Kun Espanja huutaa nimeäsi

Tämä blogi on ollut koko alkuvuoden lähes kuollut. Syynä on tietenkin se, että aikaa ei ole yksinkertaisesti jäänyt tälle pienelle blogille. Sen ajan mitä en ole ollut reissun päällä olen halunnut käyttää hyödyllisesti kotona. Nyt keskiviikkona tein vihdoin ja viimein lukukauden viimeisen tenttini yliopistolla tälle vuodelle, mikä tarkoittaa sitä että seuraavan kerran Oulun Yliopistoon on astuttava vasta ensi syksynä! Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö opiskelu jatkuisi, sillä ovela ja viekas palmupuista haaveilija osasi järjestää asiat niin hyvin, että loppu lukukausi suoritetaan etänä.

Etäily antaa omat mahdollisuutensa levottomalle sielulle ja miksi etäillä muutaman kilometrin päässä Yliopistosta kun sen voi tehdä myös 6000 kilometrin päässä… Näin ollen huomenna hyppään aamukoneeseen maailman nopeimmalla 45 minuutin vaihdolla Helsingissä ja jo aamupäivästä näiden jalkojen pitäisi olla Tenskun maaperällä. Näin ollen toimisto siirtyy ensin muutamaksi päiväksi turistirannikolle etelä-Tenskulle ja siitä toiseksi muutamaksi pohjoiseen ihailemaan Teideä. Tämän jälkeen suoritan taktisen vaihdon ja lennän sopivasti viikonloppumenoihin Madridiin kaupunkielämän äärelle ja etäilen Madridin ihanissa kahviloissa muutaman päivän lisää. Koko touhussa saan kulumaan aikaa noin 2 viikkoa, jonka jälkeen on ihan pakko palata käymään kotisuomessa.

Kun Espanja huutaa nimeä sinne on pakko suunnata. Tällaista tänne loppukuulle. Ei muuta kuin unelmia ja tavoitteita kohti!

Palaillaan ehkä livenä Kanariansaarilta tai mantereelta.

Hasta pronto – Katja

Dublinin parhaissa haikkimaisemissa Cliff Walkilla

Kevät kukoistaa ja St Patricks dayta vieteltiin kymmenisen päivää sitten. Mikäs olisikaan siis parempi aika palata Irlannin vihreisiin maisemiin ja jakaa teidän kanssanne oman reissun parhaat haikkimaisemat. Jos siis loma Dublinissa häämöttää tulevaisuudessa niin tässäpäs olis yksi vinkki kuinka viettää kaunis päivä luonnossa nähden kauniita rannikkomaisemia ja kokea kylätunnelmaa.

Haikkireitti Dublinin etelärannikolla Braysta Greystonesiin valikoitui kohdalle ihan niinkin tärkeän mielekkäästä syystä kuin geokätköily. Ennen reissua selailin kätkökarttaa ja tuolta Brayn ja Greystonesin välimaastosta löytyi yksi mielenkiintoinen piste á la Euroopan vanhin kätkö! Kun kerran mestoilla oltiin eihän tätä suorastaan geokätköilijän pyhiinvaelluskohdetta voinut jättää välistä! Ja niin siis mentiin ilman mitään muuta tietoa alueesta.

Dublinin pääasemilta kulkee junia Brayhin ajasta riippuen noin 30 minuutin välein. Me hypättiin kyytiin Tara streetiltä, ostettiin noin 4 eur menoliput automaatista ja hypättiin junan kyytiin. Matka kesti reilun 40 minuuttia ja edessä oli kauniit merenrantamaisemat.

Bray on Wicklowin alueen suurin keskittymä ja oli juuri sellainen miltä olin ajatellun Irlannin merenrannan kylien näyttävän. Kylä rakentui kivisen rannan ympärille ja edessä häämötti kukkulat. Palveluita oli aina ravintoloista akvaarioon ja muutamiin hotelleihin. Täällä oli selvästi myös lomakaupungin tuntua. Lämpimänä syyspäivänä ihmisiä oli pihalla, mutta mistään matkailijavirrasta ei voinut kyllä millään puhua. Pienen biitsihengähdyksen jälkeen näidenkin jalkojen matka jatkui kohti edessä kohoavaa kukkulaa ja noin 7km:n pituista Cliff Walkia pitkin kohti Greystonesia.

Cliff Walk kulkee nimensämukaisesti mukaillen rannikkoa. Polku on sellaista kiveä ja mutaa ja ihmisiä ei ollut reitillä nimeksikään. Koko homma alkoi ylittämällä pieni kukkula. Ylöspäin mennessä saatiin nauttia Brayn panoraamanäkymistä ja myöhemmin upeista vihreistä kallioista ja merinäköaloista. Alapuolella kulki Greystonesiin menevä junarata ja aina sopivan matkan välein tuo juna muistutti, että oltiin kuljettu eteenpäin 15-30 minuuttia. Cliff Walkilla on pituutta sellainen 7 km ja pätkälle mahtui Euroopan vanhimman kätkön lisäksi myös muita aarteita. Homma oli siihen asti mahtavan upeaa, kunnes Irlannin pilvet alkoivat olettaa sadetta.No tällä kertaa onneksi säästyttiin ja loppujen lopuksi suurimman osan ajasta aurinko antoi parastaan. Kallioilta laskeuduttiinkin pikkuhiljaa alas Greystonesin puolelle ja viimeiset uuvuttavat kilometrin kuljettiin keskellä peltoja ja maaseutua.

Greystones avautui huomattavasti pienempänä kuin isoveljensä. Piirteet kylälle oli kuitenkin aivan samat. Syrjäkylälle rakennettiin uusia merenranta hotelleja ja asuintaloja ja keskustasta löytyi komeita kalliomaisemia, rantaa ja muutamia ravintoloita. Pieni kylän raitti oli siis täälläkin rakentunut hyvin merellisesti ja oli aika nopeaa kierretty.

Parasta tälle haikille oli kuitenkin myös se, että Greystonesista ei tarvinut enää palata takaisin Brayhin vaan oma asema ja juna kuljetti suoraan takaisin Dubliniin sellaisessa 45 minuutissa.

Voin ehdottomasti suositella tätä vaihtoehtona tunnetulle ja paikoitellen ruuhkaiselle Howthille. Tää teki ainakin tähän reissaajaan paremman vaikutuksen. Tästä ei varmaan suurkaupungin lähiluonto voi enää parantua!

10 + 2 puistoa Madridissa

Miljoonakaupunki Madrid ei ole todellakaan pelkkää betoniviidakkoa. Itse asiassa kaupungista löytyy laajasti erilaisia puistoalueita ja luontoa. Puolen vuoden asumisen aikana otin lopulta ihan asiakseni seikkailla kartan vihreistä plänteistä toiseen ja tässä sitä nyt ollaan kirjoittamassa 10 pusikon listaa teillekin! Harvasta olen ehinyt koskaan kirjoitella edes omaa postausta, joten tästä on hyvä aloittaa. Jos kaupunki-ilma alkaa siis kyllästyttää tässä on jotain vaihtoehtoista ja toivottavasti uuttakin tekemistä Madridin lomalle.

1.RETIRO

Retiro lienee se Madridin tunnetuin puisto sen kauneudesta ja keskeisestä sijainnista johtuen. Tänne minäkin ensimmäisellä Madridin lomallani ensimmäisenä suuntasin ihailemaan ikonista tekojärveä soutajineen, sekä hämmästelemään kristallipalatsia. Sittemmin asuessa puistossa ei oikein tullut enää käytyä, sillä keskeinen sijainti ja Madridin upeimmat puistomaisemat ovat tuoneet alueelle omat ruuhkansa. Soveltuu siis kiireettömiin lomapäiviin ja on niihin ehdoton, mutta asujan lenkkipuistona aika menetetty tapaus.

