Tag Archives: Keitto

Fenkolikeitto ja oliivigremolata

Niin paljon kuin rakastankin Italiaa ja sen keittiötä, eivät saapasmaan keitot ole onnistuneet vakuuttamaan minua aivan täysin. En kuitenkaan halunnut uskoa, että lempimaassani saadaan aikaiseksi vain tylsiä ja hieman mauttomia lirukeittoja, jollaisia eräässä Riminin hotellissa tarjottiin, joten otin keittokirjan toiseen ja soppakauhan toiseen käteen ja aloin keitellä italialaista fenkolikeittoa.

Maistaessani pelkkää keittoa, en ollut vieläkään aivan vakuuttunut, mutta kun pilkoin ohjeen mukaisen oliivigremolatan ja ripottelin sitä sopan päälle, tajusin tämän annoksen jujun. Jep, se on se gremolata, jonka vahvoja makuja pehmeä keitto tasoittaa juuri sopivasti. Tärkeä sivuosa on myös sitruunalla, joka viimeistelee keiton raikkaudellaan. Nyt uskon, että italialaiset osaavat tehdä myös hyviä keittoja.

Fenkolikeitto

4 annosta

- 3 kevätsipulia
- loraus öljyä
- 2 perunaa
- 1-2 fenkolia
- 1 sitruuna
- 1 l kasvislientä
- suolaa ja pippuria

Kuullota pilkottuja kevätsipuleita öljyssä kattilan pohjalla. Pilko ja kuori perunat sekä fenkoli. Jos fenkolissa on lehtiä, ota ne talteen gremolataa varten. Kippaa pilkotut perunat ja fenkolit sekä sitruunankuori kattilaan. Sekoittele hetki niin että kaverit hieman pehmenevät.

Lisää liemi ja kiehauta. Anna porista kannen alla noin puoli tuntia. Soseuta keitto, mausta suolalla ja pippurilla sekä sitruunan mehulla. Tarkista maku.

Oliivigremolata

- valkosipulin kynsi
- sitruunan raastettu kuori
- persiljaa
- oliivia

Pilko valkosipulinkynsi, persilja ja oliivit pieneksi silpuksi. Lisää joukkoon sitruunan kuori, ja jos keittoa varten ostamassasi fenkolissa oli lehtiä, silppua myös ne gremolataan.

2 kommenttia

Indonesialainen keitto

Selaillessani tuossa päivänä eräänä Appelsiineja ja hunajaa -blogia pysähdyin erään reseptin kohdalle. Maapähkinävoita. Indonesia. Mausteita. Ihana tuoksu. Tätä on pakko kokeilla! Sainpahan samalla hyvän syyn ostaa kaappiin pitkästä aikaa maapähkinävoita. Olen yrittänyt vieroittaa itseäni siitä vain keksimällä tilalle uuden addiktion (joka on tällä kertaa kookosöljy), mutta kyllähän sitä nyt yhden purkin voi ostaa. Ihan vain ruoanlaittoon, ei lusikalla suoraan purkista syötäväksi (eipä, kas näin Martina huijaa taas itseään).

Keitosta tuli juuri niin ihanaa kuin kuvittelinkin ja mausteinen keitto maistui aivan ihanalle kylmänä pakkaspäivänä. Siitä tuli jopa niin hyvää, että nuolin antaumuksella soppakauhan ja kaavin kattilan pohjalta viimeisenkin keittopisaran pikkulusikalla suuhuni. Meinasin myös huijata Henkkaa sanomalla keiton olevan pahaa, mutta vaikka olisin näin saanut itse enemmän keittoa, halusin toki että Henkkakin pääsee maistamaan näin herkullista ruokaa. Vaikkei siinä olekaan lihaa.

Kas tässä minun ihan hieman vain muuteltu versioni ihanasta indonesialaisesta keitosta:

- 3 porkkanaa
- 1 sipuli
- 1 punainen chili
- 1 yksikyntinen valkosipuli (tai pari kynttä)
- öljyä (mulla oli mausteinen öljy, mutta ihan tavallinen rypsi- tai oliiviöljykin käy)
- kasvisliemi (mulla oli kasvisliemikuutio jonka tyrkkäsin noin litraan vettä)
- inkivääriä (mulla oli jauhetta, mutta tuorekin käy)
- pari ruokalusikallista soijakastiketta
- pari desiä maapähkinävoita
- kourallinen kaffirlimetin lehtiä (tai kahden limetin raastettu kuori)
- koristeeksi lehtipersiljaa tai korianteria

Raasta porkkanat ja kuullota raastetta kattilan pohjalla öljyn kanssa. Pilko sipuli, valkosipuli ja chili ja lisää ne kattilaan. Tulisen ruoan ystävät pilkkovat chilin siemenineen kaikkineen, mutta vähemmän tulisesta pitävät poistavat siemenet ja chilin sisältä löytyvät vaaleat kohdat ennen pilkkomista. Voit myös käyttää vain puolikkaan chilin.

