Browsing Tag

SBS

Suomi vs. Ruotsi: Tukholman Yliopisto 1/3

 

Minulla onneksi on enää muutama kurssi jäljellä otsikossa mainittua koulutusohjelmaa, jes! Ajattelinkin siis tehdä pienen koosteen kuinka Ruotsissa opiskelu eroaa Suomeen verrattuna. Taustatietona vielä, että kyseessä on siis maisteriohjelma; Kandin kävin Suomessa pääaineenani laskentatoimi ja rahoitus, sivuaineena taloustiede. Hakuprosessia en avaa sen enempää, mutta kiinnostuneille tiedoksi että kirjoitin aiheesta jo vuosi sitten täällä :)

 

Kampuselämä

Tukholman yliopistolla on muutamia kampuksia, joista omassa käytössäni on Frescati ja Kräftriket. Frescatin rakennukset on oikeasti ihan kamalia, eikä niitä ole todellakaan suunniteltu viihtyisäksi opiskeluympäristöksi :D En yllättynyt tippaakaan kun kuulin että Frescatin rakennukset muodostivat ennen sairaala-alueen.  Ainut mukava paikka istuskella on Studenthuset, joka on huomattavasti uudempi ja suorastaan paratiisi muihin rakennuksiin verrattuna. Yllättäen se onkin aina tupaten täynnä. Kaikki muut rakennukset saisi minun puolestani yksinkertaisesti räjäyttää. Kräftriketin talot (kuvassa) taasen ovat sentään ulkoapäin hienot, mutta valitettavasti myös nämä on sisältä kovin epäviihtyisät ja epäkäytännölliset.

Suuri ero Suomeen onkin, että opiskelijat ei niinkään ”hengaile” yliopiston alueilla. Se on oikeasti sääli, kandi-aikaan kirjastolle tultiin nimenomaan hengailemaan jaksotuksella 1h lukemista ja 3h kahvilla. Siinä tuli kyllä hankittua ystäviä ihan eri tavalla kuin täällä, tutustuminen oli huomattavasti helpompaa.

 

 

Opiskelijaelämä

Tukholmasta löytyy melkein mitä vaan enemmän tai paremmin kuin Suomesta, mutta opiskelijaelämä ei yllä tälle listalle. Ensimmäisellä viikollani osallistuin tapahtumaan, missä suoritettiin ryhmätehtäviä ympäri kampusta. Meillä oli Suomessa kandissa samanlainen, ja päivä jäi mieleeni ehkä yhtenä parhaista! Tukholman tapahtumassa olin vilpittömän onnellinen, kun ampiainen pisti sormeeni ja sain tekosyyn ”mennä laittamaan käden kylmän veden alle” aka karata koko tapahtumasta. Oli tosin snadisti noloa, kun eräs tyttö johon tutustuin päivän aikana laittoi illemmalla Facebookissa viestiä, että onko mulla kaikki kunnossa kun ei nähnyt minua enää ampiaishyökkäyksen jälkeen :D

Kandina olisi voinut ehkä olla täälläkin enemmän tapahtumia, mutta ilmeisesti nekin aika kaukana Suomen tasosta :)

 

Mahdollisuudet työrintamalla

Mahdollisuus saada oman alan töitä Tukholmassa on kyllä huomattavasti parempi kuin Suomessa. Yli puolet luokastani on opiskelujen ohella töissä, yleensä vielä jossain ”kovissa” hommissa eri rahoitusalan yrityksissä. Tukholmassa tarjontaa on yksinkertaisesti niin paljon enemmän; Suurien kansainvälisten organisaatioiden Pohjoismaiden toimistot sijaitsevat lähes poikkeuksetta Tukholmassa.

Ja hei, varsinkin suomenkielisille työntekijöille on kysyntää! Joo, luitte oikein, suomenkielisille. Usein jos Pohjoismaiden toiminnot on keskitetty Tukholmaan, voivat ruotsalaiset hoitaa niin norjalaiset kuin tanskalaisetkin asiakkaat ruotsalaisten lisäksi. Mutta suomalaiset? Siihen tarvitaan jo erikoisosaamista ;) Sekä minulle että poikaystävälle on tipahdellut useammankin kerran sähköpostiin työhaastattelukutsuja suomea vaativiin tehtäviin, ilman siis että olisimme paikkaa edes hakeneet. Ei tapahtuisi Suomessa!