Mitä nähdä:

  • Kristallipalatsi ja sen edessä oleva pieni lampi
  • Tekojärvi, jossa voi soudella
  • Alfonso XII:n monumentti järven toisella puolella, johon muuten ensi kuussa avautuu näköalapaikka!
  • Keväisin ruusupuutarhassa on upea kukkaloisto.

Saavutettavuus: 

  • 2 km kävellen Solin pääaukiolta
  • Metrot: Punainen linja (2) esim. Callaon tai Solin pysäkeiltä Retirolle. Turkoosi linja (1) Malasanan ja Gran Vian suunnasta Atochan pysäkille. Violetti linja (9) Ibizan pysäkki
  • Cercanias:  Atocha Cercanias pysäkki, kaikki Renfen lähijunalinjat.

Extra vinkki: Retiron vierestä löytyy muutaman euron maksava Real Jardin Botanico. Jos olet liikkeellä esimerkiksi kukkaloiston aikaan keväällä tämä on maksamisen arvoinen. Tämän lähin pysäkki on turkoosin metrolinjan (1) Atocha. 

2.CASA DE CAMPO

Madrid on siitäkin erikoinen suurkaupunki, että lähes keskustan ytimestä alkaa koko kaupungin suurin puisto, joka ei ole pelkästään puisto vaan kokonainen maalaisalue! Casa de Campo on niin iso ettei sitä kannata lähteä suorittamaan kerralla. Hyvä tutustuminen etukäteen on siis tarpeen. Matkailijalle parasta antia on ehdottomasti tekojärvi, kaapelihissi näkymineen, huvipuisto ja eläintarha. Asukkaalle Casa de Campo tarjoaa aivan uskomattoman hyvä pyöräilymaastot.

Mitä nähdä: 

  • Tekojärvi: kannattaa ottaa eväät mukaan ja jäädä piknikille
  • Teleferico: Kaapelihissimatka Parque Oestelta puiston keskuksiin (noin 6 eur menopaluu)
  • Eläintarha
  • Huvipuisto

Saavutettavuus:

  • Kävellen: Sol – järvi noin 2,5 km
  • Metrot: Jos olet menossa
    a) järvelle: Lago: sininen linja (10),
    b) Telefericolle: Argüelles: keltainen (3), ruskea (4) ja harmaa circle linja (6)
    c) Eläintarhalle: Casa de Campo: vihreä (5) ja sininen (10) linja
    d) Huvipuistolle: Batán: sininen linja (10)
  • Cercanias Renfe: Principe Píon asema: C1, C7, C10

Lue puistosta lisää tästä postauksesta: klik!

3.PARQUE DEL OESTE

Oeste puisto on tunnetuin eteläisestä päästään ja Debodin temppelistään. Debod taas vastaavasti on tunnettu upeista auringonlaskuistaan ja maisemistaan maaseudulle päin. Oestesta löytyy kuitenkin myös ruusupuisto, joka antaa parastaan keväällä kukkimisen aikaan. Muuten voisin sanoa puiston olevan melko perinteinen eikä aikaa näiden kahden lisäksi kannata täällä enempää tuhlata.

Mitä nähdä: 

  • Debodin temppeli ja auringonlaskut
  • Rosaleda del parque del Oeste ruusupuisto

Saavutettavuus:

  • Kävellen: Sol – Debod noin 1,5 km
  • Metrot:
    a) Debodille: Plaza de Espana:  sininen (10) ja keltainen (3) linja tai Ventura Rodriguez keltainen (3) linja
    b) Ruusupuistolle: Argüelles: keltainen (3), ruskea (4) ja harmaa circle linja (6) tai Ventura Rodriguez keltainen (3) linja

4.MADRID RÍO

Madrid Ríon alue on nousemassa yhdeksi Madridin trendikkäimmistä puistoista ja alueista viettää aikaa. Eteläisen Madridin ongelma-alueiden saneeraus on onnistunut halutusti ja jokialueesta on tullut yksi Madridin monipuolisimmista alueista. Madridin joen varrella ihaillaan siltoja, lenkkeillään jokimaisemissa, skeitataan skeittipuistossa ja vieraillaan kasvihuoneissa ja katsellaan näyttelyitä Matadero Madridissa. Tästä tuli yksi omista suosikeistani sen monipuolisuuden vuoksi ja tätä voisin kyllä suosittella lyhyemmällekin lomalle katsastettavaksi.

Mitä nähdä:

  • Vicente Calderónin stadion eli Atleticon kotikenttä
  • Toledon ja Arganzuelan sillat
  • Jokivarsi
  • Matadero Madridin näyttelyalue

Saavutettavuus:

  • Kävellen: Sol – Puente Toledo 2,3 km
  • Metrot:
    a) Vicente Calderónin stadionin päähän: Piramides tai Marques de Vadillo vihreä (5) linja
    b) Mataderolle: Legazpi keltainen (3) tai harmaa circle (6) linja

5.EL CAPRICHO

El Capricho on ehdottomasti Madridin toiseksi kaunein puisto heti Retiron jälkeen. Sen kaukainen sijainti keskustasta on kuitenkin tehnyt siitä rauhallisen, mikä luo vielä aivan omanlaisensa fiiliksen tälle puistolle. Puisto on jaettu kolmeen eri sektoriin. Ranskan mailla voi katsella labyrinttia ja puiston tunnetuinta patsasta. Italialaisessa osassa pääsee katsomaan puiston vanhoimmat rakennukset ja maisemat. Kolmantena englantilaistyylisiä maisemia on nähtävissä vähän siellä sun täällä.

Kävin itse katsastamalla puiston sateisella säällä, joten kuvat eivät anna ollenkaan oikeutta paikan kauneudelle. Yritin itseasiassa tehdä uusinnan Suomi vieraan kanssa, mutta silloin puisto ei jostain syystä ollutkaan auki.

Saavutettavuus: 

  • Metro: El Caprichon pysäkki, vihreä (5) linja.

6.SIETE TETAS

Huonomaineiselta lähiöalueelta Vallecasista löytyy 7 kukkulan puisto, joka on jäänyt aivan huomioitta yhtään missään. Mutta tämä puisto on ehdottomasti Madridin paras näköalapaikka. Tämä on myös niitä paikkoja, jossa saa muuten nauttia kauniista panoraamamaisemista aivan omassa rauhassaan. Antaa ylläolevien kuvien puhua puolestaan!

Mitä nähdä: Madridin parhaimmat ilmaiset panoraamanäkymät

Saavutettavuus: 

  • Metro: Portazgon pysäkki turkoosi (1) linja

Lue kokonainen postaus 7 kummun maisemista tästä linkistä: klik

7.QUINTA DE LOS MOLINOS

Tässä puistossa ei ole mitään ihmeellistä muulloin kuin kevätaikaan mantelin kukkien kukkiessa. Sillon tämä puisto herää eloon ja on ehdottomasti Madridin kaunein! Pinkit kukat ei lienee kaipaa enempää selittelyä. Jos rakastat värejä, romantiikkaa ja kukkaloistoa tule tänne maaliskuun puolivälin taitteilla!

Mitä nähdä: Mantelikukkien kukkaloisto maaliskuun puolivälin tienoilla

Saavutettavuus: 

  • Metro: Suanzesin pysäkki vihreä (5) linja

Katsasta täältä oma postaus puistosta: klik

8.PARQUE EUROPA 

Miniatyyrinen Eurooppa on Madridissa koettavissa yhden päivän aikana Eurooppa puistossa. Kukapa ei haluaisi matkustaa Madridiin näkemään Eiffel tornia ja pissaavaa poikaa. Torrejon de Ardozissa sijaitseva puisto on ulkona kaupunkialueelta 25 kilometriä Solilta itään päin. Tämä erikoinen puisto on kuitenkin ilmaista lystiä ja Renfen lähijunat vie aika näppärästi perille!

Mitä nähdä: Euroopan merkittävimmät nähtävyydet miniatyyri koossa aina Eiffelin tornista, Colosseumiin ja Plaza Mayoriin.

Saavutettavuus: 

  • Cercanias Renfe: Linjat C2 ja C7 Nuevos Ministeriokselta ja Atochasta Torrejon de Ardozin pysäkille. Torrejon de Ardozilta paikallisbussit L1 ja L2 vievät oven eteen. Kävelymatka tällä välillä noin 3km.

9. FELIPE VI

Koillis-Madridissa avautuva 340 hehtaarin puisto oli järjen köyhyyttä 40 asteen helteillä, mutta yksi Madridin pyrähdyksen ikimuistoisimmista seikkailuista. Puisto kattaa yhteensä yli 310 000 puuta ja se on suunniteltu virkistäviin ulkoilu- ja urheilupäiviin. Se esittelee erilaisia luonnon ekosysteemejä, tarjolla on ojamaisemaa, lampia ja jonkin sortin suota. Lapsille oli myös omia leikkipaikkoja. Me kuitenkin etsittiin hyviä kukkulanäköaloja ja päädyttiin samalla katsastamaan pienimuotoinen labyrintti. Lähistöllä ei ole yhtään mitään, joten jos ja kun joskus tiesi vie tänne raahaa omaa juotavaa ja evästä ja mielellään paljon!

Mitä nähdä: 

  • Luontoa
  • Labyrintti
  • Näköalapaikka

Saavutettavuus:

  • Cercanias Renfe: Linja C1 ja C10 Valdebebasiin + 1km kävelyä
  • Paikallisbusseilla 87, 174, SE799

10. JUAN CARLOS I

Juan Carloksen puisto löytyy aiemmin mainitun Caprichon viereltä ja osoittautui sellaiseksi parhaimmat päivänsä nähneeksi urheilupuistoksi. Puisto rakennettiin 1992 vuoden kulttuurikaupunkitittelin puitteissa ja sen jälkeen tätä ei siis ole taidettu paljoa hoitaa. Silti, jos tänne tulee vierailulle lapsille on paljon leikkipaikkoja, alueelta löytyy erikoisia patsaita ja kala-allas, sekä teko kanaaleja, joissa ehkä joskus on soudeltu menemään.

Saavutettavuus: 

  • Metro: El Caprichon pysäkki, vihreä (5) linja.

Ja saako vielä mainita kaksi extraa ihan lyhyesti…

10 + 1 Quinta de la Fuente del Berro

Hyvin pieni puistoalue Goyan hienostoalueen kupeessa. Täältä aukeaa klassiset näkymät Madridin televisiotornille.Tänne siis ottamaan ikonosia kuvia ja katsastamaan yksi pieni tehty vesiputous!

Saavutettavuus: Metro harmaa circle line 6 pysäkki O’Donnel

10 + 2 Parque Central de 3C

Pohjois-Madrid ja oma rakas koti ja listalla ihan vain koska tätä parempaa kotipuistoa ei voi maa kantaa. Vesitornilta avautuu kivat näkymät ja keväisin puistoa koristaa ruusupuutarha, jossa saa ihailla kukkaloistoa ihan ilman Retiron ja Oesten ruuhkia.

Saavutettavuus: Renfe Cercanias C4 pysäkki Tres Cantos

Huh kun tuli puisto ikävä! Näiden lisäksi Madridista löytyy toki vielä ainakin saman verran muita puistoja ja paljon on vielä itselläkin näkemättä. Eiköhän tällä listalla pääse kuitenkin alkuun!

Onko sulla omaa puistolempparia Madridissa? Listan täydennysehdotuksia otetaan myös vastaan.

Kiiruna – Kun kaupunki muuttaa kaivoksen alta

Vietin viime viikonloppuni ensimmäistä kertaa ikinä pohjoisessa ja suuntana oli niinkin eksoottinen kohde kuin Ruotsin Kiiruna. Tälle reissulle lähdettiin maantieteilijä porukalla tutustumaan yhden luennon verran Kiirunan kaupungin muutoksiin, jonka jälkeen loppu viikonloppu otettiin rennosti muiden aktiviteettien parissa. Nyt keskityn kuitenkin Kiirunan kaupunkiin ja siihen, kuinka uskomattomia hankkeita täällä pohjoisessa voikaan olla!

Kiiruna on noin 18 000 asukkaan kylänen. Vaikka asukkaita on vähän kaupunkialue on yksi suurimmista maailmassa. Kiirunassa mennään myös maailman korkeimpiin paikkoihin, sillä Ruotsin kansallinen avaruuskeskus sijaitsee kaupungin alueella. Maanalainen maailma lienee kuitenkin se tärkein ainakin suurimmalle osalle asukkaista, sillä Kiirunan talous pyörii kaivostoiminnasta. Ilman tätä kaivosta kaupunkia tuskin olisi edes olemassa.

Kaupunkikierroksella Kiiruna vaikutti normaalille pienelle kylälle. Pastelliset puutalot ovat rakentaneet pienen keskustan ja kaikki on sopivan hajallaan toisistaan. Kaupunkiympäristöstä löytyy kirkko, kaupungintalo, yliopistorakennus ja muutamia kauppoja ja ravintoloita. Tunti ja koko kaupunki oli oikeastaan kokonaan nähty, mikä näillä omille kohdille sattuneille pakkasille oli oikein hyvä asia.

Valtavaa kaivosta ei voi kuitenkaan olla erottamatta horisontissa, sillä niin korkealle tuo täysin myllätty kasa ylettää. Se oikeastaan kaikuu kaikkialle ja luennon jälkeen tuli ymmärrettyä, kuinka merkittävä rooli tällä kaivoksella voi todella ollakaan…

”Tehdään tilaa kaivokselle ja siirretään kaupunki edestä häiritsemästä”

Kaivoksen toiminta on tullut nyt siihen pisteeseen, että Kiirunan keskusta on saavutettu. Mittauksia on tehty useita ja todettu, että jos homma jatkuu kaupunki tulee romahtamaan minä hetkenä hyvänsä. Koska kaivostoiminta on elintärkeää tälle kaupungille, kaivamista päätettiin jatkaa, mutta kaupunki siirtää pois edestä.

Hanke on jo käynnistynyt. Meille esiteltiin kaupungin piirroksia. Uusi keskustan paikka on jo päätetty ja se tulee sijaitsemaan muutaman kilometrin päässä nykyiseltä paikalta. Siirtyminen tapahtuu vaiheittain ja asukkaiden on valmistauduttava muuttamaan kaivoksen alta. Uutta keskustaa on pyritty suunnittelemaan asukkaiden kanssa ja uudessa paikassa on pyritty suunnitelmien tasolla toteuttamaan suurinosa asukkaiden toiveista. Mitä pidemmälle uuden kaupungin esittely eteni, sitä epäuskoisemmaksi hankkeesta itse muutuin.

Kaivoksen omistama LKAB on Ruotsin valtion omistuksessa. LKAB maksaa kaikki kulut korkoineen, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi alueella asuvat ihmiset saavat päättää haluavatko uuden samankokoisen asunnon uudesta keskuksesta vaiko asunnon arvioidun hinnan puhtaana käteen. Tämän lisäksi yhteistyössä kulttuuritoiminnan kanssa arvokkaat vanhat rakennukset pyritään siirtämään uudelle alueelle niitä tuhoamatta. Näistä lienee tärkein Kiirunan kaunis kirkko.

