Blogihaaste Suomessa

Minun Suomeni – rakkaimmat paikat ja muistot

25.3.2017

Hetken aikaa sitten Fiftyfifty-blogin Sonja nakkasi mulle kirjoitushaasteen. Siinä on tarkoitus katselmoida Suomea siltä kannalta, missä on eletty, oltu ja koettu. Ehdin vihdoinkin tarttua tähän pohdintaan – kiitos Sonja tästä innoituksesta!

Vaikka olenkin asunut Suomessa koko elämäni, en väitä tuntevani sitä läheskään läpikotaisin. Olen toki vieraillut monissa Suomen kolkissa, mutta en voi väittää muodostaneeni tunnesidettä moneenkaan paikkaan, kylään, kaupunkiin tai muuhun. Vaatii aika paljon, että jostain paikasta tulee mulle oikeasti merkittävä. Se ei riitä, että on ollut kaupungissa kivalla keikalla tai viettänyt siellä yhden kauniin kesäpäivän. Silloin kun tunnetaan kiintymystä, sitä tunnetaan kunnolla, eikä sinne kategoriaan mun Suomessa kovin moni paikka pääse.

Onneksi sieltä sydämen sopukoista löytyy tilaa silti muutamalle Suomen kolkalle. Tässä ne mulle merkityksellisimmät paikat:

Tampere

tammerkoski

IMG_4060

Vaikka olen Vaasasta kotoisin ja ehdin asua siellä kauemmin kuin mitä olen Tampereella ehtinyt majailla, on mun Suomen ykköskohde ja sydämeni valittu silti Tampere. Monet lapsuudessa saadut ihanat muistot ovat mulle niitä, jotka edelleen kantavat tänä päivänä, ja vaikka suuri osa lapsuudestani sujuikin länsirannikoilla, vierailin Tampereella silti monta monituista kertaa.

Meidän perhe sekä yksien serkkujeni perhe vietimme ainakin omissa muistoissani lukuisia juhannuksia juurikin Tampereella. Niin Särkänniemessä remuten kuin muuallakin seikkaillen. Tuli juhannuksia muuallakin vietettyä ja muitakin Suomi-seikkailuja silloin tehtyä, mutta ne tietyt matkanvarren pysähdyspaikat ja äitin tekemät metvurstileivät matkaeväänä kilpistyvät mielessäni juuri niihin hetkiin, kun teimme matkaa tänne, nykyisille kotiseuduilleni.

Olen onnellinen, kun saan kutsua tätä kaunista kaupunkia nykyään kodikseni. Ehkä kipinä muuttaa tänne syttyikin niillä lukuisilla lapsuuden reissuillani. (Sori äiti, olisi kannattanut käyttää mua enemmän Wasalandiassa, niin ehkä en olisi muuttanut tänne!) Tampere on niin kaunis. Erityisesti kahden järven syleilyssä, mutta kaunista luontoa ja viehättävää kaupunkikuvaa täältä löytyy muutenkin todella paljon. Pidän siitä, että Tampere ei ole turhan siloteltu, vaan se on persoonallinen, rosoinen ja tunnelmallinen.

Pyhäjärvi ja Pyynikki

auringonlasku-pyjajarvi

pyhajarvi-kevat

Mun on pakko nostaa Tampereesta vielä erikseen esille Pyhäjärvi ja Pyynikki. Tuo kaksikko on mun henkinen koti, hyvinvoinnin pyhäkkö, loputon inspiraation lähde sekä se osa Tampereesta, jota sydän raastaen jäisin kaipaamaan, jos täältä pois muuttaisin. Jos kaipaan rauhoittumista, raitista ilmaa tai ihan vain kauniita maisemia, suuntaan Pyhäjärvelle tai Pyynikille. Maisemat näyttävät jokaisena hetkenä hieman erilaiselta. Nyt olen käynyt ihastelemassa saapuvaa kevättä, joka on auringonpaiseellaan kullannut Pyhäjärvessä matkaa taittavat jäälohkareet.

