Browsing Tag

Puola

Viiden tähden Radisson Blu Hotel, Gdansk

Olin meidän Puolan reissun hotellista innoissani jo ennen matkan alkua. Radisson blu:n taattu laatu sekä sijainti Gdanskin vanhankaupungin keskuskadulla… Mikä tuossa voi mennä pieleen? Majoituimme 30 neliön Standard Room -huoneluokassa, josta maksoimme 75 euroa molemmat – ei ollenkaan paha hinta kahdelta yöltä!IMG_5154IMG_5206Hotelli oli todella helppo löytää, kunhan vain osaa suunnistaa Gdanskin päärautatieasemalta lyhyen kävelymatkan vanhaankaupunkiin, tuosta näyttävästä pääkadusta ja keskustasta ei voi erehtyä. Mun aiemmasta postauksesta saa hyvän käsityksen tuota hotellia ympäröivästä mielettömästä miljööstä (linkki). Hotelli mainostaa sivuillaan mm. lyömätöntä ilmaista wi-fiä, lattialämmitystä kylpyhuoneessa, 24h huonepalvelua ja Health Clubia. Lemmikitkin ovat hotelliin tervetulleita. 

Yleiset tilat, baari sekä ravintola ja aula

En valitettavasti ottanut siitä itse respasta kuvia. En vain kehdannut kun vastaanottovirkailijaa näytti muutenkin huvittavan mun kuvailut. Jos tiskillä olisi ollut muuta porukkaa, niin olisin voinutkin siinä sivussa huomaamattomasti räpsäistä… Joka tapauksessa kirjautuminen huoneeseen sujui helposti ja nopeasti ja vastaanottovirkailija oli todella ystävällinen ja kertoi kaiken oleellisen. 
IMG_5201IMG_5203IMG_5491IMG_5489
Hotellin aula on valoisa ja raikas, itse pidin persoonallisesta lasikatosta. Aula on todella tilava ja sen toisella puolella oli ravintola ja baari, joita emme aamupalabuffaa lukuunottamatta testanneet. Tykkäsin hotellista sen puoleen, että jokainen yksityiskohta oli harkittu ja koko hotlan yleisilme oli tyylikäs ja arvokas. Rakastan tuota luonnonvalkoisen ja tummanruskean yhdistelyä. IMG_5492IMG_5493IMG_5490IMG_5314IMG_5313IMG_5155IMG_5485Baarin vierestä vei käytävä ravintolaan, jossa aamupalakin tarjoiltiin. Tuota kautta pääsi myös ulos keskuskadun puolelta. Ravintolan vastaanoton seinällä komeili vaikuttava taulurivistö – vierailijoiden nimiä oli niin Pitbullista Matti Vanhaseen kuin myös Michael Bublésta Angela Merkeliin ja näin edespäin.IMG_5311IMG_5310IMG_5309IMG_5308-001IMG_5307