Luento laittoi miettimään, mitä sitä itse tällaisessa tilanteessa tekisi. Kaivos tuhoaisi kaikki paikkaan sidotut muistot. Mitä jos koko oman kaupungin tunne ja imago tämän jälkeen muuttuisi. Mitä jos uusi alue ei olisikaan enää viihtyisä. Mitä ihmettä sitä tekisi. Toisaalta Kiirunan tapauksessa suurinosa asukkaista on riippuvaisia kaivoksen toiminnasta, joten ehkä tässä tapauksessa tämä liike nähtäisiin ymmärrettävämpänä.

Keskustelu luennon jälkeen oli myös mielenkiintoista. Siinä missä itselle matkailumaantieteeseen suuntautuvana kaivokset ovat enimmäkseen negatiivinen asia ja uhka matkailun kehittämisen kannalta, luonnonmaantieteeseen ja aluekehitykseen suuntautuvat antoivat asiasta mielenkiintoisia eri perspektiivin pointteja. Kaikilla asioilla on aina monta puolta ja tässä jos jossain se tuli todella esille.

Vaikka Kiirunan kylmyys ei oikein vakuuttanut, ihan vain hankkeen takia haluaisin palata kaupunkiin esimerkiksi 5 vuoden päästä, kun suurin osa kaupungista on siirtynyt uudelle paikalleen. Tämäkin kaupungintalo, jossa luento pidettiin on purettu jo ensi kesänä.

Kaikkea sitä maailmalla tapahtuu ja tältä näytti ,Kiiruna talvella 2018. Parin vuoden päästä maisema on lienee jo ihan erinlainen.

Kerran erasmus aina erasmus ja pari kohtaamista Oulussa

Tälle vuodelle on mahtunut jo paljon tohinaa, vaikka itse olenkin pitänyt vakaasti jalat Suomen kamaralla sitten kotiuduttuani Singaporesta. Maisteriopintojen toinen lukukausi on pitänyt mukavan kiireisenä, mutta onneksi erasmus on jättänyt jälkeensä niin päästään vajaita ihania ystäviä, että heitä on saapunut jo kahdesta eri osoitteesta tänne kylmään pohjolaan ihmettelemään lunta ja jahtaamaan revontulia. Mutta hei tietenkin tärkeimpänä syynähän näille reissuille on taatusti ollut tulla moikkaamaan hurmaavaa Suomityttöä…

Madrileño ja 3 päivää Oulussa

Heti Singaporesta palattuani sain seuraavalle viikonlopulle seuraa suoraan rakkaasta Madridista. Madrileño saapui iltakoneella ja lähdin vastaan keskustaan. Vastassa oli pikkupakkanen, hävettävän autio perjantai-iltainen keskusta (sen täytyi olla sen tipattoman vika…) ja yksi onnellinen host mama. Tästä alkoi siis Oulu-loma.

Kolmeen päivään sai usutettua aika paljon ohjelmaa ihan tavallisesta nähtävyyskierroksesta moniin aktiviteetteihin.

Ensimmäinen päivä starttasikin tarkkaan suunnitellulla pyöräkierroksella koko Oulun läpi. Vispasimme menemään läpi kasvitieteellisen puutarhan yliopistolle, tsekkasimme järviä, menimme Tuiran rantaan, hypimme Hupisaarilla, ajelimme Ainolan puiston läpi, kävimme kirkossa, herkuttelimme keskustassa, sanoimme hei Toripolliisille, ihailimme Pikisaaren puutaloja, kävelimme merenjäällä Naltsussa ja hämmästelimme uutta Oulua Toppilansaaressa.
Ensimmäisten kilometrien jälkeen varmuutta alkoi kertyä pyörän selässä ja ja Madrileño pyörsi aika hyvin ajatuksensa siitä, ettei talvella voi missään nimessä pyöräillä tai tehdä ylipäänsä mitään… Kumpikaan ei kaatunut kertaakaan joten homma onnistui aika nappiin!
(Lue saman reitin paikoista tästä, mutta kesäaikaan)

Toinen päivä alkoi retkellä Kiiminkiin Koitelinkoskille katsastamaan luontoa ja harrastamaan talvigrillausta. Koski alkoi olla jo aika ummessa kiitos järkyttävien pakkasien, mutta espanjalainen nautti maisemista. Kaikki oli ”increíble” ja sehän on host-mamasta aina kiva kuulla. Paluumatkalla kävimme pikareissun Ruskotunturilla ja ilalla suuntasimme vielä mäenlaskuun. Enpäs muista milloin viimeksi on tullut itselläkään käytyä pulkkamäessä, mutta voi jumpe oli muuten hauskaa!

Viimeisenä päivänä otimme vielä pyörät alle ja suuntasimme ensin lähirantaan pienelle jäänpäällä kävelyllä. Edelleenkin tämä aktiviteetti sai espanjalaisen sanattomaksi ja vaikka sää oli suoraan Oulusta en kuullut yhtään valituksen sanaa. Kävelyreitti vei omaan lemppariini Letonniemeen ja teimme pienen luontoretken keskellä kaupunkia.

Sitten olikin aika sanoa heipat ja toivoa, että nähdään taas pian.

Itävalta valtaa pohjoisen: Oulu – Rovaniemi

Pariviikkoa opiskelin ahkerasti, kunnes viimeviikolla oli ilo saada 3 rempseää tyttöä Alppien keskeltä Oulun pakkasiin. Valitettavasti oma aikataulu oli jo täynnä myös yliopistoa, joten kaikkea aikaani en voinut antaa Itävallan tytöille samalla tavalla kuin Madrileñolle. Aikataulu hoitui kuitenkin niin kätevästi, että omina kiire päivinäni keskellä viikkoa tytöt ottivat auton ja hurauttivat Rovaniemelle nauttimaan huskytourista ja joulupukista samalla kun itse hoidin yhden tentin ja pari luentoa alta pois.

Oulussa otimme melko rennosti. Ajelimme bussilla keskustaan, teimme pienen kävelykierroksen ja istuskelimme kahviloissa muistellen niitä elämän parhaita hetkiä aurinkoisessa Madridissa. Toki Naltsun ranta oli pakollinen myös tällä porukalla! Muistoja verestääksemme päätimme myös suunnata yhteisvoimin erasmusbileisiin pieneen kellariin ja yrittää leikkiä, että oltaisiin takaisin Madridissa. Eihän se tunnelma ollut toki lähellekään kuin Espanjassa, mutta espanjan omat Erasmusvaihtarit ja se, että ylipäänsä oltiin taas samassa kaupungissa korvasi muuten aika surkeita puitteita.

Tämän tapaamisen jälkeen iski kyllä aivan järkyttävä haikeus ja ikävä. Kyllä siinä tuli taas ajateltua, että oma Erasmus ei olisi voinut olla onnistuneempi. Kuinka paljon Alppien asukinkin kanssa tuli yhdessä koettua!

Samalla kun omat reissut mm. Itävallan roadtripille ja Tsekin pikkukyliin on suunnitteilla, toivon ihan täysillä, että vielä jotkut etelän kasvatit uskaltautuisivat joku päivä Pohjois-Suomeen.

Kerran erasmus aina erasmus ja toivottavasti tämä stoori tulee jatkumaan jopa vielä tänäkin vuonna reunioiden merkeissä. <3 Lähtekää vaihtoon ja tehkää avoimin mielin uusia ystäviä. Ette tule katumaan. Ainakin omalla kohdalla tämä on jo todistettu, että puolen vuoden aikana hankitut ystävät kyllä seuraavat elämässä mukana.