Monthly Archives

huhtikuu 2015

People help the people – Bloggaajien Nepal-keräys

Herätyskello soi taas liian aikaisin. Voisko joku lähteä mun puolesta töihin? Avaan kaihtimet. Sataa räntää, se tästä vain puuttuikin. Keitän kahvia, mutta maito on loppu. Töihin ajaessa ottaa päähän edellä ajava könnääjä. Ruokatauolla kanawrapit loppuu kesken ja joudun tyytyä puuroon. V-ä-s-y-t-t-ä-ä.Työpäivä tuntuu ikuisuudelta, haluaisin vaan kotiin nukkumaan. Kotona tuijotan masentuneena tiskivuorta.

”Lapset repivät kattopeltejä romahtaneista taloista rakentaakseen edes jonkinlaista suojaa. Kansalaiset etsivät raunioista itse mahdollisia eloonjääneitä ja omaisiaan, kun avustustyöntekijät eivät olleet vielä päässeet paikalle. Chautarassa loukkaantuneet eivät saaneet apua siksikään, että paikallinen sairaala oli romahtanut. ”

”Avuntarve on valtava, ja se tulee jatkumaan vielä pitkään. Kadut ovat täynnä romua, ja vain nelivetojeepillä pääsee juuri ja juuri kulkemaan. Ihmiset tarvitsevat kiireesti suojia, koska täällä on sateista ja viileää. Puhdas vesi on loppumassa samoin kuin ruoka ja lääkkeet. Myös sähköt ovat poikki monin paikoin” – hs.fi

largelarge (6)

Tunnen itseni tällä hetkellä todella itsekkääksi. Valitan joka päivä mitä mitättömimmistä asioista sillä aikaa, kun toisaalla käydään läpi maanpäällistä helvettiä. Nepalin maanjäristys vei tuhansia ihmishenkiä ja loukkaantuneita on uusimman tiedon mukaan miltei 8000. Uhriluvun pelätään nousevan jatkuvasti. Ja mun suurimmat ongelmat tällä hetkellä on se, etten saa kahviini maitoa ja se, ettei millään huvittaisi lukea pääsykokeisiin.

”Olen seurannut vähitellen aukeavaa Nepalin maanjäristysten inhimillistä katastrofia. Tuhansia menehtyneitä ihmisiä, ihmisiä, jotka menettävät läheisensä. Ihmisiä, jotka värjöttelevät vailla kotia” – hs.filarge (4) large (5)

Mulla on katto pään päällä ja kaunis koti. Mulla on aviomies, perhe ja ystäviä, joille voin soittaa vaikka keskellä yötä. Mulla on enemmän ruokaa, kuin mitä tarvitsenkaan. Mun ei tarvitse miettiä, että mahtaako toisella puolella Suomea asuva tuttu olla musertuneena jossain sairaalan raunioissa vai elossa. Mun ei tarvitse pelätä, että maa katoaa alta. En tiedä monestako luonnonkatastrofista, sotien siviiliuhreista tai nälänhädästä täytyy uutisoida, että mun ajattelutapa ja elämänasenne muuttuisi pysyvästi kiitollisemmaksi. Kary totuus on, että maailma kohisee tästäkin sen hetken, mutta pian taas elämä jatkuu ja vanhat uutiset väistyy uusien tieltä.

Lahjoittaminen Punaiselle Ristille on vähintä, mitä voin tässä tilanteessa tehdä. Auta sinäkin Nepalin maanjäristyksen uhreja lahjoittamalla bloggaajien Nepal-keräykseen TÄÄLLÄ. Pienikin summa on tärkeä.

large (3)*Kuvat we heart it

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Matkabloggaajan avautuminen

Täällä yksi arkeen tympääntynyt matkabloggaaja repii hiuksia päästä, enimmäkseen kiireen ja stressin takia. Tuntuu, että oon laiminlyönyt tämän hetken elämässä kaiken muun paitsi työssäkäynnin ja pääsykokeisiin lukemisen – toisin sanoen koti on kuin jyrän alle jäänyt, tiskivuori ulottuu kohta kattoon asti ja treenikamat on ollut ainakin kuukauden päivät pölyyntymässä nurkassa. En osaa rentoutua, sillä takaraivossa jyskyttää koko ajan ajatus siitä, mitä kaikkea on tekemättä. Varsinainen koulunkäynti on jäänyt aika hyvin tän yhtälön ulkopuolelle, kun pääsykokeisiin lukemiseenkaan ei meinaa aika riittää. Ja sitten vielä tämä blogi.