Isoja peilejä, yksityiskohtia, kattokruunuja, kynttilöitä, kiiltävää pintaa, lämmin ja rauhallinen tunnelma – check! Hotellissa oli huomattavan vähän muita vierailijoita, mikä ei yhtään haitannut. Eipä tuo maaliskuu ole mitään parasta sesonkiaikaa Gdanskissa, kesäaikaan ja joulukuussa voi ollakkin jo vähän ahtaampaa. Harvoin käytävillä törmäsi muihin ihmisiin siivojaa lukuunottamatta. IMG_5195IMG_5194Standard RoomIMG_5187IMG_5163IMG_5162Tykkäsin huoneen värimaailmasta, joka oli täydellisesti linjassa hotellin yleisten tilojen kanssa. Sänky oli pehmeä ja hyvä, mutta tyynyt olivat aavistuksen liian mukautuvia. Tyynyt näyttää muhkeilta, mutta ne litistyivät melkein olemattomaksi kun niihin painoi pään. Kaksi tyynyä olikin välttämättöntä olla. Tykkään littanoista tyynyistä, mutta nää oli vähän liikaa, taas se huomattiin, että ulkomuoto voi pettää. Ihmeteltiin aluksi huoneen nurkassa olevaa ovea ja yritettiin rämpyttää sitä auki. Sit tajuttiin kattoa huoneen eteisessä olevaa pohjapiirrosta – se oli tosiaan ovi viereiseen huoneeseen. Toivottavasti vieruskaveri ei häiriintynyt kun pari suomalaista junttia yrittää tulla ovesta läpi. IMG_5164IMG_5165IMG_5172IMG_5167IMG_5168IMG_5316Huoneeseen tullessa soi klassinen musiikki ja siitä tulikin oikein majesteettinen fiilis. Sen sai myös äkkiä hiljaiseksi, kun alkoi kuningattaren velvollisuudet ärsyttää. Huoneesta löytyi kaksi vesipulloa (kuplaa ja ilman kuplia), silitysrauta, parveke (käytännössä vain ovi, jonka edessä aita), turvalokero sekä tee- ja kahvinkeittovälineet. Minibaaristakin olisi löytynyt kaikenlaisia houkutuksia. IMG_5174IMG_5176Näkyvät hotellin ikkunasta eivät olleet kummoiset, sillä olimme hulppean vanhankaupungin sivukadun puolella. 90 asteen käännös vasempaan niin maisemat olisivat olleet aivan toiset. Vähän jäi harmittamaan, mutta kaikkea ei voi pikkurahalla saada! Onneksi näihin olosuhteisiin nähden täydellinen kylpyhuone lattialämmityksineen kompensoi tuota tylsää maisemaa. Ammekin oli valtava. IMG_5156IMG_5158IMG_5188IMG_5160-001IMG_5192Shampoo, hoitoaine ja suihkugeeli oli kaikki hyviä ja hiuksista sekä ihosta tuli pehmeät ja sileät niiden jäljiltä. Suihku toimi moitteettomasti, eikä lämmintä vettä tarvinnut odotella. Pyyhkeitä ei vaihdettu turhaan joka päivä.

Aamiainen

Meidän varaukseen ei sisältynyt aamiaista, joten ostimme sen yhdelle aamulle erikseen. Me ei oltaisi edes keretty hyödyntää sitä lähtöaamuna, joten näin oli hyvä. 16 euron hintaan saimme kattavan, täyttävän, monipuolisen ja herkullisen aloituksen päivälle. Ruoat tarjoiltiin melko pienistä astioista esteettisyyden vuoksi, joten ne myös loppuivat nopeasti. Onneksi ripeä henkilökunta oli koko ajan asialla ja täyttämässä tyhjiä tarjoiluastioita. IMG_5348IMG_5350IMG_5351IMG_5352IMG_5354IMG_5353IMG_5355Kupujen alta löytyi munakasta, pekonia ja kahta erilaista nakkia. Oli h y v ä ä. Tykkäsin erityisesti hedelmien märäästä ja kauniista asettelusta ja siitä, että ne oli pilkottu valmiiksi suupaloiksi. Pisteet myös marja- ja hedelmäsmoothieista. Uunituoreet sämpylät, pullat ja croissantit olivat arvatenkin kuumaa kamaa ja niitä olisi voinut olla kerralla enemmän tarjolla. Hillojakin oli mistä valita! Annan aamupalalle ruokien hupenemisesta (johtuen pienistä astioista) huolimatta 5/5. Kahvikoneen kahvit olivat hyviä ja valikoima laaja. Myös erilaisia mehuja oli peräti viittä erilaista. Voiko ihanammin päivä enää alkaa?