Vaasa

Asemapuiston puukuja

Mulla ei ole Vaasasta mitään ikonisia merikuvia. En ole sataan vuoteen käynyt ottamassa sieltä mitään julkaisukelpoisia otoksia Vanhan Vaasan lisäksi. Saatte siis kuvitukseksi sitä sekä kesällä että kevättalvella.

Mustasaaren kirkko

Hyvänä kakkosena listallani komeilee Vaasa. Onhan se ensimmäinen kotikaupunkini ja vuosien saatossa muodostunut mulle tärkeäksi kohteeksi. Siellä tuli leikittyä lapsuuden leikit ja seikkailut, siellä tuli vietettyä nuoruuden hurjat vuodet ja kasvettua aikuiseksi. Mutta myönnän että olen alkanut oikeasti arvostaa Vaasaa vasta muutettuani pois sieltä. Pitää lähteä kauas nähdäkseen lähelle.

Lapsena paikka oli kaunis, viaton ja täynnä päättymättömiä ja aurinkoisia kesäpäiviä. Mutta aikuisuuden kynnyksellä sen pienet piirit, samat naamat ja vähäinen anti alkoivat ahdistaa. Monessa suhteessa Vaasa onkin skarpannut mielestäni viimeisen reilun vuosikymmenen aikana. Kaupunkiin on tullut paljon lisää elämää. Mutta esimerkiksi julkisen liikenteen onneton kehitys ansaitsee suuria moitteita. En voisi kuvitella tällä hetkellä palaavani asumaan Vaasaan. Vaasa on liian pieni ja virikkeetön mulle. Lisäksi sieltä on aivan liian pitkä (ja kallis) matka Helsinki-Vantaalle.

Vanha Vaasa

vanha-vaasa-kirkko-rauniot

Toinen kaupungin sisäinen nostoni on Vanha Vaasa, Vaasan yksi kaupunginosa. Suuren osan Vaasassa viettämistäni vuosista asuin juuri Vanhassa Vaasassa, mutta tuotakin paikkaa olen alkanut arvostaa enemmän vasta niiden kulmien pölyt karistettuani. Vanha Vaasa on täynnä historiaa. Se oli Vaasan entinen keskus, kunnes Vaasan palo puuttui peliin ja tuhosi suuren osan senaikaista kaupunkia. Paljoakaan noilta ajoilta ei jäänyt kaupungista muistuttamaan. Pari rakennusta on vielä pystyssä, samoin Pyhän Marian kirkon kiviseinät ja kellotapuli. Vanhasta Vaasasta ja sen parhaista paikoista olen kirjoittanut myös oman postauksensa.

Laihia

laihia

Tässäpä mesta, joka on kaikkien klassisten nuukuusvitsien äiti. Ja mun elämän merkittäviä paikkoja. Ei ihme, että olen nykyään supersäästäväinen! Samojen serkkujen, joiden kanssa tuli tehtyä juhannusreissu poikineen, koti sijaitsi Laihialla. Siinä Vaasan kupeessa. Siellä tuli vietettyä pienempänä aikaa vaikka kuinka paljon. En silti voi väittää tuntevani Laihiasta paljoakaan, muuten kuin auton ikkunasta nähtynä. Meidän leikit ja seikkailut ulottuivat hyvin pitkälle serkkujen talon pihapiiriin. Jossa kyllä riitti aktiviteetteja vilkkaalle lapsilaumalle. Muuten Laihiasta muistan vain uimamontun, kirkon ja pallon muotoisen talon, jota ei enää taida olla. Niin ja Kössin hallin. Sieltä tuli varmaan tehtyä ne kaikki hulppean edulliset laihialaiset ostokset!

Storsandin uimaranta

storsand

Pienenä me käytiin varmasti ainakin kerran-pari kesässä uimassa Storsandissa, huikeankauniilla uimarannalla, joka sijaitsee Uudessakaarlepyyssä. Muistan, että paikalle vei mutkitteleva metsäreitti, ja ikkunoiden takaa avautuva metsä oli kuin maaginen satumaailma. Perille päästyä silmien eteen avautui silmänkantamattomiin ulottunut dyyninen hiekkaranta, jonka hiekka oli lämmin ja pehmeä. Vesi oli matalaa ja usein kuin linnunmaitoa. Mua harmittaa, ettei omista kuva-arkistoista löydy yhtään maisemakuvaa tuolta, mutta käyhän lukemassa vaikka tämä Retkipaikan kirjoitus Storsandista! Mä en edes muista, koska viimeksi olisin käynyt tuolla. Siitä on aivan liian kauan.

