Ura urkeni tomaatinpoimijaksi ;)

Heips!

Noniin, nyt se olis sitten ensimmäinen työsessio alkamassa. Oltiin siis etsitty töitä vähän, ei mitenkään kovin ahkerasti ja oltiin vissiin sitten laitettu s-postia tänne kyseiseen työpaikkaan, tai ilmoitukseen. Ilmoitus löytyi Gumtree:sta. (Aussilainen sivusto, jossa on työpaikkoja, myynti-ilmoituksia kaikesta jne.Täältä myös löysimme meidän autostakin ilmoituksen). No joka tapauksessa kyseessä on siis tomaatinpoiminta, joka ei tosiaan ole kaikista helpoin työ, eikä sovi selkäkivuista kärsiville ihmisille…!! Jos työn halusi, tuli majoittua leirintäalueella (Archmoda-caravanpark), tämä paikka siis toimi ns.”työnvälitys”-paikkana.

Meillä ei tietenkään ollut telttoja, joten kävimme ostamassa teltan K-Martista huimaan hintaan 15 dollaria ja otettiin myös puhallettava 2hengen patja hintaan 19dollaria. Ajateltiin, että tuleehan nyt koettua telttailukin täällä ihmeellisessä maassa 😉

No kun tultiin tähän Caravanparkkiin niin järkytyttiin perinpohjin. Caravanpark oli ihan täynnä backpackereita, ihan täyteen tupattuna. Keittiö oli ihan järkyttävässä kunnossa, kattiloita ja muita tarvikkeita oli ihan liian vähän ottaen huomioon kuinka paljon siellä oli ihmisiä. Entäs ne kärpäset? Hyi hitto, keittiössä oli ehkä 10 0000 kärpästä pyörimässä, yrittäppä sitten siinä syödä tai kokata. Suihkut… No olihan ne, jos olis sattunut jokapäivä toimimaan.. Nojoo..

Tässä keittiöstä vähän kuvaa yks kylmä ilta:

Me saavuttiin paikkaan lauantaina ja silloin piti maksaa viikon majoitus etukäteen. Vuokra ei ollut huima kuitenkaan, se oli 10 dollaria/henkilö/yö. Ajateltiin, että sinnitellään täällä nyt se viikko kun kerta on maksettu. Käytiin kokkailemaan kauhukeittiöön ja kuinka ollakkaan tavattiin kaksi suomalaista poikaa. Ne oli ollut juuri edellisen viikon täällä ja lähdössä seuraavana päivänä pois. Ne kertoi, että olivat olleet poimimassa päärynöitä ja oli tehneet 12h päivää ja saaneet 7 päivästä käteen 360 dollaria/per nenä. Vähänkö masennuttiin siinä vaiheessa 😀 Lauantaina kun oltiin saatu teltta pystytettyä (huom.olen vanha partiolainen ;)) ja patja puhallettua (Pavella on hyvät keuhkot;)) ja käytiin makuupusseihin nukkumaan, niin johan alkoi musiikki pauhaamaan ja ihmiset juhlimaan ja toiseksi siellä teltassa oli niin kylmä, että hyvä että hengissä selvittiin. Päivisin on kuitenkin niin polttavan kuuma ettei tiedä miten olla. (Ihmeteltiin niitä kahta suomalaista poikaa, jotka nukkuivat ainoastaan teltassa ilman makuualustaa tai makuupussia ja ne varotteli, että kylmä tulee yöllä, en ihmettele:D). Nukuttiin ehkä 3 tuntia siinä metelissä ja kylmyydessä ja herättiin siinä 6 maissa ensimmäiseen työpäiväämme.

Ajettiin n.15 minuuttia sinne tomaattipellolle, palloiltiin siellä aikamme ennenkuin löysimme ”meille varatun”-pellon. Siinä vaiheessa meidän auto oli niin saven ja kuran peitossa, että hyvä ettei Pauli saanut sydäriä 😀 Noustiin autosta pois ja pellola oli yksi pariskunta keräämässä tomaatteja. Ne huuteli, että onko ensimmäinen päivä ja varmaan naureskelivat mielessään 😀 No olihan se, niiltä saatiin vinkit sitten mitä tomaatteja pitää kerätä ja mitä ei. Kerronpa nyt teillekkin sitten, eli punasia ei saanut kerätä, piti kerätä oransseja ja vihreitä ja niitä kerätään ensin ämpäreihin, jotka tyhjennetään sitten biniin. Mikäs se bini sitten on? No se on sellainen helvetin iso laatikko mihin menee ehkä 400-500 kg tomaatteja. Sen mukaan maksettiin myös palkka. Eli yhdestä binistä meille maksettiin 60 dollaria (joka kuulemma on hyvin, ne suomalaiset pojat eivät uskoneet että meille voitaisiin maksaa niin ”paljon”) Voin heti kertoa ettei se tosiaankaan ole paljoa siihen verrattuna miten paljon sen eteen joutuu tekemään töitä 😀