Kuvituksena räpsyjä Puolan Sopotista maaliskuulta.IMG_5385IMG_5394-001En ole viime aikoina löytänyt fiilistä kirjoittamiseen. Postauksia olisi luonnoksissa vaikka kuinka ja edelliseltä reissultakin riittäisi vielä juttuja kerrottavaksi. Mun pää on ihan jumissa tän järkyttävän kiireen keskellä. Aloin valmistella postausta viime reissulta, mutta en vain löytänyt oikeanlaisia sanoja. En halua kirjoittaa mahtavasta reissusta tälläisessä väsyneessä mielentilassa. En kuitenkaan halua jättää koko touhua omaan arvoonsa tän rumban ajaksi, joten oon just ja just saanut postauksen kerran viikossa ulos. Postauksia julkaistessa en oo ollut ihan täysin tyytyväinen lopputulokseen, mutta en ole jaksanut tehdä asialle mitään. Monesti olen avannut tekstikentän, kirjoittanut pari lausetta, pyyhkinyt kaiken pois ja alottanut alusta. Lopulta kyllästyn yrittämiseen ja annan vaan olla. IMG_5433IMG_5387Olisi myös kiva pysyä edes vähän kärryillä tän hetken matkablogimaailman menosta. En ole kerennyt lukea tai kommentoida muiden blogeja ollenkaan, vaikka haluaisin. Näin viikonloppuisin on onneksi aikaa, vaikka tämäkin hetki pitäisi pyhittää koulutehtäville ja VAKAVA -pääsykoeaineiston pänttäämiseen. Olisko siellä toisella puolella näyttöpäätettä sattumoisin muita, jotka tappelee tuon samaisen aineiston kanssa? H-hetki koittaa 5.5, joten pian helpottaa. Toisaalta se tarkoittaa loppukiriä ja ahkeraa lukemista viimeiseen asti.

Tää on ensimmäinen kerta, kun mulla on tälläsiä fiiliksiä blogin suhteen. En olisi kyllä uskonut, että tässä tulee näin vaikeaa. Seinät meinaa kaatua päälle ja nyt vain teen kaikkeni pitääkseni ne pystyssä.  Pakko ottaa päivä kerrallaan, kun viimeiset kuukauden päivät ovat olleet pelkkää suoritusta (saanpas mä kuulostamaan tän ihanan dramaattiselta). Pääsiäismatka Berliiniin oli ihana ja sillä oli kaikki edellytykset täydelliseen arjesta pakenemiseen, mutta en saanut nollausmoodia päälle koulutehtävien ja stressin kulkiessa matkassa mukana. IMG_5380 IMG_5392Olin jo melkein unohtaa, että lähdetään Samin kanssa kuukauden päästä Osloon viikonloppureissulle. Ihme tylsän sunnuntai-illan aivopieru sekin. No ei vaiskaan, oon todella innoissani matkasta, enkä ole edes aiemmin käynyt Norjassa. Enemmän kuitenkin odotan mun kesätöiden loppumista ja Samin kesäloman alkamista 31.8, sillä silloin Mr. ja Mrs. Valtari lähtee oikeasti kunnon lomalle lämpimään, koska tarvitsen rantaloman. Kohteella ei ole väliä, kunhan vaan voin olla tekemättä yhtään mitään, paitsi ehkä ruskettua.

Toivottavasti en tällä tilittämisellä masentanut kenenkään sunnuntain teehetkeä. Laitan nyt koneen sivuun ja alan takoa päähän tuota artikkelikasaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Mielenkiintoinen hotellikokemus: Azimut Hotel Berlin

 Azimut Hotel Berlin  oli todella helppo löytää historialliselta ostosbulevardilta Kurfurstendammilla ostoskeskus KaDeWen lähettyvillä – sijainti olikin mitä mainioin! Kun astuimme hotellin ovista sisään, tuntui kun meidät olisi heitetty aikakoneella satoja vuosia taaksepäin. Uniikki ja persoonallinen arkkitehtuuri sekä historialliset vibat vanhassa hotellirakennuksessa oli tervetullutta vaihtelua aikaisempiin hotelliyöpymisiin. Positiiviset yllätykset eivät loppuneet siihen, vaan saimme vielä respassa kuulla, että meidät on upgradettu Standard Double -huonetta parempaan Superior -huoneeseen. Eihän se mikään sviitti ollut, mutta kuitenkin parasta, mitä hotellilla oli vierailleen tarjota.

