Mostar, se kuuluisan sillan kaupunki

Päiväretki Bosnia&Hertsegovinan puolelle vei päätepisteenä Mostarin historialliseen kaupunkiin 130 kilometrin ja parin tunnin päähän Dubrovnikista. Vierailu Mostarissa Kroatian puolelta oli itselleni koko reissun must juttu, ja koska en ole mikään autolla ajaja päädyin selvittelemään muita mahdollisuuksia. Ainakaan vielä toukokuussa busseja ei kulkenut säännöllisesti kaupunkien välillä ja julkisella mentäessä olisi ollut pakko yöpyä vähintään yksi yö kaupungissa. Tämän myötä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis ostaa valmis retki kaupunkiin ja niitähän oli Dubrovnikissa tarjolla pilvin pimein.

Näinpä siis retki tuli buukattua Dubrovnikin matkailuneuvonnasta Adriatic Explorerilta 40 eur hintaan per aikuinen ja reitti vei Neumin niemimaan ja Pociteljin kautta kohti Hertzegovinan alueen tärkeintä kaupunkia ja koko maan 5. suurinta kaupunkia Mostaria. Mostarissa sää suosi matkalaista. Bussi jätti monumentin eteen, josta matka jatkui oppaan johdolla kohti vanhaakaupunkia. Matkalla portteja kohti opas varoitteli matkailijoiksi pukeutuneista taskuvarkaista, jotka ovat viimevuosina olleet kaupungissa riesa. Nämä kuljailevat naiset erottuivat kuitenkin hyvin massasta ja porttien sisälle heillä ei ole kuulemma mitään asiaa, sillä kauppiaat soittavat hanakasti heti poliisit. Nämä eivät kuitenkaan omaa reissua haitanneet ja ihan turvallisin mielin sitä tuli kuljettua porttien sisälle ja ulos.

Mostar_1

Mostarin vanhakaupunki on nimenomaisesti se paikka, johon kannattaa tutustua. Vanhaankaupunkiin sisään astuessa edessä odottaa kapeat mukulakivikujat tilpehöörikauppoineen ja ravintoloineen, joita ei missään nimessä oltu hinnoilla pilattu. Maksuvaluuttana kaupoissa ja ravintoloissa kävi Eurot, Kroatian Kunat, sekä BiH:n markka. Itselleni mukaan tarttui mm haalarimerkki 2 eurolla.

Mostar_3

Mostar_5

Mostar_6

Mostar_8

Mostar_7

Eteenpäin kävellessä edessä aukesi Neretva-joki, jota halkoo kuuluisa silta, josta koko kaupunki on saanut nimensä. Aikoinaan tuo kuuluisa silta on yhdistänyt muslimien ja Kroaattien kaupunginosat rauhanomaisesti. Viimeisimmässä sodassa silta kuitenkin pistettiin säpäleiksi, jonka myötä uusi nykyinen nähtävissä oleva silta rakennettiin vanhan sillan arkkirehtuuria noudattaen. Nykyisin silta kuvastaa koko Mostaria ja toimii kesähelteillä rahaa tienaavien uimahyppääjien omana areenana. Toukokuussa hyppääjät olivat vielä selkeästi talviunilla, mutta muuten sillalla riitti kyllä vilskettä ja vipinää.

Mostar_9

Mostar_10

Mostar_11

Toisella puolella siltaa jatkuivat kaupat ja mukulakivikatu vieden vanhankaupungin perälle. Maisemaa väritti monet Minareetit, joista Mostar on tunnettu heti sillan jälkeen. Yhteen näistä moskeijoista (Koski-Mehmed Pashina Dzamija) oli itsellänikin pakko päästä tutustumaan ihan vain minareetin ja sieltä avautuvien näkymien takia. Pääsymaksu moskeijaan ja torniin kustansi 5 euroa aikuiselta. Torniin kiipeäminen vaati taas tahtoa ja pelot täytyi jättää alas, sillä porraskäytävä oli ahdas ja jyrkkä ja ylhäällä puuttui edessä olevat korkeat kaiteet. Mutta en voi sanoa, etteikö kiipeäminen todella palkitsisi näkymien puolesta. Kelpasi hymyillä ja ihailla Mostarin siltaa ja kaupungin ympärillä kohoavia vuoria.