Tässä on noi vihreät isot hyviä 😉

No kun oltiin ehkä kerätty niitä tomaatteja siinä sellaset 4 tuntia niin paikalle tuli Landcruiserillaan maanviljelijän poika (en tiiä oikein mistä maasta nämä olivat kotoisin, ehkä turkista tai vastaavasta). No se tuli katsomaan meidän ämpäreihin ja alkoi vihaisenä heittelemään niitä tomaatteja menemään ”too small, they are not good for me”-huonolla englannilla.. Voi helvetti, mistä hitosta oltaisi voitu tietää, että ne on liian pieniä kun vasta 4 tunnin jälkeen ne tulivat kertomaan mitä tomaatteja kerätään jne..:D Myöskään tomaatin niitä vihreitä päitä ei saanut tomaattiin jättää, onneksi tämä pariskunta oli sen meille kertonut. Pariskunta pellolla oli kotoisin Ruotsista ja kertoivat poimineen tomaatteja jo viikon. Niiden kanssa turistiin pellola aika paljon. Ne oli etsinyt alueelta muitakin töitä ja kysyi meitäkin siihen samaan hommaan jos vain olisivat saaneet. No pari päivää siitä kun oltiin aloitettu, tämä ruotsalainen pariskunta lopetti, sillä mitään muutakaan hommaa ei löytynyt. Muuten tämä pariskunta kertoi, että pelto oli jo kertaalleen poimittu, siksi sieltä ei löytynyt niin hyvin niitä tomaatteja.. Nice:D Me tehtiin sellasta 6-8h päivää. (Vapaat työajat;))

Tässä sitä ollaan työntouhussa 😀 Binit täyttyy

 

Käytiin aika paljon tekemässä ruokaa Sheppatonin keskustassa, kun siinä virtasi joki ja siellä oli BBQ-alueita. Pääsi vähän pois leirintäalueelta 🙂 Käytiin myös pari kertaa uimassa siellä uimahallissa. Sheppartonista mulle ei valitettavasti ole yhtään kuvaa. En tiedä miksi en oo ottanut kuvaa 😀

No sitten meidän naapuri telttaan muutti kaksi saksalaista ihanaa poikaa. Mä oonkin aina tykännyt saksalaisista pojista (Paulikin on 1/4 osa;) ). Meidän onnekseen nämä oli tulossa samalle pellolle meidän kanssa seuraavana päivänä keräämään. Ja muutenkin tutustuttiin näihin tosi hyvin ja vietettiin niiden kanssa aikaa. Saksalaiset kundit ottivat Irlantilaisen pariskunnan heidän kyytiinsä. No siellä me sitten kaikki 6 kerättiin niitä helvetin tomaatteja pellolla joka on jo kertaalleen (ehkä kahdestikkin) kerätty 😀 Me saatiin päivässä yleensä sellaset 2 biniä, eli 60 dollaria päivä per naama. Jeeee 😀 Saksalaiset saivat samaa, mutta Irantilainen pariskunta oli vähän hitaampia.

Tässä on bini täynnä..Saksalaisetkin pikku paussilla taustallla

Pauli onnellinen kun vihdoin kaksi biniä täynnä 😀 Kattokaa kuinka helpottunut se on (ja vähän mutainen)

 

Meidän naapurissa oli myös yks ranskalainen kundi, joka oli ihan ylirento kaveri, se oli vähän pimeä päästään 😀 (hyvällä tavalla), Se huuteli meille aina ”SUOMI, SUOMI, Saku Koivu vs Tommy Salo, kumpi voittaa” Mistä lie oppinut 😀 (meidän vieressä oli myös iso teltallinen ruotsalaisia kundeja:D) No kerran tää ranskainenkin tuli meidän kanssa pellolle keräilemään ja huuteli siellä koko ajan ”Faster brother, faster sister” ja tanssi zumpaa ja huuteli kaikkia mukaan. Se sai päivässä 20 dollaria tienattua, miksiköhän lie 😀

Saksalaiset pojat oli aika kyllästyneet koko tomaatin poimimiseen ja huonoon palkkaan ja sitten oltiin vierekkäisillä pelloilla keräämässä ja mietittiin miten hitossa ne saivat viimesen binin niin nopeasti kerättyä… Meillä ei siinä samassa ajassa ollut edes puoliakaan 😀 No se selvisi sitten myöhemmin kun me oltiin lopetettu ja myöskin saksalaiset, mutta Irlantilainen pariskunta ei. Pojat olivat laittaneet biniin 8 tyhjää ämpäriä ja alle punasia tomaatteja (jota siis ei saanut kerätä ja niitä oli ihan sikana ja julmetun kokoisia), päälle vihreitä isoja 😀  Farmeri oli tullut Irlantilaisen pariskunnan luokse niin vihasesti viskomaan tomaatteja niiden binista ja sanonut, että joku teidän ryhmästään on mokannut, jne, että nyt loppui työt 😀

Siellä minä oon poimimassa kauheella sykkeellä 😉

Tässä oltiin yks kerta jo ennen auringonnousua pellolla odottelemassa autossa, et tulisi edes vähän valoa 😀 Meinaan mitä aikasemmin alottaa sen parempi, sillä siinä 10 aikaa tulee niin kuuma, ettei mitään rajaa.

Palkka maksettiin tuolla pimeesti. Vikana päivänä kun oltiin saatu binit täyteen, ajettiin hakee meidän palkkaa.. Ehkä vähän liioteltiin yhdellä binillä monta biniä oltiin saatu 😉 Ja saatiin vielä vähän ylimäärästäkin, en tiedä miksi halusi mies antaa 😀 Kai se sääli meitä kun melkein ilmatteena oltiin päivät raadettu 😀

Ihmiset tosiaan joka ilta juhlivat siellä ja lähtivät silti seuraavana päivänä töihin..Nopeasti tajuttiin miksi…. Siellä ei kestä selvinpäin:D No siispä mekin aika useasti vähän iltaisin litkittiin viintä 😀 No kun meidän työt oli kerta tehty, niin viimesen päivän kunniaksi ajateltiin ottaa sitä viintä vähän enemmän:D  Mentiin yhteen pullokauppaan ja ostettiin tonkka punkkua. (löydettiin 7 dollarilla)..

