Kuten olen jo moneen otteeseen tainnut kertoa, on armeijatavara ollut lähellä sydäntä janarista saakka. Kirppareiden lisäksi parasta oli juurikin se, kun faija vei meidät sille kauan odotetulle seikkailulle armeijan ylijäämävarastoon. Lienee peruja sille, miksi assosioin aina sen hieman tunkkaisen ja ummehtuneen tuoksun löytöjä pullollaan olevaan aarrekammioon. Ja sikäli kun tuoksu ja mielikuvat ovat pitäneet paikkaansa, olen tehnyt ne kaikkein parhaimmat löydöt juuri niistä pienimmistä ja ulkoapäin ankealle näyttävistä toisen käden putiikeista.
Tilasin Varustelekalta pari maastokuvioista paitaa sekä aivan hysteeriset telttakengät tulevaa bussikoitosta ajatellen. Muistan vannoneeni, etten enää koskaan lähtisi samaiselle hermoja raastavalle linjurimatkalle, jonka rajanylitykset menivät kutakuinkin siten, että: oot viimein saanut unta, säikähdät samantien hereille kun mies huutaa PASSEPORTE PASSEPORTE, kaivat aivan murekkeena passia housujen sisäpuolelle ommellusta salataskusta, mies repäisee passin kädestä ja lähtee möykäten ulos, kestää, kestää vähän lisää, valot on päällä ja sekös *ituttaa ja kirvelee unisia silmiä, ja kun se mies palaa tunnin säätämisen jälkeen takaisin ehdit saada unenpäästä kiinni just ennen seuraavaa ylitystä. Ja sitten toistuukin koko sama setti uudelleen. Aavistuksen erilaisella aksentilla. Jes.
Tällä kertaa meillä on sentään bussi, jonka vessa on jotain muuta kuin reikä puulevyssä. Ja luotan siihen, että myös paperia löytyy. Terveisin – aikana ennen halpalentoyhtiöitä – 18 tuntia Tallinasta Varsovaan ja takaisin vuonna 2005.
Previous post
Helmikuun 3.
Next post
Helmikuun 4.
4 Responses to Ylijäämävaraston tyttö
Ahh tuo ihana bussimatka <3 Meillä ei onneksi kertaakaan tullut mitään passitarkastuksia, paitsi sitten kun Zakosta lähti porukkaa Slovakian puolelle niin eiköhän joku ollut unohtanut passinsa :D Paras oli kuitenkin kun lähdettiin kotiin niin siellä Tallinnassa yks jäbä huomas UNOHTANEENSA kamansa meidän hotellille hahahahaha. Mahto vituttaa.
Mitää :D Ei oo mahollista! Oikeesti, siis, what :D Mä en kyl kestä et mitä meidän sankarit saa tuolla reissulla aikaan, kaikki on just noin tapahtuma-alttiita et.. Jes.
Niin siis jäi tarina vähän kesken, kun piti vielä sanoa että kun se tyyppi oli unohtanut passinsa hotellille niin siellä ne istu yhden ohjaajan kanssa koko päivän jossain poliisiasemalla selvittelemässä asiaa.
Ää tollaset hommat on kyl pasaa, varmaan oppi se hemmo sit kantapään kautta että tavaroista pitää pitää huolta. (;