Mostar_12

Mostar_13

Mostar_13

Muutama tunti kuluikin vanhaakaupunkia ihmetellessä vikkelää ja tämän oman kokemukseni jälkeen en enää ihmettele yhtään, miksi Mostaria niin kovin kehutaan. Kaunis kaupunki kauniissa maisemissa ja halpa hintataso tekivät Mostarista (ja koko Bosnia&Hertsegovinasta) paikan, johon haluan mitä pikimmiten takaisin ja tutustumaan paremmin.

Pienellä karhunkierroksella Oulangan kansallispuistossa

Niin kuin Juhannuksen pienestä fiilistelypostauksesta kävikin jo ehkä ilmi, niin tuota keskikesän juhlaa lähdettiin kaverin kanssa viettämään Kuusamoon. Koko pientä pyrähdystä ei kuitenkaan otettu rennosti tyynessä järvimaisemassa vaan koko reissun pääjuttu oli tutustua Oulangan kansallispuistoon ja käydä kiertämässä 12 kilometrin pituinen pieni karhunkierros. Oltiin alunperin luettu, että tämä kierros olis passeli päiväreitti nimenomaan muuttuvista maisemista ja luonnon nähtävyyksistä innostuneille. Toiseksi kierroksenapituus oli juuri sopiva ajatellen meiän reissua ja kolmanneksi pieni karhunkierros tekee ympyrän, jolloin vältytään typerältä eestaas kävelyltä. Näillä perustein me siis päätettiin että reitti sopii meille aloittelijoille kuin kanootti koskeen ja lähdettiinkin valloittamaan maisema sitten muuten sen enempää tutustumatta, mitä tuleman pitää.

Oulanka_1

Oulanka_2

Pienen kerhunkierroksen reitti löytyi näppärästi kansallispuiston eteläosista Juumasta noin 45 kilometrin päässä Kuusamosta pohjoiseen. Juhannuksena aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja moni muukin oli selkeästi päättänyt lähteä hyvän sään innoittamana retkeilemään. Kun vihdoin saatiin auto parkkiin ja tarvittavat eväsreput mukaan oltiin ihan valmiita astumaan poluille ja seuraamaan vihreitä opasmerkkejä ja kiertämään reittiä myötäpäivään.

Myllykoski

Oulanka_5

Oulanka_3

Ensimmäisen puolentoista kilometrin jälkeen saavuttiin Myllykoskelle, jossa saatiin kokea heti ensimmäiset vau elämykset. Hyvän saavutettavuuden vuoksi Myllykosken jokainen notskipaikka oli täynnä väkeä ja ensimmäiselle riippusillalle sai jopa jonottaa vuoroa. Itse koski kuohusi kuitenkin niin vaikuttavasti, että ennenmuinoin tuon kuohun voimalla paikalla on jauhettu viljaa. Ihmismäärä kuitenkin ahdisti sen verran, että käytiin laittamassa nimemme Myllytuvan vieraskirjaan ja jatkettiin samantien matkaa.

Pyöreälampi, suomaisemat ja Kallioportti

Oulanka_7

Oulanka_11

Matka jatkui metsäpolkuja pitkin kohti Pyöreälampea, jossa oli ihan pakko laiturin löydettyä uittaa hikinen pää. Voin sanoa, että vesi oli ihanan virkistävää ja niin kirkasta auringonpaistetta vasten. Polku jatkoi matkaansa lammen reunaa pitkin viedessä pikkuhiljaa kohti suomaisemia. Siinä sitä sitten käppästiin suon keskellä ja reitin ensimmäinen poro käveli aivan meidän nenän edestä ohi. Allekirjoittaneen jalat ehkä alkoi siinävaiheessa hetkisen tutista, mutta hyväntahtoisiahan nuo ovat. Suomaisemaa reunusti pienet lammet ja pikkuhiljaa maisemareitti alkoi viedä ylöspäin.

Nousua riitti ja läähätyksen saattelemana saavutettiin Kallioportin huippu aika mielettömine näkymineen kohti rotkolaaksoja. Viiden kilometrin kävelyn jälkeen pidettiinkin ensimmäinen juomastoppi kallionlaidalla istuskellen ja nauttien maisemasta. Muhun vaan iskee niin kunnolla kaikki rotkot ja korkeuserot ja tuota maisemaa olis voinu jäädä tuijottamaan vaikka kauemmaksiki aikaa.