Ostettiin tuolitkin 😉 Meidän teltta taustalla

Vetästiin se tonkka siinä aika nopeesti kurkusta alas, soiteltiin parit puhelut Suomeen ja kun silmä vältti niin Pauli oli istuskelmassa tän Ranskalaisen (sen vähän päästään pimeen:D) ja sen kavereiden kanssa. Mä lähdin sinne messiin ja voi herranjestas, juotiin niidenkin viinit. Siellä soi musiikki ja tanssittiin siellä pitkin yötä, meita oli varmaan jokaisesta maailman maasta ;D

Tässä joku sekava kuva:D

.No Paulille tuli vähän huono-olo ja sellasta 😀 Minä sovin jo seuraavalle päivälle varmaan 5 eri työpaikkaa ja treffit keittiöön 6.00 josta lähtisin meidän autolla niitä seuraamaan. Paulihan on lukenut 7 vuotta Saksaa, joten Pauli antoi vielä meidän saksalaisille kavereille ja niiden kavereille vähän näytettä siitä mitä se osaa, jotain se puhui nahkahousuista ja keilapallosta 😀 Ei hitto niillä oli hauskaa (Paulilla ei aamulla:D).. Mulla oli herätyskello 5.30 soimassa ja kun heräsin siihen niin olin niin kännissä etten todellakaan olisi voinut autoa ajaa, joten meni nyt työt ohi suun 😀
Kaikki tuli aamulla kysymään Paulilta, että mikä on olo.. Mulle joku ranskalainen poika tuli sanomaan, että oli kysynyt mulle töitä, mutta ei valitettavasti ollut vapaana.. Kiva, en edes muistanut koko ranskalaista tyyppiä 😀

Tässä hengailua leirintäalueelta, saksalaisetkin taustalla jälleen 🙂 (Huomatkaa noi Paulin duunikengät, ne on ollut joskus valkoset:D) Toi vas.puoleinen saksalainen otti noi Paven kengät kun oltiin heittämässä niitä roskiin:D


Mulla ois muutenkin niiiiiiiiiiiiiin paljon kirjotettavaa kaikkea mitä siellä tapahtui, mutta tulee muuten niin pitkä kirjoitus ettei kukaan jaksa lukea 😀

Siis kaiken kaikkiaan työ oli ihan helvetin rankkaa, selkä tuli niin kipeäksi, ai että mun pakaralihakset, kädet meni ihan kauheen näkösiksi, päivän mittaan sitä oli niin mudassa hiuksia myöten, kengät meni pilalle, vaatteet mutaseksi (osa meni ihan kokonaan pilalle), koko päivä joutui auringossa olemaan, poltin tosi pahasti selkäni aurinkorasvasta huolimatta jnejne 😀 Tomaatinpoimijat tunnisti heti leirintäalueelta kun käveltiin kuin kakit housuissa 😀 Ihankun ois ollut vanha ja raihnanen… Mutta SILTI ihan huippu kokemus..Ei kaduta sekunttiakaan, että tultiin tänne.. Tutustuttiin niin hyviin tyyppeihin ja meillä oli oikeesti tosi hauskaa.. Harmittaa aina vaan kun tapaa hyviä tyyppejä, niin tietää ettei niitä todennäköisesti koskaan enään tulla tapaamaan. :/

No nyt taas kokemuksia rikkaampana matkamme  jatkuu takaisin kohti Melbournea 🙂 Jee!

Terveisiä Melbournesta!

Hellouta jälleen!

Tosiaan saavuttiin tänne Melbourneen. Mä ihastuin Melbourneen 100-0 ja samoin Pauli !! Hostelli johon maijoituttiin on nimeltä Nunnery. Kaikille voidaan kaikin sydämin suositella tätä ihanaa hostellia. Ihana vanha rakennus ja erittäin siisti.  Aika kallis tosin, ainakin nyt sesonkikautena, maksoi 30dollaria/yö/per nenä ja vielä 12 hengen dormista… Hostelli sijaitsee Melbournen alueella sellaisella paikalla kun Fitzroy.. Herranjestas sentään miten ihana alue , niiin hienoja taloja, pikku kahviloita, ravintoloita jne.. Ihan kävelymatkan päästä keskustasta. Hostelli on lähes vastapäätä Melbourne Museumia ja ihanaa puistoaluetta….

Tässä jotain kuvia Fitzroylta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käytiin kävelemässä ympäriinsä keskustaa jne.Tuli heti sellainen olo, että Melbourne on 100 kertaa ihanempi paikka kuin Sydney, vaikka Sydneykin oli ihan kiva… Ihania rakennuksia… Koko kaupungin tunnelma… Ajatella, että täällä asuu melkein 4 miljoonaa ihmistä yhdessä kaupungissa 😀 Melbournen läpi virtaa joki, joka tekee kaupungista vielä ihanemman, sinne järjestetään usean firman kautta pieniä risteilyjä, me jätettiin tällä kertaa väliin. Joen viertä pystyy tietenkin myös kävelään tai toinen vaihtoehto on vaikka vuokrata pyörä 🙂

Täällä muuten kulkee ilmainen ratikka sekä bussi mitä voi käyttää hyödykseen, niinkuin mekin teimme. Aika hienoa kaupungilta.. Niihin saa hypätä kyytiin miltä pysäkiltä vaan ja jäädä pois myös. Toinen vaihtoehto on ottaa päivälippu joka on siis voimassa vuorokauden ja sillä saa kulkea kaikilla Melbournen julkisenliikenteen kulkuneuvoilla, hinta taisi olla 7 dollaria. (otettiin yhdelle päivällä). Käytiin syömässä ekana päivänä intialaista ruokaa keskustassa.. Käytiin pyörimässä ihanissa kaupoissa ja etittiin Paulille jotain hyviä kävelykenkiä. Käytiin tutustumassa aivan ihaniin puistoihin, joita myös Melbournessa riittää. Austraalia on oikein puistojen mekka 🙂

Illalla istuskeltiin hostellin parvekkeella valkoviiniä juoden.. Jotenkin niin rentouttavaa!  Tää kuva on hostellin parvekkeelta 🙂

Ei ennen ollakkaan oltu 12 hengen nukkumassa..Se on kyllä ehkä vähän liikaa kun jokainen tuli niin eri aikaa nukkumaan ja aina havahtui hereille. Nukuttiin Paven kanssa yläsängyissä. Mulla on aina tapana ottaa sänkyyn kännykät, ehkä joku kirja jne. No nyt mulla ekana yönä tippu alasänkyyn kassi, jossa oli vaatteita ja kirja:..Hups.. Ja tokana yönä vain kirja 😀 Ei oo kivaa mun alasänkyläisellä…Sanoin vaan että sorry ja alakertalainen antoi kiltisti tavarat takaisin ylös..

No tokana päivänä herättiin aikasin, käytiin syömässä hostellissamme ilmainen hyvä aamupala ja lähdettiin kohti Viktoria Queens Markettia, joka on jättikoinen tori, mistä saa ihan mitä vaan vaatteista ruokaan. Suosittelen paikkaa, ja kannattaa varata enemmän aikaa kun tunti 😀 Pauli löysi sieltä kengät ja mä jotain pientä tuliaista 🙂 Siellä meni tosiaan monta tuntia pyöriessä, käytiin kahvilla ja ottamassa vähän välipalaa.

Pauli tutkii siinä niitä tomaatteja, että mimmosia ne sitten tulee olla kun niitä keräämään mennään 😉

Tämän jälkeen lähdettiin ratikalla kohti Melbournen formularataa (kisat olis kuukauden päästä, valitettavasti ei aikatauluihin sovi mennä katsomaan). Radan rakennus oli jo täydessä vaudissa.. käytiin kävellen äkkiä katsomassa ja todettiin, että huomenna ennen kuin lähdetään tullaan autolla ajamaan rata:D

Jatkettiin matkaa ratikalla kohti St.Kildaa, jossa kuulemma suurin osa backpackereistakin majailee. Siellä sijaitsee rantakin 🙂 Käytiin siellä kävelemässä ja juomassa jäähilejuomaa ja ei sen ihmeempää 🙂 Rannalla oli aikamoinen tuuli, mutta kyllä siellä siitä huolimatta oli auringonpalvojia 🙂 Rannasta en jostain syystä tajunnut ottaa yhtään valokuvaa.  Sieltä löytyi myös aika isot kuulokkeet( kuulokkeet oli tehty tyhjistä kahvi/kaakao tölkeistä), jossa musiikki soi TÄYSIÄ, teki mieli vähän jammailla.. 🙂

Vaikutti St Kildakin mukavalta paikalta, mutta kyllä Fitzroy vie voiton helposti tunnelmallaan.

Hostellissa meillä oli vuorossa BBQ-night, eli ilmaiset grilliruuat ja viinit.. Osallistuttiin siihen tottakai (nehän on ILMAISTA 😉 ) Me ei olla meidän matkan aikana nähty suomalaisia oikeastaan ollenkaan, mutta kuinka ollakkaan, täällä hostellissa törmättiin viiteen 😀 Ekana kun olin vessassa, niin viereissä vessasta kuului parin suomalaisen tytön pölinää.. Kun tytöt tuli vessasta, niin sanoin ”iltaa”.. Ne oli ihan ihmeissään ja heti kauhuissaan mitä ne oli oikein puhunut kun ei myöskään ollut tottunut et kukaan puhuu Suomea 😀 Sitten oltiin pyykkaamassa yks päivä, niin parvekkeelle tuli toinenkin tyttö ja se sanoi meille, että ”moi, tekin ootte Suomesta”:D Kyllä kyllä.. Sitten vielä nähtiin siellä BBQ illassa yks suomalainen kundi 😀 No joo, me Paulin kanssa lähdettiin BBQ-illan jälkeen vähän käppäilemään ja katselemaan Fritzoyn yöelämää.. Päätettiin otta nacho-lautanen ja lasilliset punkkua (nytkun kerta ollaan viiniasiantuntijoita;)).. Ihanan rento meininki siellä, ihmiset kulkivat kadulla niin iloisina ja jokaisesta pienestä ruokapaikasta/baarista kuului hyvää musiikkia, myöskin livemusaa ja ihmiset tanssivat kaduilla jne 🙂

Viimesenä aamuna ennen työurakkaa.. (Se tomaatin poiminta).. Syötiin jälleen tukevat aamupala ja katseltiin vähän karttaa ja kuinka päästään ajelemaan kohti formularataa.. Pienen etsimisen jälkeen rata vihdoin löytyi ja sitten kävikin nolon hauska juttu kun Paulin kanssa molemmat alettiin pitää julmettua formula-auton ääntä heti kun päästiin radalla (älkää kysykö miksi), mutta ikkunat Paulin ikkuna sattui olemaan auki ja siinä vieressä olikin sitten työmiehiä jotka repesivät nauramaan.. Ups.. No ei se oo niin vakavaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paljon jäi vielä näkemättä ja meinataan tulla takaisin Melbourneen ehdottomasti heti kuin työurakka on ohi. Sitten lisää juttua Melbournesta.