Anna sipuleiden ja chilin pehmetä hetki kattilassa porkkanaraasteen kera ja lisää sitten maapähkinävoi sekä ruokalusikallinen soijakastiketta. Mausta inkiväärillä ja heitä myös kaffirlimetin lehdet (tai limetin raastettu kuori) joukkoon. Lisää sitten kasvisliemi, sekoita kunnolla ja anna pulputtaa miedolla lämmöllä puolisen tuntia.

Maista keittoa ja lisää tarvittaessa soijakastiketta ja muita mausteita. Mulla kattilaan meni vielä noin ruokalusikallinen soijakastiketta sekä Santa Marian More-sarjan Green harissa -mausteseosta. Tässä välissä voit noukkia myös kaffirlimetin lehdet pois keitosta, jos käytit niitä etkä raastettua limen kuorta. Lopuksi soseutin keiton vielä sauvasekoittimella sileäksi, vaikka alkuperäisessä ohjeessa niin ei tehtykään.

Tuoksut tätä ruokaa tehdessä olivat tosiaan ihan uskomattomat ja mausteinen keitto maistuisi varmasti ihanalta reippaan hiihto-, juoksu-, ratsastus- tai kävelylenkin jälkeen silloin kun pakkanen saa posket punoittamaan ja viima nipistelee nenää. Ja tiesittekös muuten, että keitto on täysin vegaaninen! Vaikkei meillä vannotakaan kasvissyönnin nimeen, niin haluan toki silti tarjota myös kasvissyöjille ruokaideoita, ja tässäpä olisi yksi varsin hyvä sellainen.

Kirjoita kommentti

Ranskalainen sipulikeitto

Ranskalaiseen illalliseemme kuului itseoikeutetusti myös perinteinen ranskalainen sipulikeitto. Olen syönyt kyseisestä keitosta eritasoisia versioita, ja ilmeisesti aina sieltä heikommasta päästä, sillä keitto ei ole onnistunut millään lailla säväyttämään minua. Päätin silti kokeilla sen tekemistä itse, ja onneksi kokeilin, sillä nyt olen kovin ihastunut sipulikeittoon. Ilmeisen onnistunut kokeilu siis.

En voinut mitenkään uskoa, että sipulista ja lihaliemestä tehty litku voisi olla niin hyvää kuin tämä soppa oli. Äärimmäisen yksinkertaisista aineksista tuli todella maukasta ruokaa ja ihmettelimme molemmat miten muutamasta arkisesta raaka-aineesta voi saada aikaiseksi jotain näin ihanaa. Nerokasta, hyvä ranskalaiset!

- 400 g sipulia
- 60 g voita
- 1 rkl vehnäjauhoja
- 1 l lihalientä
- 100 g gryuere-juustoa
- suolaa ja pippuria
- patonkia tai muuta vaaleaa leipää

Kuori sipulit ja viipaloi ne renkaiksi. Mittaa kattilan pohjalle voi ja kuullota sipuleita siinä tovi. Ripottele päälle vehnäjauhot, sekoita ja lisää lihaliemi. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin puoli tuntia. Mausta suolalla ja pippurilla. Pippuria saa mielestäni laittaa ihan reilusti että se varmasti maistuu.

Kaada keitto uunin kestäviin vuokiin ja asettele paahdetut leipäviipaleet päällimmäiseksi. Raasta leipien pinnalle reilusti gryuere-juustoa ja rouhaise hieman mustapippuria päälle ennen kuin tyrkkäät kulhot kuumaan uuniin. Ota kulhot pois kun juusto on sulanut ja vähän myös ruskistunut. Nauti heti, mutta varo, se on aika poppaa.

2 kommenttia

Bataatti-savujuustokeitto

Jos joku ei ole siitä vielä tietoinen, niin kerronpa jälleen kerran, että Pirkka- ja Yhteishyvä-lehtien reseptit kannattaa todellakin lukaista läpi. Niistä löytyy usein kelpo ruokaohjeita ja samat reseptit löytyvät myös netistä, mikäli lehdet on tullut heitettyä pois tai niitä ei ilmesty lainkaan omaan kotiin. Minä bongailen lehdistä usein helppoja, nopeita ja todella maukkaiksi osoittautuneita arkiruokia, joista tämä bataattisosekeitto on jälleen hyvä esimerkki.

2 annosta

- 400 g bataattisosetta
- 2 dl vettä
- 1 sipuli
- 1 valkosipulin kynsi tai valkosipulin ystäville kokonainen yksikyntinen valkosipuli
- öljyä
- 180 g savusulatejuustoa
- tuoretta basilikaa
- suolaa ja pippuria


Oho, siellähän on mukana myös pieni violetti valkosipulinkuoren pala. Miten se sinne eksyi?

Pilko sipulit ja kuullota niitä öljyssä. Lisää bataattisose sekä vesi kattilaan ja anna pulputtaa muutamia minuutteja keittoa välillä sekoitellen. Lisää sitten sulatejuusto ja kiehauta niin, että juusto sulaa kunnolla keiton sekaan. Mausta pilkotulla tuoreella basilikalla sekä suolalla ja pippurilla.

Voiko helpompaa ja nopeampaa olla? Ja silti lopputulos on maukas kuin italialainen jäätelö yöllisillä Rooman kaduilla nautittuna (ai miten niin joku on taas vähän Italia-tunnelmissa). Minä tein keittoa eräänä keskiviikkoiltana Italian kurssin jälkeen kun olin jo kovin väsynyt ja nälkäinen. Keitto valmistui kädenkäänteessä ja sopii todistetusti niihin hetkiin, kun hyvää ruokaa pitää saada nopeasti naaman eteen.

4 kommenttia

Suppilovahverokeitto

Olen sitä mieltä, että ihmiset on ohjelmoitu himoitsemaan sieniä syksyisin. Minuun ainakin iskee sellainen sienihimo, että oksat ja juuret ja kaikki pois koko puusta, kun ensimmäiset syksyiset tuulet kirpeyttävät ilmaa. Nytkin olen kaivanut kuivatut sienet esiin kaapin perältä ja iloinnut iskältä saaduista sienistä, jotka odottavat pakastimen uumenissa syödyiksi tulemistaan.

Tällä kertaa halusin väsätä oikein paksun ja kermaisen suppilovahverokeiton, jossa olisi riittävästi makua ja jokin pieni juju. Onnistuinkin tässä melkoisen hyvin, sillä vehnäjauhot suurustivat keittoa juuri sopivasti, Koskenlaskija ja kerma toivat keittoon samettista pehmeyttä sekä maukasta makua, ja pieni sherrytujaus toi ruokaan kaipaamani ekstrapotkun. Nam.

- 1 sipuli
- 4 isoa kourallista suppilovahveroita
- 4 rkl vehnäjauhoja
- pari nokaretta voita tai margariinia
- 6 dl maitoa
- kasvisliemikuutio (tai fondi)
- 2,5 dl ruokakermaa (mulla oli sipulin makuista, mutta tavallisesta olisi varmaan tullut vielä parempaa)
- paketti Koskenlaskijaa (mulla voimakas)
- valkopippuria
- Forest Blend -maustesekoitusta
- tilkka sherryä

Pilko sipuli pieniksi paloiksi ja kuullota niitä pannulla. Pilko myös sieniä hieman pienemmäksi ja heitä nekin pannulle. Mausta sieni-sipuliseos valkopippurilla ja jätä odottamaan keittopohjan valmistumista. Laita kattilaan vehnäjauhot, voi ja puolet maidosta. Kuumenna seosta sekoitellen sitä koko ajan niin, ettei maito pääse palamaan. Vispilällä sekoittamalla saat vehnäjauhopaakut helpoiten rikkipois, sillä ne eivät ole kivoja kavereita sienikeiton seassa.

Lisää keittopohjaan sitten loput maidosta, kasvisliemikuutio tai fondi, kerma sekä Koskenlaskija pienemmiksi paloiksi pilkottuna. Sekoittele niin kauan että juusto on sulanut. Heitä sieni-sipuliseos kattilaan ja mausta koko homma Forest Blendillä. Lorauta vielä hieman sherryä keittoon (mulla meni noin puolikas sellainen pikkupullo) ja anna kiehahtaa. Kas näin, keitto on valmis nautittavaksi!

4 kommenttia