Harrisuvanto ja kuohuavat koskimaisemat

Oulanka_10

Oulanka_8

Oulanka_9

Kallioportin korkeuksista täytyi toki laskeutua takaisin alas ja tässä vaiheessa kiitettiin tuuriamme siitä, että lähdettiin kiertämään retti nimenomaan myötäpäivään ettei näitä jatkuvia portaita pitänyt kävellä ylös. Laskeuduttiin kuitenkin onnistuneesti Harrisuvantoon tyynen joen äärelle, joka ylitettiin pitkää riippusiltaa pitkin.

Matka jatkui jokivarsia ja metsäpolkuja pitkin jokivartta jollain tasoilla mukaillen. Aina mahdollisuuden eteen tullessa kuikittiin alas joelle ja pidettiin pieniä henkitaukoja kauniin maiseman tullessa eteen. Ensimmäisellä sopivalla kalliolla päätettiinkin syödä matkalta ostetut munkit ja hetken kuluttua Siilastuvan saavutettua paistaa vielä makkarat valmiiden tulien ollessa hollilla.

Jyrävä ja Aallokkokoski

Oulanka_11

Oulanka_12

Oulanka_14

Eväiden syönnin jälkeen kumpikaan meistä ei enää oikeastaan odottanut näkevänsä yhtään mitään uutta, mutta oltiin kyllä niin väärässä, sillä koko kierroksen kaunein maisema vaan ihan yhtäkkiä aukesi siinä nenän edessä. En tätä ennen edes tiennyt, että Suomessa on tämmösiä jonkin sortin vesiputouksia kuin Jyrävä ja olin ihan ällikällä lyöty. Yhdeksän metrinen köngäs pauhusi niin kovalla äänellä, että on vaikea uskoa kuinka suuri voima voi vedellä olla.

Koskimaisemat jatkuivat aina loppuun saakka ja kun 5 tunnin päästä oltiin takaisin Myllykoskella oltiin kumpikin sitä mieltä, että tää kierros oli ihan nappivalinta. Tehtiin myös havainto, että suurinosa porukasta käy vain ekalla koskella ja sitten muuten sai polkua taittaa aika rauhassa ilman ihmislaumoja. Tai sitten meillä kävi vaan hyvä tuuri.

Tällä omalla kokemuksellani voin sanoa, että tämä reitti sopii oikein hyvin ihan peruskuntoiselle ihmiselle. Reitti on merkitty selkeästi, polut ovat hyväkuntoisia ja maisema tarpeeksi vaihtelevaa ettei kierroksen aikana ehdi kyllästyä. Myötäpäivää kierrettäessä rankat nousutkin uupuivat. Levähdys- ja nuotiopaikkoja on runsaasti ja käymälöitäkin löytyy tarpeen vaatiessa matkan varrelta.

Mulla tekis jo mieli takaisin tutkimaan enemmänkin Oulankaa, sillä tästä reitistä jäi niin älyttömän hyvä mieli.

Eli eikun retkelle! Onkos teillä kokemuksia Oulangasta?

Suuri kiitos krediitit kuuluu vielä @minzkikselle kaikista kuvista, joissa minä esiinnyn!

Bosnia&Hertsegovina ja pikkuinen Pocitelj

30 km päästä Mostarista etelään löytyi pienoinen Pociteljin kylä Neretva joen varrelta. Ja koska tämä pieni nykyään lähes autio kylä on sopivasti Mostarin varrella, kuului täällä tunnin pysähdys retkiohjelmaan. Myönnän etten ollut kuullut koko Pociteljista ennen retkeä, joten ehkä tämänkin takia pysähdys oli varsin mielenkiintoinen ja tietenkin ensimmäinen pysähdys Bosnia&Hertsegovinan sisämaassa!

Nopeaa opasta kuunnellen opinkin, että tämä pieni kylä on historian saatossa sijaintinsa vuoksi ollut hyvin tärkeä puolustuskaupunki milloin missäkin sodassa. Kuitenkin viimeisimmässä pommituksessa 1990-luvun alussa kaupungin perintöä tuhottiin mittavasti, mutta kohteita on pyritty uudelleen rakentamaan UNESCO:n johdolla. Nykyään pikkuinen Pocitelj onkin siis yksi Bosnia&Hertsegovinan maailmanperintökohteista.