Niin ja unohdin edelliseen blogiin kertoa, että astuin melkein erittäin myrkyllisen käärmeen päälle siellä the great ocean roadilla.. En tiennytkään, että pystyn pomppia niin korkealle ja juosta niin lujaa mitä siellä 😀 Onneksi ei käynyt mitään, kärmeen puremaan ei meinaan ole vastamyrkkyä, eli katsokaa tarkkaa mihin astutte!

The GREAT ocean road, tosiaan Great!! (+vähän koalakarhuja<3)

The Great Ocean Road!!

Kun herättiin siitä ”ihanasta” hotellista ja kurkistettiin ikkunasta oli ilma ihan pilvinen, harmitti oikein. No eipä mennyt kun hetki kun oltiin hypätty autoon niin johan alkoi arska paistamaan. Kuin tilauksesta, Kiiitooos! 🙂

Nyt ois sitten niin paljon kuvamateriaalia, että tekis mieli laittaa ne kaikki tänne.. mutta pakko se on vaan valita jotkut niistä 🙂 Ja silti näitä tuli nyt ehkä eniten mitä koskaan…

Pysähdyksiä oli alkuun ihan koko ajan, oli kyltti koko ajan, että ”look out point” jne. No kyllä ne kaikki tosiaan oli katsomisen arvoisia paikkoja. En edes enää muista mikä oli mikäkin, mutta maisemat on äärettömän hienot 🙂

 

 Löydettiin monia ihania rantoja jossa ei tosiaankaan ollut ketään muuta, oli aika hieno fiilinki 🙂

Yksi paikka missä oli pysähdys oli sellainen kuin London Bridge. Tossa alemmassa kuvassa on siitä kuva. Tammikuussa 1990 vuonna, tuo oli ollut vielä ihan sortumaton ”silta”, jossa oli saanut kävellä, mutta tällöin kaksi ihmistä oli ollut juuri ollut uloimmalla ”ulokkeella” ja ”silta” oli sortunut. Onneksi kukaan ei kuollut, mutta nämä kaksi ihmistä oli joutunut odottamaan monta tuntia, että pääsivät pois sieltä. Lopulta helikopteri oli hakenut heidät..Aika pelottavaa..

Nykyään on kielletty menemästä lähellekkään näitä kallioita tai oikeastaan mitään great oceon roadilla sijaitsevia kallioita, sillä ne tosiaan sortuvat melko useasti.
Vesi on kyllä todella mahtipontinen elementti. Se on muokannut kallioista sellaisia kuin mitä nyt nyt ovat, ovat tehneet luonnoaltaita ja luolia ja reikiä jne..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

No mitäs muuta.. Niin se ehkä kuuluisin nähtävyys 12 Apostolia, joita ei tosiaankaan siis ollut 12:sta 😀  Nämä olivat kyllä vaikuttava näky.. Sinne järjestettiin myös paljon helikopterilentoja (hyvällä hinnalla tietenkin) 🙂 Tässä muutama kuva sieltä..

Sitten käytiin sellasessa paikassa kun Johanna Beach.. Sielläkään ei ollut muita ihmisiä rannalla kun me sinne mentiin, otettiin eväät matkaan ja siellä sitä istuskeltiin 🙂 Ihan uskomatonta.. Aika valtavavia ristiaaltoja tuli.. siellä uimista ei suositeltu 🙂

Johanna Beachilta ajateltiin mennä katomaan majakkaa nimeltä Cape Otway Lighthouse. Ajomatkalla majakalle kuitenkin sattui ehdottomasti päivän paras asia, alkoi tuoksumaan eugalyptyspuut ja arvatkaa vaan kun katsoin puihin. Ihan hirveästi ihkaoikeassa luonnossa eläviä KOALIA!!! Huusin Paulille, että nyt auto tien sivuun.. 😀

Siinä se meitä katseli <3

 Ja söi eucalyptystä <3

 Entäs tää alla oleva koala..ensin kutitti niin päähän…

 Sitten tulikin jo uni…

Siis nähtiin niitä varmasti yli 20. En voinut lopettaa hymyilemistä, ne on niiiiin ihania olentoja. Monikin oli juuri hereillä ja pisteli eugalyptyslehtia nassuunsa. Toiset nukkuivat tyytyväisinä. 🙂 Ollaan nähty noit eläintarhassa ja sitten siellä Koala Hospitalissa, mutta luonnossa näkeminen on jotain niin paljon hienompaa! Pauli joutui suunnilleen väkisin raahaamaan mut takaisin autoon matkaa jatkamaan 🙂 Ps.Saako tollasen viedä Suomeen??? 🙂

No itse majakka ei sitten sen äskeisen jälkeen tuntunut miltään 🙂 Se on muuten Australian nykypäivän vanhin säilynyt majakka…(Jenna…ketään ei kiinnosta;))

 