Yhteenveto

+ Standard Room miellytti silmää, oli putipuhdas ja lämminhenkinen

+ Loistava sijainti

+ Moitteettomasti toimiva, ilmainen ja nopea nettiyhteys, joka oli helposti yhdistettävissä ilmoittamalla huoneen numeron ja varaajan sukunimen

+ Killeri aamupalabuffa, jossa hinta-laatu -suhde kohdillaan

+ Hotellin arvokas ja moderni yleisilme sekä ammattitaitoinen henkilökunta

+ Lattialämmitys kylpyhuoneessa, huoneesta löytyi muutenkin kaikki tarpeellinen ja vähän enemmänkin

– kolkko maisema parvekkeelta

– Lukittu ovi viereiseen huoneeseen häiritsi hieman melun kannalta, sillä vieruskaverin kälätys kuului välillä selkeästikin


Kaikenkaikkiaan loistava kokemus ja tänne voisin tulla ehdottomasti uudestaan, jos vain jatkossakin saisi kaksi yötä 150 eurolla. Sen kun jakaa reissukaverin kanssa, niin hinta on todella edullinen! Mitäs te tykkäsitte?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Tänne palaan vielä – Stare Miasto

Mitä enemmän matkustan, sitä pienemmäksi itseni tunnen. En ole nähnyt maailmasta vielä mitään, vaikka kuinka olen yrittänyt haalia muistoja mahdollisimman monesta paikasta mukaani. Pelkään, ettei aika ja resurssit riitä. Koko ajan on kiire näkemään, tuntemaan ja oppimaan lisää. Miksi ei voisi vain elää hetkessä ja olla onnellinen siitä, mitä on jo tähän mennessä nähnyt ja kokenut? IMG_5144IMG_5137IMG_5211IMG_5105IMG_5113IMG_5218

 Gdansk on paikka, jossa on helppo pysähtyä. Vanhassakaupungissa ei ole liikenneruuhkia tai piippaavia liikennevaloja eikä tunkeilevaa ihmismassaa, siellä kun ei ole koko liikennettä ylipäätään. Gdanskin nähtävyydet ovat kaikki kävelymatkan päästä toisistaan, joten julkisia ei tarvitse käyttää lainkaan lentokentälle siirtymistä lukuunottamatta. Stare Miaston kaduilla aika pysähtyy. Hansaliiton aikaisia koristeellisia rakennuksia katsellessa tuntuu, kuin olisi satojen vuosien päässä todellisuudesta – ainoastaan kirkonkellojen kilinä on muistuttamasta ohi lipuvasta ajasta.

Ei ole mahtavampaa tunnetta kuin se, että ei ole kiire mihinkään. Voi pysähtyä kahville tai jäätelölle mihin tahansa vastaan tulevaan houkuttelevaan paikkaan ja viipyä niin myöhään kuin huvittaa. Joka puolella on kauniita yksityiskohtia, kaiverruksia ja kultauksia niin paljon, ettei tiedä mihin pitäisi katsoa. Stare Miastolla ei vain voi kävellä ottamatta jatkuvasti kuvia, koska kaiken haluaisi ikuistaa. Olisi vapauttavaa kulkea ilman kameran hihnan painoa niskassa, mutta kyllä harmittaisi kotona, jos täältä ei olisi yhtäkään kuvaa.  
IMG_5114IMG_5220IMG_5208IMG_5139IMG_5106IMG_5231IMG_5146IMG_5117

 Oon monta kertaa miettinyt, että mistä kaikesta olisinkaan jäänyt paitsi, jos en olisi ikinä matkustanut. Jos en olisi ikinä nähnyt tätäkään paikkaa. Ei tarvitse kuin matkustaa puolentoista tunnin lentomatkan päähän ja voi löytää edestään tälläisen maan, kulttuurin ja historian. Mulla on niin paljon näkemättä Euroopasta, puhumattakaan koko maapallosta. Lentokone ei ole vielä edes Suomen maan kamaralla, kun jo suunnittelen seuraavaa, edessä siintävää matkaa.

 Gdanskin vanha keskusta on pinta-alaltaan pieni, joten epäilin sen pystyvän tarjoamaan hirveästi mitään uutta ja erilaista toisella käyntikerralla. Pelkäsin, ettemme saisi aikaa kulumaan. Miten vääristynyt ajattelutapa! Miksi tuollaisessa paikassa pitäisi saada aika kulumaan? Onko väärin vain nauttia kaikista kauniista asioista ja ympäröivästä tunnelmasta kiireettömästi vaellellen suuntaan, jonne nokka sattuu osoittamaan? Kyllä se aika kuluu ilman sen tietoista kuluttamistakin – valitettavasti.