Bussista ulos astuessa tajusi käytännössä aika nopeaa ettei voisi eksyä, sillä koko kylässä meni vain kaksi ylöspäin viettävää pientä kivitietä. Käveltävää ja vierailtavia paikkoja olisi kuitenkin ollut enemmänkin kuin tunniksi ja itse päätin siltä istumalta, että käyttäisin oman aikani juoksemalla niin korkealle kuin ehdin vuorella sijaitsevalle linnoitukselle. Jos ei muuta niin korkealtahan näkee ainakin koko kylän!

Linnoitus, jota kohti pyyhälsin menemään rakennettiin 1400-1700 lukujen välissä suojelemaan kaupunkia. Linnoitus selvisi myös viimeisimmästä sodasta vähin vaurioin ja odottaa törrötti pientä turistia tutustumaan. Aika riitti kiipeämään vain linnoituksen toiseen päähän pienelle tornille, jossa oli hyvä huokaista ja ihailla maisemaa alas kohti kaupunkia. Kovin olivat puut eessä, mutta onneksi täällä ei tunnettu sellaisia rajoituksia ja muurin laidalle pääsi aivan hyvin kipuamaan ja nousemaan ilman minkäänlaisia turva-aitoja. Mitäpä sitä ei ihminen tekisi maisemien eteen. Linnoituksen muuri olisi jatkunut ylöspäin ja kohti toista puolta kaupunkia, mutta siihen ei aikaa saanut mahtumaan. Pääasia että näki koko kylän ylhäältä käsin!

Toinen kylän tärkeä maamerkki on Sisman Ibrahim-Pasan moskeija, joka värittää myös ylhäältä näkyvää maisemaa. Moskeija on yksi ainoista Bosnia&Hertsegovinan perinteisestä Ottomaanien tyyliin rakennetuista moskeijoista ja se onkin kunnostettu täysin sodan jälkeen. Samoista puitteista löytyy muslimien uskonnollinen koulu, hamam ja kellotorni. Moskeijaan olisi ollut pääsymaksu, joten tämä nyt jäi tällä kertaa siis itseltäni näkemättä sisältä.

Mutta kokonaisuudessaan kapeat jyrkät mukulakivikadut ja historiaa huokuneet kivitalot loivat niin nätin maiseman, että olisihan tuolla kauemminkin ihan vain kävellyt ja poikennut paikallisten mummujen luona ostoksilla.Tällaiset pienet kylät kun on vain niin oma juttu.

Jos siis olet suuntaamassa rannikolta Mostariin päiväretkelle niin tässä olis esimerkiksi yks aika loistava parin tunnin pysähdyskohde strategisella paikalla kauniissa jokimaisemissa.

Oulun Tuomiokirkko ja kurkkaus kulissien taakse

Oulun keskustan korkeimmalle paikalle rakennettua pirteän keltaista 56,5 metristä Tuomiokirkkoa ei voi olla näkemättä käveleskellessä Oulun keskustan katukuvassa. Itselläni tulee nykyään lähes päivittäin ohitettua kyseinen pytinki, mutta harvemmin on tullut käytyä sisällä asti. Tänä kesänä ajattelin kuitenkin tehdä poikkeuksen, sillä vietänhän kotimaan täyteistä kesää ja pytinkiä tulee harvase päivä ympyröityä matkailijoiden karttoihin.

Oulun tuomiokirkko_1

Oulun tuomiokirkko_5

Oulun tuomiokirkko_6

Oulun tuomiokirkko_7

Oulun tuomiokirkko_20

Pari viikkoa sitten koitti ensimmäinen kerta tälle kesää kirkossa sisällä, kun mentiin kaverin kanssa ratkomaan geologista tehtävää. Tänä päivänä nähtävissä oleva kirkko valmistui ensimmäisen kerran vuonna 1777. Kirkko ei kuitenkaan selvinnyt vaurioitta vuoden 1822 suurtulipalosta puurakenteiden palaessa. Niinpä kirkko päätettiin kuitenkin pystyttää uudelleen vanhojen perustusten päälle, jonka runkona toimivat vanhat kiviseinät, mutta johon täysin uutena rakennettiin keskuskupoli, kattorakenteet ja torni. Sisältä kirkko avautui väljänä ja valoisana valkoisine seinineen ja pienine kultauksineen. Puitteissa kelpaisi viettää isompiakin juhlia, sillä tilaa ja penkkejä riittää jopa tuhannelle hengelle asti.

Oulun tuomiokirkko_8

Oulun tuomiokirkko_9

Oulun tuomiokirkko_10

Oulun tuomiokirkko_11

Oulun tuomiokirkko_12

Kesäkiertelyssä parasta on kuitenkin elävä opas kirkon sisällä, joka kertoo kirkon historiaa, esittelee seinällä olevia maalauksia ja vastaa kaikkiin kysymyksiin. Samalla tuli kartoitettua mahdollisuutta vielä vähän laajempaan kierrokseen ja tähän laajempaan kulissien taa viemään kierrokseen pääsin osallistumaan eilen.

Niinpä siis eilen marssin kamera kaulassa paikan päälle suljetuille alueille ja kierros kohti kulisseja saattoi alkaa. Kohti kellotornia johtivat vanhat puuportaat, jotka kiersivät kirkkoa vieden ylöspäin. Välille jäi historiaa havisevia tasanteita ja portaiden jyrkentyessä alkoi huippu pikkuhiljaa häämöttää. Matkalla täytyi toki pysähtyä ihailemaan kirkon kelloja, sekä sen vastikää uusittua koneistoa.

Oulun tuomiokirkko_2

Oulun tuomiokirkko_13

Oulun tuomiokirkko_3

Oulun tuomiokirkko_4

Huipulla ilma oli tunkkainen, mutta hymyltä ei voinut välttyä, sillä ne maisemat! Voi huikeus kuinka hyvin näkyikään Oulun keskusta tuolta kirkosta ihan joka suuntaan.

Oulun tuomiokirkko_13Etualalla Lapland hotel. Taustalla oikealla näkyy Intiö ja sen vesitorni ja vasemmalla puolella näkyy kaikille Oulun kävijöille tuttu tiedekeskus Tietomaa.
SAM_4932

Maisema kohti rautatieasemaa. Horisontista voi erottaa Ouluhallin pyöreän katon. 

SAM_4929

Oulun kävelykatu Rotuaari

SAM_4928

Näkymä kohti Oulun toria ja jokisuistoa. Oikealla näkyvä ”laatikkotalo” on hotelli Radisson. Radissonin vasemmalle puolelle jää Oulun kaupungin teatteri. 

Oulun tuomiokirkko_15

Kirkon edestä löytyy Oulun vanhin puisto nimeltään Franzenin puisto. Oikealla näkyvä keltainen rakennus on Lyseon lukio. Vasemmalle taustalle jää Oulun tori ja muuten maisemasta voi erottaa Oulun saaristoa. 

SAM_4920

Aivan ydinkeskustan tuntumassa levittäytyvä Ainolanpuisto. Puiston keskeltä voi erottaa historiallisen Pohjois-Pohjanmaan museon. Taaempana taustassa näkyy patosilta, sekä Puolivälinkankaan vesitorni

Näkymiä olisi voinut jäädä tuijottelemaan pidemmäksikin aikaa samalla kuunnellen mukaani saaman työntekijän juttusia. Näiden lisäksi huomioni kiinnittyi vanhoihin kieltomerkkeihin tupakoinnista ja kaiverruksiin seinillä. Tämä kirkko on toden totta nähnyt monia vuosia elämää.

Alaspäin mennessä polvet tutisivat normaaliin malliin kapeilla jyrkillä portailla ja alas päästessä ei ihan voinut käsittää, että sain oikeasti mahdollisuuden vierailla huipulla ja tutustua syvemmin Tuomiokirkkoon. Jos ulkomailla kirkot ovat aina mielenkiintoisia vierailupaikkoja, niin tämän vierailun jälkeen voin sanoa, että on ne kyllä kotimaassakin.

Oulun tuomiokirkko_19

Oulun tuomiokirkko_18

Oulun tuomiokirkko_16

Oulun tuomiokirkko_18

Vielä viimeisenä ennen pois lähtöä kurkkasin kaikille avoimiin tiloihin, kuten kirkon Kryptaan, jossa kesäisin toimii kaikille avoin kesäkahvila, sekä ulkotiluksiin, jossa sain vielä aivan erinomaista opastusta.

Mikä? Oulun Tuomiokirkko
Missä? Oulun keskustassa Kirkkokatu 3, keskustan kukkulan laella.
Milloin? Kirkon ovet ovat kesäisin (2016) avoinna päivittäin klo 10-20. Ullakolla sijaitseva kahvila palvelee maanantaista torstaihin 10-19 ja perjantaisin 10-15.
Mitä nähdä? Kirkkosali, kellarissa sijaitseva Krypta, piha-alueet
Mitä maksaa? Kirkkoon tutustuminen on täysin ilmaista.