Suunniteltiin ensin, että oltais jääty yöksi Apollo Bayhin, joka oli sellainen söpö pikku surffikylä.. Paljon nuoria ihmisia campervaneillaan :). Siellä käytiin ostamassa vähän grillipöperöä ja nähtiin kyltti ”Paradice piknik areaa” tai vastaava ja ihan onneissaan ajettiin sinne.. No se oli kaukana paratiisista, siellä oli likanen pieni grillipaikka vessan vieressä, ei mitään maisemia mihinkään 😀 Päätettiin sitten mennä grillaamaan niitä rantsuun yleiselle barbeque-alueelle. Ai että tuli taas hyvää 🙂 Käytiin ostamassa vielä yhdet siiderit ja kaljat. No jostain syystä ajateltiinkin, että ajetaan sittenkin vielä seuraavaan kaupunkiin nimeltä Lorne ja jäädään sinne yöksi. Niinpä ajeltiin taas reilut 40 km Lorneen 🙂 Ihana pikku rantakaupunki tämäkin. Jäätiin sinne siis yöksi sellaiselle näköalapaikalle. Meidän perässä vuorenpäälle ajoi myös pari muuta Campervania nukkumaan 😀 Aamulla oli aika mielettömän näköalat…

Ja The Great Ocean Road on tollaista tietä suurimmaksi osaksi mitä tuolla vuorella menee…. Silmä tosiaan lepäsi..AH!

Kaikille, jotka miettii kannattaako lähteä kyseiselle tieosuudelle, niin voin sano, että todellakin kannattaa. Varatkaa aikaa pari päivää 🙂

Niin..nähtiinhän me muutama papukaijakin..

Niin ja tosiaan.. Mehän ollaan katseltu niitä töitäkin täällä.. Ja saatiinkin yksi työ, joka olisi ollut Mildurassa ja viinirypäleiden poimintaa.. Melbournesta olisi ollut matkaa reilut 500km. Oltiin jo sovittu, että mennään sinne, kunnes saattin puhelu The Great Ocean Roadille, että teille olisi työpaikka tomaatin poimijana.. 😀 Se sijaitsisi Sheppartonissa, joka on joku 180km Melbournesta, joten ei tarvinnut pohtia kumpi otettiin vastaan.. Shepparton. Mutta sitä ennen mennään viikonlopuksi veilä pariksi yöksi Melbourneen 🙂 Oon niin paljon oottanut, että pääsen tutustumaan Melbourneen..

Sininen järvi..oikeesti sininen!!! :)

Heippa!

Barossa Valleysta saavuttiin Adelaideen ja nyt on jälleen aika matkaa jatkaa Adelaidesta. Saatiin itseasiassa päähän tämä asia siinä klo.16 aikaa..

En muistaakseni tätä kuvaa muistanut viel julkaista, mutta hyvä ettei mulle tullut pissat housuun kun näin ton hanhen kävelemässä tossa tiellä.. onneksi oli kyltti varotukseksi 😉

Ja suunta mihin ollaan menossa on THE GREAT OCEAN ROAD!! Jihuuu 🙂 No sinne nyt ei tietenkään ihan heti tänään tai välttämättä huomennakaan keretä. Ajateltiin, että ajetaan nyt niin kauan kun on valoisaa, kuitenkin ennen seuraavaa kaupunkia alkoi jo tulla hämärä.. Ja mä aina sanon, pimeällä ei saa ajaa ja syystäkin. Taas oli todella lähellä kolari. Kaksi keskikoista kengurua taas ponkasi tielle just auton eteen, Pauli sai juuri ja juuri jarrutettua. Taas kerran pelästyttiin pahanpäiväisesti. Oltiin ehkä joskus 21.45 kaupungissa nimeltä Kingston SE. Siellä oli paljon ihmisiä nukkumassa jälleen autoissaan 🙂 Koska mekään ei oltu varattu majoitusta etukäteen niin oli meidänkin tyydyttävä nukkumaan autossa.. Yö meni ihan hyvin jälleen meidän rakkaassa Mitsussa 🙂

Aamusta lähdettiin joskus kasin aikaa jatkamaan matkaa. Meillä olisi nähtävyytenä tänään sininen järvi, joka sijaitsee Mt Gambierissa. Mietittiin vähän, että sininen järvi, kaikki järvethän on sinisiä.. 😀 Mutta oli pakko käydä kattomassa kun se niin suosittu nähtävyys on, että mikäs siinä  nyt on sitten niin hienoa. Siis järvi tosiaankin oli sininen, herranjestas sentään 😀 WOW! Ei voitu uskoa silmiämme. Tosiaan hieno ilmestys.

Tämä sininen järvi on sammuneen tulivuoren rinteessä. Vesi on siksi niin kirkasta kun se on suodattunut kaupungin alla olevan kalkkikiven läpi. Järvi oli syvimmillään 204 metriä syvä.. Järvessä ei kuitenkaan valitettavasti saa uida, sillä tästä järvestä suodattuu tämän kaupungin juomavesi 🙂 On kyllä näkemisen arvoinen paikka. Laitoin vielä tähän mulle rakkaimman sinisen järven kuvan (vertailun vuoksi), jota mä oon luullut maailman sinisimmäksi 🙂

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yllä oleva kuva siis otettu Pertunmaalta..se on siinä ihan vain vertailun vuoksi 🙂

 

