Rotorua ja Taupo

Hellurei!

Aamusta herättiin sieltä leirintäalueelta ja oltiin jo suunniteltu edellisenä päivänä, että mentäisiin katsomaan Lady Knoxia, joka on siis Geysir (on suht lähellä tätä muta-allasta.).  Jos halusi mennä katsomaan Lady Knoxia, niin samalla lipulla pääsi sitten sellaiseen paikkaan kuin Wai-O-Tapu, joka oli iso vulkaarinen alue, jossa on vaikka ja mitä kraatereista shampange pooleihin. (Hinta oli n.20e)

No joka tapauksessa, mentiin ensin hakemaan liput Wai-O-Tapusta, jonka jälkeen ajettiin autolla itse geysirin luokse. Se purkautuu vain kerran päivässä ja kellonaika taisi olla muistaakseni klo.9.00. Ihmeteltiin, että miten ihmeessä se joka päivä samaan aikaan purkautuu, no selkisi siellä sitten, että tämä purkaus on avitettu juttu. Geysirin sisään kaadettiin saippuaa ja meni ehkä minuutti ja paine kasvoi siellä sisällä ja johan suihkusi 🙂 Vaikka se ei olut ns. aito, niin vaikuttava silti.

Tämän jälkeen mentiin sinne Wai-O-Tapuun. Siellä se kävely-track oli 3,3 km ja siellä tosiaan oli luonnonmukaisia altaita (kaikissa eri väreissä), kraatereita, geysireitä, shampange pooleja jne.. Siellä meni pari tuntia. Todella hienoja, ei voi muuta sanoa 🙂 Nämä siis sijaitsee Rotorualla, jossa järjestetään vaikka ja mitä extremeä, kuten bengiä, laskuvarjohyppyä jne. Tässä murto-osa kuvista 🙂

Sitten me suunnattiin kohti Taupoa. Matkalla Taupoon, käytiin vilkaisemassa Huka Fallsia, se on mahtava vesiputous. Siinä virtaa vettä 220 000 litraa vettä sekunnissa. Ohhoh 🙂
Meillä oli Taupolla tarkoitus lähteä tulivuorelle kävelemään, jota oltiin kovasti odotettu. No mentiin jälleen infopisteelle ja käytiin kyselemässä niitä reitteijä, niin he siellä kertoivat, koska on niin kova tuuli, niin sinne ei voi mennä kävelemään. Vähänkö meitä harmitti. No käytiin katsomassa sitten Taupo-järveä, joka on muodostunut joskus tulivuorenpurkauksesta ja taitaapi olla luokkansa suurin kraaterijärvi 🙂

Koska kävely meni ohi suun, niin katsottiin meidän vuokra-auton (Spaceship) kansiosta jotakin aktiviteettia kun siellä on aina kaikenlaisia alennuksia jonnekkin tiettyihin paikkoihin. Bongattiin sieltä sellainen Resort spa, jossa oli parit kaffet yhden hinnalla, juotiin ne naamariin siinä ja sen jälkeen vielä oli kaksi yhden hinnalla uimaan sellaiseen hot-spring spa:han, (jotka olivat kyllä ihan uima-altaita, mutta ne olivat mineraalivettä ja kuumia :)) Koska ilma oli vähän vilponen (+18+tuuli), niin altaassa lilluminen tuntui kivalta.
Pauli kävi vielä vähän liukamäessäkin 😀
Päästiin siellä myös lämpöiseen suihkuun 😀  Sen jälkeen alkoi huimaamaan kauheesti, mutta onneksi siellä myytiin LP:tä (en muista olenko siitä ennen maininnut), mutta se on aivan mahtavan makuista limpparia, joka on siis Uuden-Seelannin oma juoma…Miksei sitä saa Suomesta 🙁

Kun lillumiset oli lilluttu, käytiin hakemassa evästä kaupasta ja päätettiin lähteä ajamaan kohti Waitomoa. Matkalla Waitamoon bongattiin sellainen kiva leirintä-alue sattumalta, se oli järven rannalla ja siellä oli ihan uudet wc:t jne. Ihmeteltiin vaan miksei siellä ollut ketään muuta.. Kunnes meille selvisi kun luettiin sellainen kyltti. Siinä oli, että leiriytyminen omalla vastuulla, että varo kaatuvia puita. No me alkuun aateltiin, että pah, ei ne mihinkään kaadu (kovasta tuulesta huolimatta).Puut olivat erityisen pitkiä ja ohuita. Etittiin kuitenkin paikka niin, ettei ainakaan kovin moni puu kaatuisi päälle ..
Laitettiin siinä riisiä ja tonnikalakastiketta ja nautittiin ruoka.
Katseltiin yksi elokuva.. ja sitten alkoikin pelottamaan..”entä jos joku puu oikeesti kaatuu päälle”, ”entä jos järvi nousee ja joudutaan veden varaan”, ”entä jos joku hullu tulee tänne, koska täällä ei ole ketään muuta”.. Oli niin kova tuuli, että autokin heilui kun pötköteltiin autossa. Pitää kyllä sanoa, että ei oikein ollut parasta unta siellä, MUTTA hengissä selvittiin  =) Jeah!