Aktiivista menoa Oulun maisemissa

Rakas kotikaupunkini Oulu, tämä pohjoisen Skandinavian pääkaupunki on ehdottomasti parhaimmillaan kesällä ja koska Oulusta ei voi varmaan koskaan kirjoittaa tarpeeksi niin päätin tämän kotimaan torstain kunniaksi koota vähän juttuja, miksi mun mielestä Oulu on vaan yksinkertaisesti paras ja monipuolinen valinta pienelle kesälomareissulle. Ihan heti ei nimittäin tekeminen lopu kesken. Tässä siis pienimuotoinen listaus kesätekemisestä Oulussa ja näillä vinkein ei pitäis aktiivisenkaan ihmisen ihan heti tylsistyä!

Reuhkase Rotuaarilla

Meijän oma kävelykatu Rotuaari kuhisee ihmisiä yötä päivään kesähelteillä. Rotuaarin aukiolla voi ihmetellä tunnettua tapaamispaikkaa palloa, pitää vaikka konsertin lavalla tai istahtaa kadun laidalle ihmettelemään elämänmenoa. Jos meno käy kuitenkin liian tylsäksi tai sade yllättää Rotuaarilta voi laajentaa reviiriä Kauppurien kadun hamppareiden ääreen tai aivan uuteen kaupunkilaisten olohuoneeseen ja katettuun ostoskeskus Valkeaan ostoksille. Kunnon reuhkasu onnistuu kuitenkin parhaiten 13-16.7, kun Rotuaari täyttyy hilpeistä juhlijoista Rotuaari Piknikin kunniaksi.

SAMSUNG CSC

Tervehi Toripolliisia

Vaikka Laura tituleerasikin Toripolliisin Oulun paskaksi nähtävyydeksi väittäisin silti, että tuo lihava torilla seisova polliisi on kaikesta huolimatta ihan koko Oulun keskustan keskipiste ja kuvatuin herra. Paska tai ei niin tuolla patsaalla on ihan hirmuisesti myös tunnearvoa paikallisille ja ilman tuota törröttävää polliisia Oulun tori ei olisi enää ainakaan mulle sama paikka. Toripolliisia kannattaa siis ehdottomasti käyä halaamassa mennen tullen palatessa. Noin muuten torilta saa kesäkuumalla jos minkälaista herkkua, patiot on koko keskustan parhaimmat ja Torinrannassa voisi istuskella ja katsella paatteja ja suppaajia illasta toiseen.

Kipase kirkossa

Oulun Tuomiokirkkoa ei voi olla näkemättä keskustassa kävellessä, sillä tuo ylväänä seisova kirkko on rakennettu koko littanan kaupungin korkeimmalle paikalle. Yli satavuotta vanha keltainen kirkko on tutustumista varten avoinna koko kesän ja hyvällä tuurilla hiljaisena hetkenä reippaan oppaan sattuessa kohdalle kulkijan eteen voi tulla mahdollisuus kivuta omalla vastuulla kellotorniin ihailemaan Oulun keskustan maisemia.

SAMSUNG CSC

Mietiskele museoissa

Kun ulkona myrskyää ja sataa vaakatasossa kannattaa suunnata tutustumaan Oulun museotarjontaan. Lasten ja lastenmielisten eli munlaisteni suosikki on ehdottomasti tiedekeskus Tietomaa, josta löytyy jos minkälaista vempelettä ja älypeliä päivän ratoksi mihin tutustua. Tällä hetkellä Tietomaassa voi käydä myös tekaisemassa oman elokuvan, jonka voi lähettää samantien niin itselle kuin kaikille kamuillekin muistoksi. Tietomaan lisäksi Taidemuseossa voi sukeltaa taiteen maailmaan ja tutustua tänä kesänä Marita Liulian ja Essi Renvallin näyttelyihin. Historiasta kiinnostuneiden kannattaa suunnata Ainolan puistosta löytyvään ulkokuoreltaan melko rumaan Pohjois-Pohjanmaan museoon, joka kätkee sisälleen kaupungin historiatietoutta, koiramäki näyttelyn, sekä tänä kesänä Oulussa järjestettävien Kalevan kisojen kunniaksi Sata sankaritarinaa urheilusta näyttelyn.