No tämän jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa ja saavuttiin kaupunkiin nimeltä Warrnambool. Päätettiin jäädä tänne yöksi. Pistettiin röntteliksi ihan ja otettiin ihan hotelli 😀 No ei ois kannattanut. Hotelli ei tosiaan ollut mikään kovin siisti. Siellä oli kolme erilistä sänkyä, jossa oli jotkut ihan kauheet pyyhkeet päiväpeittona ja päiväpeiton alla oli sellaset ihan järkyt vihreät huovat peittona 😀 Myöskin koiperhoset valot sammutettua alkoivat pörräämään… Ja oisittepa nähneet ne suihkut… Tosiaan ei suositella hotellia nimeltä Viktoria Hotel, joka sijaitsee siis Warrnamboolassa! No käytiin illalla kylillä syömässä ja pyörimässä 🙂 Niin joo, Warrnambool sijaitsee jo Viktorian osavaltiossa. Ollaan nyt oltu siis Queenslandissa, South Australiassa, Northern territoriossa, New South Walesissa ja nyt Viktoriassa 🙂 Huh..onpa ollut matka, päivääkään en vaihtais 🙂

Aamusta on aika startata maailman kuuluisin tieosuus The Great Ocean Road. Ollaan ihan innoissaan, siistiä 🙂 !!

Huojuvat pyörät Barossa Valleyn viinitiloilla ;)

Hellou!

Sorry kauheesti tää meidän hiljaiselomme, mutta ei olla päästy nettiin kunnolla pitkään aikaan…

Oltiin jo päätetty kun tultiin Ausseihin niin mentäisiin tutustumaan vähän viinitiloihin, koska niitä täällä Ausseissa tosiaan riittää. Ja itseasiassa Austraaliassa on jopa erittäin hyviä viinejä, vaikka me ollaan TODELLA noviiseja niiden suhteen,  siis ihan kaikkien viinejen.. Mikä tulee varmasti seuraavasta tekstissa selväksi! 🙂

 

Kun oltiin Adelaidessa, niin ehkä kuuluisin viinialue siinä suht lähellä on Barossa Valley. Päätettiin lähteä sinne viikonlopuksi. Katseltiin hostelleja netistä ja bongattiin sellainen hostelli kuin Barossa Backbacker. Kyseinen hostelli oli kyllä ihan hyvä. Siellä ei ollut vapaana yhtään dormia, joten ”jouduttiin” ottamaan privaattihuone. Huone kustansi n.35dollaria/yö/per nenä.. Oltiin suunniteltu, että vuokrataan hostellista lauantaiksi pyörät ja hostellista sai kartan, jossa oli 17 km reitti, johon oli merkattu 7 eri viinitilaa, jossa on (mikä parasta) ILMAISET viinitastingit! (toi alla oleva kuva on hostellin pihalta)

No lauantai aamuna startattiin siinä ehkä klo.9.30 matkaan 😀 Ensimmäinen pysäkki oli ihan meidän hostellin takana, joka on nimeltään The Chateau Tanunda. Sieltä on mm.vuonna 2005 ja 2008 valittu maailman parhaat punaviinit. Mentiin vähän noloina sisään ja mietittiin, että kehtaako siellä nyt maistella ja miten me kysytään jne 😀 Mutta ihan turhaan jännitettiin, nainen tiskin takaa huusi heti, että tulkaas nyt maistelamaan hyviä viinejä, tokihan me mentiin 😉 Itse tila oli ihan mieletön.. Nainen kertoi, että vuonna 2000 tila oli ollut ihan ränsistynyt, kunnes eräs mies (nimeä en nyt muista) oli ostanut ja kunnostanut tilan.. Maistettiin siellä ehkä n.8 eri viiniä, ensin valkoviinejä ja sitten punaviinejä, niin ja yhtä roseeviiniä. Nainen yritti opettaa meitä viinien saloihin 🙂 Nainen antoi maistaa viiniä ensin suoraan pullosta lasiin kaadettuaan ja sitten niin, että hän laittoi viiniä pyöritettävään karahviin ja pyöritteli viinä siellä hetken, JA KYLLÄ, me maistoimme eron 🙂 Parempaa se oli kun se oli ollut hetken karahvissa 🙂 Haha.. Sitten meidän piti maistella viiniä ensin ihan pikkasen ja sitten vähän enemmän, pyöritellä viiniä suussa ja maistella kurkunpäällä ja mitä muuta ihmettä meidän pitikään tehdä.. Hauskaa se oli 😀 Siinä vaiheessa astuttiin ulos ensimmäisestä viinitilalta oltiin jo pienessä maistissa..Kaikki nauratti niin kauheesti 😀

Ei muuta kun pyörän selkään ja kohti seuraavaa viinitilaa.

Seuraavana oli vuorossa tila nimeltä Turkey Flat. Tällä viinitilalla oli aika paljon porukkaa sisällä, joten siellä viinuri ei oikein kerennyt meille niin kauheesti selittämään, mutta maisteltiin ehkä n.6 eri viiniä.. Erittäin hyviä! Kaikilla viinitiloilla on maistelulistat josta saa valita ihan niin paljon niistä kuin haluaa maistaa.