Ähtäri

ahtarin-elainpuisto

Lisää muistoja lähinnä lapsuudesta. Ähtäri – ja eritoten sen eläinpuisto – oli kohde, jossa tuli myös useamman kerran käytyä. Itse asiassa Ähtäristä mulla ei muita muistikuvia ole, joten sitä tuskin on kovin paljon eläinpuiston ulkopuolelta tullut koluttua. Kovin paljon konkreettisia muistoja mulla ei paikasta ole. Lähinnä sen eläimet muistan, mutta muistaakseni siellä oli paljon muutakin. Taisi olla joku ei nyt ihan huvipuisto, mutta joku aktiviteettipaikka myös. Olisiko jopa ollut kullanhuuhdontaakin? Joka tapauksessa paikasta ylipäätään on jäänyt muistoihin positiivinen fiilis. Juuri niitä onnellisia lapsuuden päiviä.

Seinäjoki

IMG_2371

provinssi-leirinta

Oikeastaan tässä voisi lukea Provinssirock, sillä mulle Seinäjoki = Provinssi. Toki kaupungissa olen käynyt jokusen kerran myös ihan shoppailemassa silloin kun asuin vielä Vaasassa ja olen vaihtanut siellä junaa miljoona kertaa, mutta ne kunnolliset Seinäjokeen liittyvät muistot ovat aina Provinssi-muistoja. En edes muista, montako kertaa olen käynyt festareilla riekkumassa. Varmasti noin 10.

Siellä on tullut käytyä päiväkseltään, aivan liian monta päivää ja kaikkea siltä väliltä. Nukuttua teltassa, koulussa, niin kylmässä että pelkäsin silmämunien jäätyvän. Siellä on itketty, naurettu, hulluteltu, eletty maailman parhaita hetkiä ja nähty maailman parhaita bändejä. Rakastettu elämää ja maailmaa. Bailattu kramppaavin jaloin. Eletty. Viime vuoden Provinssissa olinkin todella surullinen siitä, että alue ja sitä myötä ihmismäärä oli päästetty kasvamaan niin suureksi, että festarin taika ja tunnelma oli tiessään ja jäljellä oli enää ahdistus ja paha mieli.

Turku

turku-tps

Ai mikä TPS?

Ensimmäiset reissuni Turkuun ovat ajoittuneet lapsuuteen, mutta kunnon tunneside kaupunkiin on muodostunut vasta aikuisiällä. Nykyisin siellä asuu paljon kavereita, joten kaupungissa tulee käytyä aina silloin tällöin. Myös Turun keikka- ja festaritarjontaan on tullut käytyä tutustumassa monen monta kertaa. Turun palloseura on (mielestäni) Suomen paras jääkiekkojoukkue, joten jääkiekkokin on mua aina välillä kaupunkiin kutsunut. Lisäksi opiskelin 2,5 vuotta Turun ammattikorkeakoulussa, vaikka sinä aikana taisinkin käydä siellä kaksi tai kolme kertaa. Mutta valmistuin myös sieltä, en mikään spurguopiskelija ollut :D Ensi kesänä olisi taas kivaa ehtiä Turkuun. Voisin pitkästä aikaa käydä Turun linnassa ja samalla vaivalla vaikka Naantalissa. Ja nähdä taas tuttuja!

Joensuu

ilosaari-joensuu

ilosaari-ranta

Sama juttu kuin Seinäjoen kanssa, paitsi ilman lukuisia junanvaihtoja kaupungissa. Joensuu = Ilosaari. Välimatkan takia käyntejä Ilosaaressa on rutkasti vähemmän kuin Provinssissa, mutta ah ja voi kun siellä on aina ollut niin mukavaa. Idyllinen festarialue, leppoisa tunnelma ja hyvät bändit. Kerran Ilosaareen tuli tehtyä kunnon hc-aikataulun festarireissu: vapaapäivänä festeille käymään tasan yhden bändin takia, yöjunalla Helsingin kautta kotiin Tampereelle ja lähes samoilla silmillä iloisesti lauantaivuoroon töihin. Eikä edelleenkään kaduta!

Jyväskylä

naissaari-jyvaskyla

metsäself

Kävin tietoisesti ensimmäistä kertaa Jyväskylässä vasta muutama vuosi sitten, vaikka eihän se edes ole niin kaukana Tampereesta. Ei vain ollut ollut syitä käydä aiemmin. Jyväskylä oli mun mielikuvissa vähän kuin Suomen Saksa, hajuton, mauton ja vähän tylsä. Mutta sitten kaverini Assi muutti Jyväskylään ja sen jälkeen siellä onkin tullut seikkailtua muutaman kerran enemmän. Jyväskylän järvimaisemat ovat upeat, Pandan tehdas on uhka ja mahdollisuus ja kaupungissa on myös kiitettävästi keikkatarjontaa. Lisäksi kaupungista ja sen lähialueilta löytyy kauniita luontokohteita kuten Naissaari ja Jääskelän luontopolku.

Tässä mun Suomeni. Ehkä hieman suppea, mutta sitäkin rakkaampi. Esimerkiksi Helsingissä olen käynyt sen sata kertaa, mutta sen suurempaa tunnesidettä en ole koskaan kaupunkiin muodostanut. Tai no, karsastus Helsinkiä kohtaan on pikku hiljaa muuttunut ”no on se ihan ok” -mielipiteeksi, joten jos 20 vuoden päästä päivitän tämän listan, Helsingillä saattaa olla mahdollisuus.

Osa kuvista on ajalta filmikamera, joten laatu on ontuva, mutta tunnelma toivottavasti taattu!

Miltä sun Suomi näyttää? Onko meillä samoja tärkeitä paikkoja?


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani 

FACEBOOKISSA | INSTAGRAMISSA | BLOGIPOLUSSA | TWITTERISSÄ

tallinna-talvi-banneri
Eurooppa Kaupunkilomat Matkavinkit

Mitä tehdä Tallinnassa talvella? 7+1 vinkkiä

Talvi on varmasti monelle ajankohta, jolloin ei tule helposti lähdettyä reissuun, ainakaan kohteeseen, jossa todennäköisesti on myös talvi. Näin on omallakin kohdallani. Muistoissa (ja ytimissä) hyytää edelleen muutama vuosi sitten Riiaan tehty kirpsakka helmikuinen pistäytyminen, ajankohtana jolloin kaupunki hytisi parinkymmenen asteen pakkasen kourissa. Kuunvaihteessa…

20.3.2017
onnibanneri
Pohdinnat

Olen onnellisempi kun en enää halua omistaa

Mä olen viime aikoina miettinyt paljon omistamista, tavaroita ja kaikkea siihen liittyvää. Olen huomannut itsessäni salakavalan muutoksen – mitä enemmän matkustan, sitä vähemmän tahdon omistaa. Ainakaan materiaa. Nykypäivän muotijuttu tuntuu olevan konmaritus, kaikki tavara päivässä pois -karsimisjutut ja muut kodin kuorimistekniikat turhan materian ikeestä.…

15.3.2017
madrid kaupunginosat
Eurooppa Kaupunkilomat

Madridin persoonalliset kaupunginosat La Latina ja Malasaña

Madridissa on tekemistä varmasti jokaiselle. Mutta jos olet erityisen kiinnostunut päämäärättömästä vaeltelusta, pienistä kujista, väreistä, katutaiteesta, kaupungin elämän ihmettelemisestä ja pienestä rosoisuudesta, mulla on sulle pari vinkkiä! Tee kävelyretkiä Madridin La Latinan ja Malasañan kaupunginosiin. La Latina La Latinan kaupunginosa löytyy, kun lähtee Solin…

10.3.2017