Aikamatka Itä-Berliiniin

Muurin kaatumisen 20-vuotisjuhlavuosi on tuonut Berliinin itänostalgia-aallon, joka näyttää Saksan sykkivän metropolin olevan muutakin kuin undergroundia ja katukulttuuria. Vaikka matkailija ei Berliinissä kulkiessaan edes huomaa kummalla puolella muurilinjaa liikutaan, on kaupungin monipolvinen historia kaikkialla läsnä.

DDR-aikaa muistellaan Saksassa ristiriitaisin tuntein. Itänostalgia, saksalaisittain ostalgia, on toisille vain hauska muoti-ilmiö Nukkumatteineen, DDR-verkkareineen ja Trabanteineen, mutta toisille vilpitöntä kaipuuta sosialistisen järjestelmän näennäiseen turvallisuuteen: kaupasta ei ehkä saanut hienoja länsituotteita, mutta kaikille ainakin riitti töitä. Itäinen Berliini tv-torneineen ja paraatikatuineen oli DDR:n suuri ylpeys ja ikkuna länteen. Mutta mitä vanhasta sosialismin kehdosta on jäljellä nykypäivänä?

Alexanderplatzilta Brandenburger Torille

Paras aloituspaikka Itä-Berliinin kierrokselle on Alexanderplatz ja sen TV-torni aivan kaupungin ytimessä. Vuonna 1969 rakennettu 365-metrinen TV-torni on edelleen koko Berliinin korkein rakennus ja se kuuluu kaupungin suosituimpiin nähtävyyksiin. Tornin näköalatasanteelta loputtomia urbaanimaisemia katsellessa miljoonakaupungin mittasuhteet on helppo käsittää. Sesonkiaikaan ja viikonloppuisin jonot torniin venyvät pitkiksi, joten paikalle kannattaa suunnata heti aamusta.

Muihin Alexanderplatzin ja sen ympäristön nähtävyyksiin kuuluvat Rotes Rathaus, Nikolaiviertel ja tietenkin näyttävä kymmenmetrinen Weltzeituhr. 16 tonnia painava kello näyttää ajan kaikilla aikavyöhykkeillä. Saksojen yhdistymisen jälkeen kello restauroitiin ja sen kaupunkitiedot päivitettiin.

Alexanderplatzilta itäturisti suuntaa Karl-Liebknecht-Strassea pitkin Unter den Lindenille, entisen Itä-Berliinin komealle pääkadulle, jonka johtaa Brandenburger Torille. Matkan varrella kannattaa viivähtää hetki DDR-museossa, joka esittelee itäsaksalaista arkipäivää. Museo kertoo aikalaistarinoita kiinnostavalla tavalla kaiken konkretiaan sitoen, kävijä pääsee esimerkiksi itse Trabantin kyytiin kokeilemaan millainen on auto, jota tilaaja sai parhaimmillaan odottaa kymmenenkin vuotta. Museo sijaitsee aivan Spree-joen ylittävän sillan kupeessa osoitteessa Karl-Liebknecht-Strasse 1.

Friedrichstrassella Unter den Lindenin kupeessa sijaitsee Checkpoint Charlie, Itä- ja Länsi-Berliinin kuuluisin rajanylityspaikka, jossa kylmä sota sai vastakkain seisovien tankkien ja tuimien sotilaiden kasvot. Nykyisinkin paikalla päivystävät sotilaat, jotka tosin lähemmällä tarkastelulla paljastuvat maksua valokuvissa poseeraamisesta periviksi näyttelijöiksi.

Unter den Linden päättyy Berliinin ja koko yhdistyneen Saksan tunnetuimmalle symbolille, Brandenburger Torille. Sieltä josta matkaa voi jatkaa joko lännen puolelle uuden Saksan hallintokortteleihin ja Bundestagin tutustumaan tai vastakkaiseen suuntaan Ebertstrassea pitkin kohti Potsdamer Platzin neonvaloja. Potsdamer Platzin moderni ilme on peräisin vasta ajalta muurin kaatumisen jälkeen – alue oli ennen tyhjää rajavyöhykettä, mutta nykyisin sitä hallitsee jättimäinen viihdekeskus Sony Center. Muistona jaetusta kaupungista Potsdamer Platzilla on esillä kapeita muurinkaistaleita, mutta varsinaista muurilinjaa siellä ei enää näy.
berlineastsidegallery

Viimeiset muistot muurista – East Side Gallery

Ainoa paikka, jossa Berliinin muuria on vielä nähtävillä alkuperäisillä sijoillaan, on East side Gallery Mühlenstrassella Spreen rannalla. Reilun kilometrin mittainen muurinpätkä on koristeltu graffitein ja maalauksin. Ne syntyivät 118 taiteilijan tempauksesta rajojen auettua. East Side Gallerya tutkimaan pääsee parhaiten Ostbahnhofilta käsin, asemalta on vain muutaman sadan metrin matka muurin alkupisteeseen.

Ostbahnhofin läheisyydessä on myös Itä-Berliinin ostalgiamatkan majapaikaksi teeman mukaisesti sopiva Ostel, ”Das DDR-Design-Hostel” (Wriezener Karree 5). Ostellissa majoitutaan aitoon itätyyliin sisustetuissa huoneissa Erich Honeckerin katsellessa seiniltä. Hinnat ovat kohtuulliset ja kulkuyhteydet Ostbahnhofilta kaikkialle Berliiniin ovat hyvät, Ostel sopii mainiosti majapaikaksi muillekin kuin pelkkää itänostalgiaa hakeville.

Suoria lentoja Helsingistä Berliiniin tarjoavat Finnair ja Air Berlin.

Teksti ja kuvat: Riikka Krenn