Aamusta paistettiin kananmunat leivänpäälle ja eikun menoks 😉

Mutakylpyjä tällä kertaa ;)

hEIPPA heij!

Pahoittelut tauosta!!

Noniin, siis matkamma Hot Water Beachin holleilta jatkui kohti Wangamattaa, joka oli sellainen pikkuruinen kaupunki, missä ei tosiaan mitään ihmeellistä ollutkaan.. Jatkettiin siitä sitten matkaa Taurangaan, joka sekään ei mikään jättikaupunki ollut, mutta sentään vähän isompi 🙂 Käytiin siellä kirjastossa tarkastamassa vähän jatkosuunnitelmia, sähköposteja yms.  Kun nämä ”välttämättömyydet” oli katsastettu, jatkoimme matkaa kohti Rotoruaan.
Pysähdyimme matkanvarrelle katsomaan yhtä solkenaan virtaavaa koskea, jossa oli paljon koskenlaskijoita. Olisi itsekkin vähän himoittanut päästä kokeilemaan.

Rotoruaan tiedettiin saapuneemme kun haju yllätti meidät 😀 Siellä siis haisi ihan kauhealle, sillä siellä on kaikenmaailman vulgaarisia-lähteitä jne jotka tekevät vähän sellaisen rikin hajun… No onneksi nenä aika nopeasti siihen tottui (ihme kyllä).
Uudessa-Seelannissa on rutkasti kauniita järviä ja juuri Rotoruan lähistöllä on yli kymmenen järveä, jotka ovat syntyneet vulkaarisen toiminnan seurauksena kauan kauan sitten, joten pakkohan niitä oli mennä katsomaan (vaikka ollaankin kotoisin tuhansien järvien maasta;) ).
Autolla ajettiin sellaiselle järvelle kuin Blue Lake (taisi olla maoreiden kielellä Lake TikiTapo), oltiin kuultu, että järven ympäri menee kivoja kävelypolkuja, joten lähdettiiin reippailemaan. Reitti jonka me kävelimme oli n.6 kilometriä.
Järvi oli kyllä tosi nätti, mutta koska aurinko ei koko ajan ihan täysiä paistanut, ei järven värit tulleet niin hyvin esiin.

Tässä paistoi arska, heti ihan eri näkönen.. 🙂 WAU!

Metsässä tarpoessa ei tarvinnut pelätä myrkkyhämähäkkejä, pelottaviä käärmeitä jne.. 😉 Sen sijaan näimme ihania lintuja. 

No sitten olisi tehnyt mieli hikipäissään hypätä kirkkaaseen järveen, mutta päätimme kuitenkin hypätä veteen vasta vähän myöhemmin, sillä sitä ennen meillä oli vuorossa Mudpool, eli kiehuvat muta-altaat, luonnonmukaiset tietenkin. Olivat ihan makeen näköisiä kyllä.. Itse luulin alkuun, että sinne voi mennä lillumaan, mutta ehkä siinä olisi itsensä polttanut, joten se oli kiellettyä 😀  
Tässä yksi kuva altaasta, se kiehui niin, että sieltä lensi mutaa välillä ihan metrin korkeuteen.
Kuitenkin siinä suht lähellä muta-altaita oli sellainen ”Hot-cold”-joki tai vastaava. Se oli siis täysin luonnonmukainen myös. Hypättiin veteen ja ai että kun oli lämmintä. Välillä ihan liiankin kuumaa ja välillä tuli pieni kylmempi virta joukossa. Aika mahtavaa. Lilluttiin sielläkin yli tunti. Melkein kaikilla oli siellä oluet mukana (kieltämättä, koska tuli niin kuuma,  olisi meillekin maistunut). Yhdet tyypit oli ottanut muta-altaasta  kattilallisen mutaa mukaan ja tekivät itselleen vartalo-hoidot siitä, he myös tarjosivat mutaa meille ja tottakai mekin valelimme itsemme mutaan 😀

Tuntui iho sen jälkeen hyvältä 🙂 Aika siisti paikka! Suositellaan 🙂

No tämän jälkeen taidettiin käydä kaupassa ostamassa evästä ja oltiin taas meidän ”raamatusta”, eli tästä kaupungin leirintäalue-kirjasesta bongattu yksi kiva leirintäalue, johon ajoimme yöksi.
Siinä vaiheessa alkoi jo ilta painaa päälle, ei yhtään hassumman ikkunamaisemat 🙂
Leirintäalue taisi olla 6 NZD yö, mutta siellä ei ollut henkilökuntaa ja sellaiset lappuset mitä sinne piti täyttää olivat loppu, joten tuli jälleen ilmainen yö 😉 Paikka oli tosi nätti, järven rannalla. Siinä illasta kokkaitiin sitten taas ruokaa. (Tällä kertaa riisiä ja kanaa 😉 ). Ennen nukkumaanmenoa katseltiin vielä leffa 🙂 Ihan nasta päivä!

Pauli aamulla todistettavasti tiskaamassa 😉