IMG_5118IMG_5147IMG_5229IMG_5236

Koska kadut ja nähtävyydet olivat tuttuja ennestään viime joulukuulta, näin tällä kertaa paikan uudesta kuvakulmasta ja kiinnitin huomiota asioihin, joita en ensimmäisellä kerralla huomannut. Kävin kahviloissa ja ravintoloissa, joissa en viimeksi käynyt, mutta oli myös kiva palata jo ennestään tutun ravintolan nurkkapöytään ja tilata sama hyväksi koettu burgeri. Tuntui hassulta, että tismalleen samassa paikassa istuin vajaa kolme kuukautta sitten syömässä tismalleen samaa hampurilaista – ja kokemus oli yhtä hyvä. Miksi oon aina vältellyt menemästä samoihin paikkoihin uudelleen?

Mitä kaikkea nuo kadut ovatkaan nähneet. Gdanskilla on monenkirjava historia ja ajan puremat ovatkin siellä yhä nähtävissä. Osa Gdanskin kivirakennuksista on 900 vuotta vanhoja. Täällä toinen maailmansotakin sai alkunsa Westerplattenin taistelussa vuonna 1939. Seuraavalla kerralla yhdistän Gdanskin reissuun vierailun Auschwitzissä.

Gdansk on yksi niistä liian monista paikoista, jonne lupaan palata vielä uudelleen. Aiemmin olin sitä mieltä, että on tuhlausta matkustaa samoihin paikkoihin kun löytyyhän niitä uusiakin. Nyt en voisi olla enempää eri mieltä! Parasta on mennä fiiliksen mukaan ilman mahdollisuuksien rajaamista. Jos kiireettömät aamut ja euron cappuccinot alkavat tuntua hyvältä idealta, miksen lähtisi Gdanskiin, koska sieltähän niitä kannattaa lähteä hakemaan.

IMG_5123

IMG_5094

IMG_5135IMG_5243-001

En voi sille mitään, että reissujalkaa vipattaa jatkuvasti ja seuraava matka on aina mielessä hautumassa ennen edellisten matkapölyjen laskeutumista. Luulisi, että jonotukseen, odottamiseen sekä loputtomiin nousuihin ja laskuihin kyllästyisi, mutta ei näköjään. Lasken jo päiviä pääsiäiseen ja Berliinin kevääseen, mutta yritän parhaani mukaan myös nauttia tästä hetkestä kotona. Arki on ihanaa, kun tietää, että siitä voi välillä päästää irti.

Kai tän avautumisen pointti oli se, että eläkää hetkessä ja menkää ihmeessä Gdanskiin.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Puolan Riviera eli Sopot ja Euroopan pisin Molo

Nyt on Puolasta kotiuduttu ja taas vaihteeksi kamera pursuaa ihania reissukuvia! Olin reissussa kaverin kanssa ja kolmen päivän aikana kerettiin kierrellä pitkin Gdańskin vanhaakaupungin koristeellisia katuja, ylensyödä halpaa ruokaa sekä käydä junalla viereisessä kaupungissa Sopotissa. Sopot osoittautuikin ihanaksi rantakaupungiksi, jota Puolan Rivieraksikin kutsutaan – syystäkin. Ajattelinkin kertoa nyt enemmän tuosta Gdańskin ja Gdynian satamakaupunkien välissä sijaitsevasta 40 000 asukkaan kaupungista ja samalla vähän avata tuota kyseenalaista otsikkoa.IMG_5359-001Matka Gdańskista Sopottiin taittui 20 minuutissa vanhahtavan neuvostoaikaisen junan kyydissä 4 zlotylla eli alle eurolla. Opiskelija-alennustakin olisi saanut jos olisin tajunnut kysyä, mutta eipä tuo täyshintakaan paljoa hätkähdyttänyt. Lippu ostetaan kassalta juna-asemalta ja ennen junaan astumista se leimataan laiturilla, jottei samaa lippua voi käyttää uudelleen.