Vastaanotto, aula, lounge ja muut yleiset tilat

IMG_5876Ensimmäisenä hotelliin tullessa meitä oli vastassa seinien kokoiset värikkäät historiaa hönkivät maalaukset ja karjuva jellonan pää. Mä jotenkin lumoiduin tuosta kaiteesta, haluan tuollasen meidänkin rappukäytävään! IMG_5875IMG_5654IMG_6193IMG_6194IMG_5656IMG_5856IMG_5655IMG_5661Mielenkiintoisia yksityiskohtia ja valtavia maalauksia oli joka puolella. Heti heräsi mielenkiinto nähdä hotellia enemmän ja tutkia, että oliko tämä vain panostamista hotellin asiakkaalle antamaan ensivaikutelmaan. Oli mahtavaa huomata, että sama persoonallinen tyyli linjasi koko hotellin yleisiä tiloja. Vastaanotossa meidät toivotettiin ystävällisesti tervetulleiksi Berliiniin. 
IMG_6207IMG_5658Aulasta, vastaanottotiskin vierestä oli sisäänkäynti hotellin baariin. Aikamoinen barokkiluola.  Ei ehkä se modernein ja freesein lounge, mutta tarvitseeko sen aina ollakaan? Itsellä tuli jotkut vanhan ajan elokuvakulissit tuosta mieleen. Tuonne vaan tilaamaan tuplaviski ja tupruttelemaan piippua. Muuten hyvä, mutta aamu oli vasta alussa ja Berliinin kadut kutsuivat.
IMG_6205IMG_6204IMG_6206IMG_6203
Superior -huone

Vähän ihmetytti, että hotellihuoneen avaimina toimi kunnon vanhanliiton avaimet. Vanhanaikainen käytäntö, mutta vanhanaikainenhan oli myös hotelli tyyliltään. Avainta sai pyöritellä lukossa muutamaan kertaan, ennen kun saatiin ovi auki.

IMG_5792IMG_5770Sängystä ei sinänsä ole mitään pahaa sanottavaa, vaikka ei kuitenkaan ollut ihan sitä tasoa, mihin olen neljän tähden hotelleissa tottunut. Superior -huone näytti mun silmiin perus Standard Double -huoneelta ja vaikea uskoa, että tämä oli koko hotellin paras huoneluokka. Huone oli kuitenkin moderni ja tyylikäs. Punainen väri toi kontrastia huoneeseen ja oli linjassa koko hotellin punaisten yksityiskohtien kanssa. Hotelli näytti ensi silmäyksellä siistiltä ja puhtaalta, erittäin mukavalta. Nettiyhteyden salasanan sai ilmaiseksi vastaanotosta ja jokaiselle käyttölaitteelle tarvittiin salasana erikseen. Wi-fi toimi kuitenkin nopeasti ja moitteettomasti, mikä ei todellakaan ole itsestäänselvyys tämän tasoisissa hotelleissa. IMG_5789IMG_5772IMG_5774IMG_5781Säilytystilaakin oli mukavasti ja kaapista löytyi myös lukollinen tallelokero numerokoodilla, odotin lähinnä jotain avainkirstua. Kaapista löytyi myös pari maksullista vesipulloa ja pieni viinipullo. Minibaarissakin oli virvokkeita moneen lähtöön. IMG_5778Kylpyhuone näytti putipuhtaalta ja moitteettomalta, kunnes kurkkasin vessanpönttöön. En nyt viitsi hainnollistaa sitä näkyä laittamalla tähän kuvaa, koska minähän en mitään paskaraitoja blogissani halua nähdä. Tulee väkisinkin mieleen, että jos vessaa ei ole pesty kunnolla, niin onko koko huone siivottu lakaisen liat maton alle -meiningillä? Eipä tehnyt ainakaan mieli kulkea huoneen kokolattiamatolla paljain jaloin ja vesilasitkin jäi käyttämättä, vaikka en epäpuhtauksia silmämääräisesti havainnutkaan. Ensimmäinen hotelli, jossa törmään tälläiseen ongelmaan. Iso buu. IMG_5784IMG_5786IMG_5787IMG_5788Aamupala

Jos nyt unohdetaan äskeinen puheenaihe ja siirrytään aamupalaan. Guten morgen vaan!
IMG_5858IMG_5873Aamupala oli huikea. Monipuolinen, hyvin aseteltu ja herkullinen. Extraplusbonuspisteet suklaamyslistä ja bratwurstista. Ruokasali oli  muutenkin todella viihtyisä ja ikkunapaikalta saimme fiilistellä Ku’dammin katuja ja aamuaurinkoa. Pääsiäinen näkyi salin koristeluissa, mutta koko mestaa ei oltu vuorattu pääsiäismunilla ja pupuilla. IMG_5860IMG_5861IMG_5862IMG_5863IMG_5864IMG_5865IMG_5868IMG_5870IMG_5869Aamupala oli über, tarviiko muuta sanoa? Hedelmä- ja appelsiinimehut oli molemmat hyviä, mutta automaattikoneella pyöräytetty cappuccino muistutti enemmän tavallista kahvia kuin cappuccinoa. Ei se silti missään nimessä pahaa ollut. Hedelmät ja leivänpäälliset olivat tuoreita ja jukurtteja oli neljää erilaista, samoin muroja ja myslejä.

Kaikenkaikkiaan hotellista jäi todella positiivinen kuva, yhtä harmillista seikkaa lukuunottamatta. Tämä vessanpönttöcase nimittäin. Luulen, että kyseessä on ollut huolimaton siivooja, joka on epähuomiossa jättänyt pytyn pesemättä. Koko muu huone näytti kuitenkin puhtaalta lattiasta lakanoihin ja suihkutilat myös. Tässä vielä pientä yhteenvetoa Azimut Hotel Berlinin hyvistä ja huonoista puolista.

Yhteenveto

+ Huoneluokan ylennys Superioriin veloituksetta

+ Moitteettomasti toimiva wi-fi

+ Hotellin sijainti Kurfurstendammilla, hotellin omien sanojen mukaan ”Berliinin sydämessä”

+ Huikea aamiainen

+ Hotellin persoonallinen ja historiallinen tyyli

+ Kilpailukykyinen hinta (kallein huone 70 eurosta ylöspäin)

+ Moderni ja siisti huone

– Vessan epäsiisteys

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

I left my heart in Berlin

Rakastan Berliiniä, etenkin sen rentoa ja boheemia fiilistä. Berliini osaa kyllä yllättää, koska sen katuja kuljeskellessa ei ikinä voi tietää mitä nurkan takaa paljastuu. Parasta on haahuilla päämäärättömästi ympäriinsä – sen mitä etsii tietää useimmiten vasta sitten kun sen löytää. Metrolla kulkeminen on todella helppoa ja päivälipun saa ostettua alle 7 eurolla, jos käveleminen ei houkuta. Pidän myös paikallisesta rennosta olutkulttuurista ja tietenkin juoman ja ruoan halvasta hintatasosta. Vaikka pääsiäisen aikaan biergarteneita näkyi joka puolella, katukuvassa ei siitä huolimatta näkynyt kompuroivia känniääliöitä.

Kuvia tuli räpsittyä taas miljoonan turistin edestä. Tässä meidän pääsiäisreissun parhaat palat! Tällä kertaa Ku’damm, Alexanderplatz, Postdamerplatz, Kreutzberg ja Tempelhof tulivat alueina tutuimmiksi. Onneksi Berliinissä riittää koluttavaa vielä monelle viikonloppureissulle!

Berliinissä parasta on… 

…yllätyksellisyys ja rento tunnelma
IMG_6291Kuinka usein Suomessa näkee jonglööraavan balettitanssijan esiintyvän keskellä risteystä taksikuskeille ja muille hämmästyneille kulkijoille? Mies tanssahteli tiensivuun aina valojen vaihduttua vihreiksi ja vähät välitti tööttäyksistä. Pallot lenteli välillä liikenteen sekaan ja silloinhan tämä nuori mies ryntäsi teatraalisesti pelastamaan niitä oman henkensä uhalla.Tää lienee joka päiväistä Kreutzbergin kaupunginosassa, joten ymmärrän täysin, miksei taksikuskit arvostaneet taiteilijan temppuja. Sen sijaan mulle ja Samille tää oli todellakin päivän piristys. IMG_5910Alexanderplatzille oli pystytetty massiivinen pääsiäistori biergarteneineen ja bratwurst-kojuineen. Myynissä oli myös monenlaista pääsiäiskrääsää ja -herkkua. Mulla on joku fiksaatio unisieppareihin, niistä on aina pakko räpsiä kuvia. IMG_5956Tää menee yllätyksellisyys-kategoriaan. Monenkirjava Trabanttijono pyyhälsi ohi rääkät pohjassa. Vähän autenttista DDR-tunnelmaa.
IMG_6039Eksyimme vahingossa antiikkimarkkinoille. Myynnissä oli paljon kauniita vanhoja tavaroita kirjoista kelloihin ja oluttuoppeihin. Kevätaurinko paistoi ja ihmisiä oli paljon liikenteessä. Paikan päällä aisti aitoa rentoa toritunnelmaa. 
IMG_5653Näkymiä Kurfurstendammin pääsiäiskojuille kylmän (ja halvan) olusen äärellä. 
IMG_6029Harmi, kun en saanut tuon miehen performanssia videolle! Ajattelin, että puhallinsoitinmusiikkia raikaa jostain kaijuttimista, mutta ääni olikin lähtöisin noista vesilaseista. Oli pakko pysähtyä kuuntelemaan ja ihmettelemään hetkeksi. 
IMG_6023Tuli taas kerran ikävä omaa hääpäivää. Mitkä mahtavat puitteet ja ympäristö hääkuvien ottamiseen! Miksei me tajuttu… IMG_6354Starbucksin iloinen myyjä nimesi mut Jellaksi. Close enough. 
IMG_6351Käytiin myös Japanissa, eiku… IMG_6259

Tempelhofin hylätyltä lentokentältä löytyi myös suljettu rautatie. 

… ja nähtävyydetIMG_5685Näkymiä Postdamerplatzilla sijaitsevan Panoramapunktin näköalatasanteelta. IMG_6343Kuva antaa ymmärtää, että olimme ainoat turistit koko jalkapallokentän kokoisella holokaustin muistomerkillä. Todellisuudessa saimme odottaa ties miten kauan, että ihmiset menisivät pois kuvan edestä. On tuo vaikuttava betonilabyrintti, taas tuli sekin todistettua. 
IMG_6058Minä ja Dem deutchen Volke – pakollinen turistikuva Saksan lipun alla. IMG_5975Auringossa paistattelua Berliner Domin portailla. Ihmisiä oli todella paljon liikenteessä, vaikka pääsiäispyhän aikaan kaikki kaupat oli suljettu. Lähinnä turisteja, veikkaisin. 
IMG_5939Eräs ystävällinen pariskunta lupautui ikuistamaan meistä yhteiskuvan Alexanderplatzilla. Kerrankin ulkopuolinen oli samalla aaltopituudella ja otti juuri sellaisen kuvan, jollaisen olisimme itsekin räpsäisseet. IMG_6085IMG_5670Postdamerplatz on myös vierailun arvoinen paikka Berliinissä. IMG_6243Checkpoint Charlie – kenties legendaarisin nähtävyys koko kaupungissa? Paha sanoa, noita nähtävyyksiä kun Berliinissä riittää. 
IMG_5562
Meidän hotelli sijaitsi Ku’dammilla, joten niillä suunnilla tuli käveltyä paljon. IMG_6072Brandenburgin portillakin oli taas käytävä ihmettelemässä, siinäpä se yhä seisoi. IMG_6075…sekä värikkäät julkisivut ja katutaideIMG_6081IMG_6095IMG_6293IMG_6299Kreutzberin kaupunginosasta löytyi mielettömiä graffiteja, kuten tämän talon seinästäkin voi nähdä. Koko talo oli taideteosten peittämä. IMG_5581IMG_5585Toinen toistaan värikkäämpiä taloja oli siellä täällä. Tässä asiassa voitaisiin Helsingissä ottaa Berliinistä mallia! IMG_5623IMG_6183

Ei kai tässä auta, kuin vain haikailla seuraavan Berliinin reissun perään. Pikkusisko lähti just hetki sitten matkustamaan kohti Saksaa ja voin sanoa, että mieli teki tunkea itteni sen matkalaukkuun.

Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta yhtä vannoutuneita Berliinin puolestapuhujia? 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather