niin, että olin pakahtua onnesta. The Laken yli vievällä Bow Bridgella ei meinannut edes mahtua kävelemään, puistosta nauttimaan tulleita ihmisiä riitti.

Yksi monista Central Parkissa mua ihastuttavista asioista on se, miten Manhattanin pilvenpiirtäjät luovat puiston taustalla mielenkiintoista urbaania kontrastia puiston luonnonrauhaan. Syksyn tullen kontrasti tuntui vain korostuvan. Teräksenharmaat, lasiset sekä hillityn vaaleat rakennukset kaiken luonnon väri-iloittelun keskellä tuntuivat jopa tasapainottavan maisemaa. Värejä ei ollut yltäkylläisesti, kun taustalla kaupunki tasapainotti näkymää.

Rauhallisenväriset rakennukset tasapainottivat värikästä puistomaisemaa

The Lakella soutelijoita ympäröivät kaikenkirjavat puut

The Laken rannoilla puikkelehti ihania pieniä polkuja, joista osa johti tunnelmallisille maisemapaikoille järven rannalle, osa taas teki pidemmän kierroksen rantaa myöten. Aiemmin olen keskittynyt enemmän puiston suuriin yksityiskohtiin, joten nyt oli ihanaa löytää nämä pienemmät tunnelmanluojat.

The Lake on muutenkin todella tunnelmallinen paikka, ja sen rannoille tuntuikin kerääntyneen paljon ihmisiä nauttimaan kauniista syyspäivästä. Ei ihmisiä sentään ollut tungokseen asti, hyvin sinne mahtui sekaan tunnelmoimaan. Hetkittäin olikin hieman hankalaa päättää, jäädäkö vielä hetkeksi paikalleen nauttimaan maisemista, vai lähteäkö kohti seuraavaa kaunista paikkaa, niitä puistossa todellakin riitti.

Orava bongattu!

Tämä kilpikonna oli hauska yllätys

Käynti puistossa ei tietenkään ole mitään ilman Central Parkin oravia. Pörröisten kurrejen menoa on aina hauska seurata, eikä tämäkään puistokerta tehnyt poikkeusta. Tällä kertaa bongasin myös kilpikonnan! En tosin niiltä nimensä saaneen Turtle Pond -järven rannalta vaan The Laken.

Central Parkissa vierähti siis upea syyspäivä. Puisto tarjosi taas kerran tuntikausiksi nähtävää, enkä tälläkään kertaa ehtinyt kiertää siitä kuin pienen osan. Loka-marraskuun taite on upea aika puistossa vierailuun ja jos ja kun vielä suuntaan New Yorkiin samaan vuodenaikaan, varmasti löydän taas itseni Central Parkista, nauttimassa sen ruskasta. Ehkä seuraavaksi omistan koko reissuni Central Parkissa seikkailemiselle!

Lue myös nämä:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  TWITTER  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU

Maailman ympäri Majoitukset Pohdinnat

Maailman ympäri: kolme kuukautta hostelleissa – näin selviydyin

4,5 kuukautta kestäneellä maailmanympärimatkallani yövyin suuren osan öistä, yhteensä 90 yötä, hostelleissa. Monille tämä olisi kauhistus, mutta itselleni varsin normaali tapa majoittua ja sitä myöten myös säästää matkakuluissa. Kolme kuukautta hostelleissa tuntuu varsin paljolta, varsinkin kun suuren osan hostelliöistäni vielä vietin dormeissa, eli jaetuissa…

17.11.2018
Kaupunkilomat Pohjois-Amerikka

Takana täydellinen viikko New Yorkissa!

Tämä reissuvuosi alkaa kyllä muotoutua elämäni parhaaksi. Tai no, sitä se on ollut koko vuoden. Ja aina vain se tuntuu parantuvan, mikä tuntuu jopa absurdilta. Viimeisimmän nappireissuni kohde oli aina mahtava New York. Olin kaupungissa viimeksi toukokuussa, osana maailmanympärimatkaa, mutta silloinkaan en vielä kokenut…

8.11.2018
Kaupunkilomat Maailman ympäri Pohjois-Amerikka

Roosevelt Island – leppoisaa menoa Manhattanin kupeessa

Olen aiemminkin ylistänyt New Yorkia sen loppumattomalta tuntuvan monipuolisuuden vuoksi. Yhteen kaupunkiin mahtuu niin uskomattoman paljon kaikkea: ihmisvilinästä tunnelmallisen hiljaisiin katuihin, pilvenpiirtäjistä puistoihin, silloista merimaisemiin. Muutaman korttelin siirtymä saattaa tuoda eteen aivan uuden tunnelman ja maisemat – aivan kuin olisi siirtynyt muutamien kilometrien sijaan…

4.11.2018