Sopot on kuulunut välillä Saksalle, välillä Puolalle ja välillä ollut taas vapaan kaupungin asemassa. Vuonna 1283 Sopot oli pieni kalastajakylä ja vasta 1500-luvulla Gdanskin yläluokka kohotti Sopotin profiilia rakentamalla sinne kesäasuntoja. Sopot on tunnettu kylpyläkaupunkina vuonna 1823, jonne ranskalaislääkäri Jean Georges Haffner pystytti ensimmäiset kylpylät. Sama miekkonen on rakennuttanut Sopotin merkkipaaluksi Euroopan pisimmän laiturin eli puolaksi molon. Gdanskin lisäksi kultaisilla hiekkarannoilla vieraili yläluokkaa mm. Varsovasta, Berliinistä ja Kalingradin alueelta. Sopot sai kaupunkioikeudet vuonna 1901. Tänä päivänä Sopot on ehdottomasti yksi suosituimmista kesäkaupungeista Puolassa ja pitää yhä hallussaan hieman elitististä mainetta. IMG_5362IMG_5363IMG_5367IMG_5370IMG_5372Tuo olikin ensimmäinen keltavihreä kirkko, jonka oon nähnyt.. Aika jännä. Sopotissa olikin hieman kalliimpaa Gdanskiin nähden, mutta kyllä nuo asumuksetkin näyttää vähän äveriäämmiltä. Voin täysin kuvitella näkeväni prinsessa tähkäpään kipuavan linnastaan tornia pitkin alas hiustensa varassa missä tahansa minne silmäni tuolla kohdistin.IMG_5468IMG_5471IMG_5373Juna-asemalta ei ollut vaikea löytää rannalle, lähti vaan kävelemään sinne suuntaan minne kaupunki laskee niin meri ja kauan odotettu Molo tuli vastaan. En voinut uskoa silmiäni (syytän tän kaupungin luomaa tähkäpää-syndroomaa), kun näin mukamas rannalla kasapäin joutsenia tepastelemassa – aivan ihmisten vieressä. Oli pakko kahlata rantahietikon läpi korkokengissä katsomaan lähempää noita ylväitä olentoja.IMG_5391IMG_5380IMG_5387IMG_5386IMG_5433Joutsenten häiritsemisen jälkeen kavuttiin tuolle kuuluisalle laiturille – pitkä se kyllä olikin! Englannin Brighton Pierkin aivan kalpenisi tuon hökötyksen rinnalla. Tää olis niin place to be kesällä. Voin kuvitella kun ihmiset ottaa tuolla laiturilla brunaa ja pelailee lentopalloa rannalla. IMG_5398IMG_5401IMG_5427IMG_5418IMG_5414IMG_5435IMG_5400Tuossa yllä olevassa hotellissa on itse Hitlerkin vieraillut. Meillä oli koko päivä aikaa, joten jäätiin vielä tutkimaan Sopotin katuja tarkemmin. Vastaan tuli myös astetta omituisempi rakennus, jonka edessä piti tietenkin saada otettua turistikuva. Tuollasia pitäis olla joka paikassa!IMG_5460IMG_5465IMG_5449IMG_5446Vietettiin kiireetöntä aikaa Sopotissa kävellen ympäriinsä ja tietenkin välillä piti pysähtyä kahville naatiskelemaan. Matka takaisin Gdanskiin sujui yhtä vaivattomasti kuin tullessa ja mieli olisi tehnyt junailla muihinkin kaupunkeihin. Ehkä ensi kerralla! Suosittelen ehdottomasti käymään Sopotissa päiväreissuilla vaikka sieltä Gdanskista. Seuraavassa postauksessa viliseekin sitten Gdanskin vanhankaupungin kauniita rakennuksia.

Blogin Facebook-sivusta tykkäämällä pysyt kärryillä uusista postauksista ja mut löytää myös Instagramista nimellä @jennavaltari, sinne tulee suhteettoman paljon kuvamatsua reissuilta (:

Aiemmat Puola-postaukset löytyy Puola-tagin takaa (linkki).

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

IG Travel Thursday: Paluu Puolaan (kirjaimellisesti)

Rakastan tätä tunnetta, kun lentoliput polttelee taskussa ja saa alkaa suunnittelemaan seuraavaa reissua. Yleensä en mielellään lähde samoihin paikkoihin heti uudestaan, vaan haluan kierrellä eri maita ja nähdä mahdollisimman paljon erilaisia paikkoja.

Mietittiin kaverin kanssa päämme puhki potentiaalisia Eurooppakohteita, mutta halpa hinta ajoi meidät lopulta ostamaan Wizz Airin lentolippuset Puolaan. Sami ajelee Tampere-Turku -väliä työnsä takia, joten kyytikin Turun lentokentälle ja takasin olis jo valmiina, ei siis tarvitse maksaa junalipusta yli puolet kalliimpaa hintaa kuin lennoista.

dfdjffNuo Gdanskin vanhan kaupungin talot on niin ihania, miksei Suomessa ole mitään tuollaista? Tykkään tosi paljon vanhoista eurooppalaisista kaupungeista, joiden pitkä historia näkyy vielä nykypäivänäkin joka kadun kulmassa. Verrataan vaikka Dubaihin, jossa kaikki on rakennettu parinkymmenen vuoden sisällä, kun ei olla keksitty muutakaan tapaa tuhlata öljyrahoja. Mun mielestä silloin siitä paikasta puuttuu aitous ja jopa identiteetti. Ei sillä, etteikö Dubai olisi ollut kohteena mielenkiintoinen ja loistelias paikka, se vaan painii aivan eri sarjassa tälläisen historiallisen hansakaupungin kanssa. dsfjodsjfEn malta odottaa, miltä tää Veikseljoen ympäristö näyttää keväällä. Joulukuu oli sinänsä ankeaa aikaa tutkia Gdanskia, kun lumen puuttuessa oli mahdoton saavuttaa kunnollista joulutunnelmaa upeasta joulutorista huolimatta. Lunta ei ollut, mutta tuuli ja kylmyys meni luihin ja ytimiin senkin puolesta. Vanhan kaupungin alue saattaa näyttää kovinkin erilaiselta, kun se on riisuttu kaikista jouluhömpötykistä. Saa nähdä tunnistanko edes paikkaa samaksi, niin paljon siellä näkyi joulu joka paikassa. ihhkHRC on yleensä tärkeimpien must see -juttujen joukossa aina kun tullaan tutustumaan uuteen kaupunkiin. Mikähän siinäkin niin viehättää? Varmaan puolta kalliimmat hinnat, koska tuonkin yhden karamellikahvidrinksun hinnalla olis tuolla jossain paikallisbaarissa saanut päihin raavaan miehenkin… Meidän hotelli sijaitsee about 10 metrin päässä tuosta kyseisestä kahvipuodista, meidät löytää varmaan sieltä joka päivä…
kdjfdfkjbjjbTaitavia katusoittajia soittamassa joululauluja, tunnelmallisia valoja ja joulukoristeita, kauniita rakennuksia, nurkan takana joulutori, puujaloilla käveleviä enkeleitä (c’moon..). Lumi vaan puuttui. uujhl Nimetönjxd

Eihän siitä ole kuin kuukausi kun tuolla viimeksi kävin, mutta ei se mitään. Halvat ruoat ja viinit, täältä tullaan taas!  Edellisen reissun Gdańsk -postaukset löytyy täältä, täältä ja täältä. Tein myös erillisen postauksen lentokokemuksesta halpalentoyhtiö Wizz Airilla.

 Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca.

Löydyn instasta nimellä @jennavaltari ja blogia voi seurata myös Facebookissa (:

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather