Prahan parhaat palat

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja Tsekin pääkaupungilla Prahalla niitä onkin useita. Prahan lempinimiä ovat muun muassa “Kultainen kaupunki”, “Sadan tornin kaupunki”, “Kaikkien kaupunkien äiti” ja “Euroopan eurooppalaisin kaupunki”. Onpahan Saksan kansalliskirjailija J. W. von Goethe kutsunut Prahaa jopa ”maailman hienoimmaksi jalokiveksi”. Viimeisin Prahan lempinimien listalla on maine ”Euroopan uutena Pariisina”.

Praha on erittäin suosittu kaupunkikohde vanhojen ja kauniiden rakennustensa ansiosta. Prahan katukuvassa ovat edustettuina monet arkkitehtoniset tyylisuunnat barokista kubismiin. Prahalla on pitkä ja värikäs historia, ja aikojen saatossa monet kulttuuripersoonat, kuten kuuluisat säveltäjät Beethoven, Haydn ja Mozart, sekä kirjailija Franz Kafka ovat asuneet kaupungissa. Nykyisin Prahan savuisten krouvien parhaat olutlaadut houkuttelevat taiteilijoiden lisäksi turisteja, joita vilisee kaupungissa parhaimpina loma-aikoina jopa ärsyttävyyteen asti.

Nähtävää

Praha pursuu nähtävyyksiä, joten matkamies on jälleen ikuisuuskysymyksen edessä: mitä mennä katsomaan? Aika ei aina riitä kaikkeen, mutta tässä on kolme kohdetta, jotka takuulla ovat näkemisen arvoiset.

• Vanhakaupunki

  Vltava-joen mutkaan syntyi asutusta jo 800-luvulla ja nykyisin Prahan vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Prahan vanhakaupunki, eli Staré Mesto, on Prahan vanhin osa ja turistien suosima nähtävyys. Kapeiden katujen varret ovat täynnä matkamuistomyymälöitä ja perinteisiä oluttupia. Suurimmat nähtävyydet ympäröivät Vanhankaupungin keskusaukiota: upeat Týnin kirkko ja Pyhän Nikolauksen kirkko, loistelias Golz-Kinskýn palatsi ja Vanhankaupungin raatihuone. Raatihuoneen tähtitieteellinen kello on todellinen vetonaula, jota turistit kerääntyvät tasatunnein katsomaan. Kellon oikeanpuoleisen luurangon vedettyä narusta esiin marssivat Pietarin johdattamat 12 apostolia. Ajan lisäksi kello kertoo muun muassa auringon ja kuun sijainnin. Keskellä Vanhankaupungin aukiota on Jan Husin muistomerkki ja kaupungissa on myös muita kiehtovia nähtävyyksiä kuten Ruutiportti, Celetná-katu ja Smetana-museo.

• Kaarlensilta

  Kaarlensilta, eli Karlův most, on Vltava-joen ylittävä kuuluisa kivinen goottilaistyylinen silta. Sen rakentaminen aloitettiin Kaarle IV:n aikana vuonna 1357. Kaarlensilta on 516 metriä pitkä ja lähes kymmenen metriä leveä. Se koostuu kuudestatoista kaaresta. Silta yhdistää toisiinsa Prahan Pienen puolen, Malá Stranan, ja Vanhankaupungin, ja sillalla saa liikkua vain jalan. Siltaa koristavat kolmenkymmenen pyhimyksen patsaat, joista suosituin on Pyhän Johannes Nepomukilaisen patsas. Patsaan koskettamisen sanotaan tuovan hyvää onnea ja varmistavan, että kyseinen henkilö vielä palaa takaisin Prahaan, joten ei ihme että patsaan muistolaatta kiiltää tuhansien ihmisten kosketuksen jäljiltä. Sillan molemmissa päissä on torni, joihin kiipeämällä pääsee ihailemaan Prahan maisemia. Päivisin sillalla kuhisee turisteja, kauppiaita ja katutaiteilijoita, mutta iltaisin ja ani varhain sillalla voi nauttia rauhallisesta kävelyhetkestä.

• Prahan linnan alue

  Hradčany eli Prahan linnan alue koostuu monista rakennuksista, mukaan lukien Pyhän Vituksen katedraalin, joka on Prahan tunnetuin maamerkki ja Tšekin suurin ja merkittävin kirkko. Katedraaliin ja sen alla olevaan kryptaan on haudattu kuninkaita ja kirkonmiehiä Přemyslidien hallitsijasuvun päivistä lähtien, ja lisäksi katedraalin sisällä olevassa Pyhän Venceslauksen kappelissa säilytetään valtion kruununjalokiviä. Prahan linnan alueella sijaitsee lisäksi useita palatseja, gallerioita ja museoita, luostari, näkötorneja, Pyhän Yrjön basilika sekä ihastuttava Kultainen kuja.

  Prahan linna on keskiaikainen linnoitus, joka Guinnessin ennätysten kirjan mukaan on suurin muinaislinna maailmassa. Kokoa linnalla onkin, sillä se on huimat 570 metriä pitkä, keskimäärin 128 metriä leveä ja pinta-alaksi kertyy 7,3 hehtaaria. Prahan linna on perustettu 800-luvulla ja useista tulipaloista ja vihollisten hyökkäyksistä huolimatta linnassa on säilynyt rakennuksia koko sen historian ajalta. Vahdinvaihto tapahtuu linnan edessä kerran tunnissa, keskipäivällä hieman suurempien seremonioiden saattelemana.