Sitten taas matka jatkui eteenpäin.. Onneksi meillä oli kypärät kun tankojuoppoina puikkoiltiin peltojen välissä:D

 

.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraava tila oli nimeltä St Hallet. Täällä maisteltiinkin sitten sellaisia yli 100 dollarin  viinejäkin 😀 Osoitin heti listan kalleinta viintä ja kysyin ”Can i taste this one, please” 😀 Pauli halusi kans samaa, ihan hyväähän se oli, mutta ei oikein erotettu kyllä eroa siihen 42 dollarin viiniin 😀 Täällä maisteltiin myös jälkiruoka viiniä, joka tosiaan oli makeeta 🙂 Oli muuten hyvä joka viinitilalla kun työntekijät kaatoivat viiniä lasiin ja kun maistettiin niin ne odotti että ”noh, miltäs maistui??” niin sano siihen nyt sitten jotain fiksua..ööö…smooting?  sweet? dry??? goood?? not so good ??  Siinä ne meillä tais olla 😀 Täällä ehkä 5 eri viiniä maisteltiin, tykättiin näistäkin ja pysyttiin pyörän kyydissäkin vielä 😀

Hmmm…tässä ollaan ehkä hieman maistissa…

No neljäs tila olikin sitten varmaan kaikkien tuntema, Jacobs`s Creek, tila oli aika valtava. Siellä oli myös paljon ymmärrettävästi porukkaa..

No mentiin tiskille ja jopas taas tuotiin viiniä nokan eteen 😀 Täällä viinit ei meidän mielestä olleet niin hyviä kuin muualla.. Siinä kävi vielä sellainen, että viinuri vaihtui kesken maistelun ja tämä uusi viinuri toi meille uudestaan samat viinit maisteltaviksi, että sellasta 😀 Ei muuta kun huojuvin pyörin kohti seuraavaa kohdetta, joka oli nimeltään Rockford Barossa. Siellä oli erillinen tila, jossa sai maistella patonkia ja erilaisia öljyjä sekä kastikkeita/dippejä.. Ai, että ne maistui hyvältä. Ostettiin yksi purkki sellaista chilitomaatti hommelia leivän päälle. No sitten takaisin viinin maisteluun. Täällä maisteltiin paria valkoviiniä ja paria punaviinejä. Sitten viinuri kysyi multa haluanko maistaa jotain TODELLA ihmeellistä, sanoin että tottakai!! No se kysyi oletko koskaan nähnyt punaviinistä valmistettua shamppanjaa ja kaatoi lasiin. Huudahdin (ehkä vähän turhan kovalla äänellä) Oh my Good…ja kaikki repes nauramaan.. Mua vähän hävetti siinä vaiheessa, en tiiä mitä ne nyt naureskeli, mutta mies kertoi, että viini valmistetaan samalla tyylillä kuin shamppanja.. en tiiä huijasiko vai ei, mutta se oli ihan syvänpunaista ja tosiaan maistui ihan punaviiniltä jossa oli sparkling 🙂

Seuraava paikka oli yksi parhaista ehdottomasti, nimeltä Charles Melton. Siellä oli ihan huippu tyypit töissä. Ne istutti meidän pyötään toivat lämmintä patonkia.. Ne automaattisesti tarjoili meille kahdeksaa eri viinä ja niin hyvää huumoria lensi pöydässä 😀 Nainen kertoi, että täällä oli edellisviikolla käynyt kaksi suomalaista, jotka eivät lakanneet puhumasta vodkasta:D Niimpä tietenkin:D Kysyttiin toimittaako ne viinejä oversea vaikka Suomeen 😀 No ei olleet ihan varmoja, mutta lupasivat laittaa sähköpostia, ainakin Saksaan muistaakseni toimittivat… Voitte vaan kuvitella miten huppelissa siinä vaiheessa oltiin :D! Muistutan tähän väliin, että niitä viinejä ei tosiaankaan tarvitse kaikkea juoda, vaan siellä on sellainen kuppi johon viinin maisteltuaan voi sen nätisti sylkäistä.. MUTTA mehän(minä) ei tunnetusti kuppiin syljetä 😀

Toi nainen tuolla takana joka selittää kädet heiluen viineistä oli kyllä niin hyvä tyyppi 🙂

Vielä oli vuorossa yksi viinitila nimeltä Kabminye.. Siellä oli sellainen vanha mies viinurina, jossa me vietettiinkin aika kauan aikaa pölisten miehen kanssa (alkoholilla ehkä osuutta asiaan) ja maistellen koko lista läpi..mies antoi myös paria extraviiniä maistiaisiksi, jota ei listassa ollutkaan 😀

Herranjestas sentäään…. ei muuta kun pyörän satulaan ja kohti hostellia 😀 Huhhuh… Mites tää Paulin kuva….

no ehjinä selvittiin perille asti.. Kello oli siinä vaiheessa neljä, eli kyllä aikamonta tuntia meni.. Syötiin ja sen jälkeen nukahdettiin(lue:sammuttiin) pariksi tunniksi..:D Kun herättiin niin äkkiä kauppaan ostamaan sipsiä ja limua:D

Niin hauska päivä oli, että ei mitään rajaa.. Jotain niin erilaista 😀 Me ollaan nyt ihan hurahdettu viineihin… Tätä päivää kyllä muistellaan vielä pitkään:D

Seuraavana päivänä lähdettiin tutustumaan myös yhteen pieneen juustotasting paikkaan, josta ostin yhden hyvän juuston ja sitten patonkia ja picknikille 🙂 Käytiin myös ihanassa kahvilassa kahvilla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ja tustumassa sellaiseen kuin Maggie Beer`s Farm Shop, jossa oli kaikenlaista maistiaista, mutta mitään eri ostettu 😀

Haluttiin käydä vielä sellaisella viinitilalla kuin Penfolds…Ihan huippuviinejä maisteltiin. NAM! 😀

Nojoo..nyt loppuu viineistä hehkuttaminen..

Sitten olisikin vuorossa…The Great Ocean Road !! ;)))