Hypi Hupisaarilla

Kovin kauas keskustan hulinasta ei tarvitse surauttaa kun saavuttaa Ainolan puiston portin ja rennon luonnon ympäristön. Hupisaarilta löytyvästä Ainolan puistosta löytyy suuri leikkipuisto lapsille, kasvihuoneita, joissa matkustaa trooppisiin maisemiaan ja vesistöissä uivia sorsia. Parasta on kuitenkin sateen jälkeen pauhuava ja virtaava vesi, monet sillat ja kauniit istutukset patosiltojen edessä.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Seikkaile silloilla

Hupisaaret, Pikisaari, Raatin saari, Kuusisaari… Oulu on täynnä saaria, joihin johtaa siltoja ja joilla seikkailla menemään. Siltoja riittää laidasta laitaan aina joen ylittävästä moottoritien sillasta pieniin puisiin kävelysiltoihin. Omia lemppareita ovatkin nuo pienet ja tunnelmalliset valkoiset sillat Ainolan Puistossa.

Pyöräile pää pyörryksiin

Oulu ja pyöräily kuuluvat ehdottomasti yhteen enkä edes ajattelisi käyttäväni muita kulkuneuvoja muuta kuin pakosta. Pyörätietä riittää yhteensä 400 kilometrin verran, mutta pyörämaastot ja maisemat ovat ehdottomasti parhaimmillaan jokisuistossa ja saarilla. Oma lempparireittini kulkeekin keskustasta Pikisaaren kautta Naltsuun ja Toppilan saaren kautta jokivartta Tuiran- ja värtön rantojen kautta takaisin keskustaan.

Nautiskele Nallikarissa

Neljän kilometrin päässä keskustasta avautuu suuren maailman tyyliin melkoisen makoisa biitsi rantakatuineen. Naltsun juttu on jäätelön ostaminen jätskikioskista, kruisailu rannan toiseen päähän majakalle, majakkaan kipuaminen, kahlailu matalassa vedessä ja jalkojen upottaminen pehmeään hiekkaan. Jos Naltsussa haluaa pistää kunnolla ranttaliksi kannattaa suunnata ensin Edenin poreisiin ja käydä sitten illallisella ihan vasta uudistuneessa Nallikari ravintolassa, jonka kasvispiirakka ja cesar salaatti sai ainakin meitsin ja meitsin masun onnelliseksi.

SAMSUNG CSC

Lekottele lammella

Joen ja meren lisäksi Oulusta löytyy myös muutamia aika mahtavia järviä. Pohjoiseen päin huristellessa sellaiset 6 kilometriä ensimmäisenä vastaan tulee Pyykösjärvi ja heti seuraavana Kuivasjärvi. Kuivasjärven rannalta löytyy kätköilystä innostuneille korkea mänty, jonka tuijottaminen saa verenpaineen nousemaan ja sydämen tykyttämään. Helteisenä päivänä Kuivasjärvessä pulahtaminen on myös enemmän kuin sallittua. Oulun kaunein järvi löytyy kuitenkin aivan eri suunnasta 10 kilometrin päästä keskustasta piilosta suurilta väkijoukoilta. Valkeisilla mieli lepää ja vesi on aina kirkasta. Vierestä löytyy myös kalastuskäytössä oleva Mustalampi, jonka ympäri kiertäviltä pitkospuilta voi bongailla suolla kasvavia hilloja ja pistää suun makiaksi.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Astu auringonlaskuun

Koska Oulusta löytyy meri ja meri sattuu sijaitsemaan juuri oikeassa ilmansuunnassa, on Oulussa auringonlaskun ihaileminen aika täydellistä. Pitkän ja hektisen päivän jälkeen asettuminen merenrantaan kuuntelemaan hiljaisuutta ja katsomaan putoavaa aurinkoa ja sen maalaamaa taivaanrantaa on parasta ajanvietettä, mitä itse tiedän. Ja voin sanoa, että kyllä siinä sielu lepää.

SAMSUNG CSC

Näillä vinkein eikun tervetuloa aktiivilomalle Ouluun!

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Kampanjaa hostaa Travellover, Rimma+Laura, sekä MuruMou. Mut kuvineni löytää instasta kaksulii nimimerkin takaa.