Should we all expect Christmas gifts that can be stolen from your office?

Kuten kaikille on varmasti tullut jo harvinaisen selväksi, niin pääsen luultavimmin ylioppilaaksi 5. joulukuuta. Yksi niistä parhaista jutuista minkä se valkoinen lätsä tuo tullessaan, on tietysti ne juhlta ja LAHJAT! Oon tehnyt enemmän ja vähemmän mahdotonta toivelistaa noiden lahjusten suhteen ja ajattelin ne jakaa täällä. (Jos vaikka joku vielä miettii millä minua tuona talvisena päivänä aikoo lahjoa, sukulaiset vinkvink.)

Michael Korsin Hamilton satchel. Mustana, hopeilla yksityiskohdilla. Ihana, rakkautta, ajattomuutta ja mitä vielä! Tätä olisi hirmuisen mukava sitten joku päivä kannella vaikka yliopiston käytävillä. Ja kaikkialla muuallakin. Se sopii kaiken kanssa ja kaikkeen.

 

Kapistus joka tekisi saumatonta yhteistyötä mun iLuurin kanssa ja tulisi loppuelämän kaverukseksi.Kulkisi kivasti mun hamilton satchelissa… Macbookkia oon kuolannu kohta 4 vuotta. Jos jo pikkuhiljaa….

Viimeisenä mun valkolakkilahjus listalla on Sfinx-kissa. Oon jollain kieroutuneella tavalla menny rakastumaan noihin olentoihin monta vuotta sitten. En kestä, ne on ihania!

Tällasia toiveita löytyy mun listalta. Mitä te ootte saaneet valmistumis tai ylppärilahjaksi tai mitä toivoisitte? (:

Syksyistä lauantaita!

Guys can fake it? Unbelievable! The one thing that’s ours!

Tulihan se sieltä, rakkauden ja intohimon huipentuma Pepenen! Viikon paras päivä, kaikki vielä edessä ja se tunne että tietää niiden pitkään nukuttavien aamujen ja rentouttavien iltojen olevan vielä edessä. Ihanaa!

Tänään ei menny mun aamu ihan putkeen, joten se kun tajusi että nyt on perjantai, autto kyllä yli suurimmasta vitutuksesta. Aamulla nimittäin toteutin sitä normaalia ”en muuten varmaan ehdi bussiin, mutta juoksempa nyt silti”-dilemmaa. Tällä kertaa toi kaikki päätty kuitenkin hyvin, ja kahden kilometrin juoksemisen jälkeen hikisenä mut napattiin tuttavan toimesta auton kyytiin ja ehdin kuin ehdinkin bussiin. Se on vaan maailman inhottavin fiilis, kun oot pukeutunu niin, että ajat pyörällä ja tuulee ja tulee kylmä. Päällä on pitkähihasta ja villaneuletta ja nahkatakki. Sitten joudutkin kävelemään KOVAA. Se hikinen ja überkostea fiilis, kun ilmakin oli sellasta tihkusuihkusadetta ettei mitään rajaa!

Siihen märkään fiilikseen, lisätään vielä sitten pettymys siitä, etten päässytkään pitämään meidän koulun junnuille enkun tuntia… Tällä hetkellä fiilis alkaa kyllä olla jo aikas kohdillaan kun jääkaapissa odottaa pullo valkkaria, kauppahallista ostetut valko-ja sinihomejuusto lämpenee pöydällä ja jalassa on villasukat. Kyllä tää elämä tästä! Onhan PEPE!

Ihanan rentouttavaa perjantaita!

They’re RIBBED FOR YOUR PLEASURE.

Mulla oli eilen VIIMENEN kirjotus!! VII-ME-NEN!!!!! (Tai no toistaiseks, mutta seuraavan kerran kun saliin astutaan eväiden kanssa, on se erittäin vapaaehtoista ”mä pystyn vielä parempaan”-hifistelyä.) Nyt pystyn ehkä taas keskittymään muuhunkin (kirjotin ensin puuhunkin) kun panikoimaan sitä, etten oo avannukkaan kirjoja ja sitten kun ne avannu niin piirtelemään kasvisoluja ja kertailemaan perinnöllisyyttä ja banaanikärpäsiä…

Mutta jotta ei kokeiden teko ylppäreihin päättyisi, niin tänään pamahtaa käyntiin koeviikko! Voi tätä riemun määrää! Ja tossa ei ole sitä kuuluisaa sarkasmia. En ymmärrä mitä ihmiset skitsoaa koeviikkoa, ja pitää sitä rankkana. Pääsee ajoissa kotiin ja tunteja on kaks. Koe ja valmistelu. Rentouden rentous. Eli voi jopa täälläkin alkaa huomata eloa sydänkäyrässä.

Palaillaan parin kuvan muodossa takasin viime lauantaille, kun meillä nyt oli se kuuluisa GNO. Ilta oli loistava, mutta mitä muuta vois olettaa kun omistaa maailman parhaat tytöt?

Antakaa greditit loistavista muokkauksista.

Mutta nyt mä riennän enkun suulliseen kokeeseen (!!!). Ja nyt on jo torstai! Näkyillään!

Elämä parkuu

Kyllä ollaan hengissä, nippa nappa. Vaikka en millään lailla oo jaksanu valmistautua näihin kirjotuksiin (mikä olis ehkä kannattavaa) niin oon vaan ollu ihan rikkipuhkipoikkiväsyny! Minä, joka en ikinä (paitsi krapulassa) nuku päiväunia, nukuin kekenä, kun terveystiedon yo oli ohi, tunnin päikkärit ja menin valehtelematta joskus puol 8 aikaan nukkumaan… Fyysisen väsymyksen lisäksi oon jo ihan tosi kyllästyny istumaan salissa ja tehdä noita yokokeita. Noh, tän päivän jälkeen ollaa jo yli puolenvälin. Ja ens viikolla tää onkin jo ohi ja sit aletaan jännittää tuloksia.

Tänään onneks on jo perjantai ja tää viikonloppu, ja sen suunnitelmat tulee kyllä niin tarpeeseen! Meillä on lauantaina tiedossa GNO:ta ja tänään tehdään beiben ja supermässyjen kanssa leiri meijän sohvannurkkaan ja katotaan joku älyvapaa komedia ja ollaan vaan.

Tsemppiä kaikille muillekkin ruotsin tänään selättäville ja mukavaa pepeä!!

Ps. Oon ihan hukassa kun Nrj:n aamupojat on Ranskassa, eikä käynnistä mun aamua… Terveiset vaan Anssille ja Rennelle..