 

Huomasin että teksti alkoi näyttää jo aikas pitkältä, joten jatketaan seuraavassa osassa :) Kunnianhimoisesti päätin että niitä tulee 3, heittäkää toiveita jos on tiettyjä aihealueita joista toivoisitte tekstiä!

 

 

(En ole ikinä ottanut kuvan kuvaa koululla, joten kuva lainattu täältä)

 

Tukholman Opinnoista – Loppusuora Häämöttää

 

Hejsan,

Ajattelin Kroatia-pläjäyksen välissä kirjoitella vähän kuulumisista Tukholman elämästä ja erityisesti yliopistoon liittyvistä asioista. Hommahan on niin, että olen kolmen kurssin ja yhden gradun päässä valmistumisesta. Parasta! Sääli vaan, että kolmesta viimeisestä kurssista kaksi on ”super matikkaa” (joku voisi tilastotieteiksi, ekonometriaksi ja koodaukseksikin kutsua) aka kiinnostuskiikarit osoittelee vahvasti jo kohti joululomaa.

Tänään myös selvisi, että gradun aihe pitää olla reilu kuukauden kuluttua lukkoon lyötynä. En ole uhrannut gradulle ajatuksia juuri lainkaan (koska luulin että aikaa on vielä vaikka kuinka :D), mutta ehkä menen jommankumman ajatuksissa jo pidempään olleen aiheen kanssa. Ensimmäinen vaihtoehtoni on kirjoittaa asuntosijoittamisesta, joka aiheena kiinnostaa itseäni aivan hirveästi. Tähän pitäisi vain kehitellä tutkimusongelma, ja tässä kohtaa lyö vielä toistaiseksi tyhjää. Toinen vaihtoehtoni onkin sitten kirjoittaa eräs viime kesän töissä tekemäni case ns. gradu-muotoon. Tällöin aiheena olisi yrityksen pääoman optimointi, joka on ehkä ”vähän” vähemmän kiinnostava aihe :D Toisaalta kaikki laskelmat tähän aiheeseen mulla olisi jo olemassa, eli siinä mielessä houkuttava vaihtoehto. Joka tapauksessa, gradu ei huoleta ainakaan vielä mitenkään erityisesti, vaan näen toistaiseksi koko gradu-kevään yhtenä viiden kuukauden lomana hah.

Kandityön tein muuten öljykaupan johdannaissuojista ja sanottakoon vain, että gradu ei varmastikaan tule olemaan jatkopala tuohon aiheeseen :D

 

 

Useimmat opiskelijat kokevat pientä pelkoa persuksilla valmistumisen lähestyessä, mutta itse odotan pois pääsyä jo kuin kuuta nousevaa. Lieneekö syynä se, että Tukholmassa opiskelu on ollut aivan älyttömän haastavaa ja kuluttavaa vai se, että 18 vuotta koulun penkillä yksinkertaisesti riittää, mutta mulle opiskeluajan päättyminen tarkoittaa vapautta! Sitten voi rauhassa pyhittää illat ja viikonloput ihan jollekin muulle kuin super matikoille ja lähdeluettelon täydentämiseen, ryhmätyön kanssa painimiseen tai koodausohjelmalle kiroiluun. Valitettavasti mua kyllä houkuttaisi vähän lukea yksi toinen ala tähän kauppakorkean perään vielä, mutta ehkä sitten joskus.. :D

Ensin kuitenkin askel ”oikeaan” työelämään, joka mun tapauksessani koittaa heinäkuussa ensi vuonna. Työsopimuksen allekirjoitin jo syyskuussa, joka tavallaan antaa mulle ehkä lisää sellaista zen-fiilistä kanssaopiskelijoihin verrattuna. Tästä voisinkin kirjoittaa lisää seuraavassa postauksessa. Myös jonkinlainen koonti opiskelusta Tukholman Yliopiston Banking & Finance -koulutusohjelmasta voisi olla paikallaan nyt kun oma osuuteni on jo melkein taputeltu.

 

(Kuva on Brightonista viime kesältä :))

 

Sitä Sun Tätä

 

Ensimmäinen varsinainen kouluviikko ja ensimmäiset luennot ovat nyt takana. Koska pääaineeni on Banking and Finance, yhdistelmä rahoitusta ja taloustieteitä, pitää mun tankata vanhana rahoituksen opiskelijana melkein koko syksy taloustieteitä.. Jota btw vihaan :D Pääsin heti kyseenalaistamaan pääainevalintani, kun ensimmäisellä Intermediate Macroeconomics tunnilla proffa iski taloustieteen HC-hirviökaavat taululle. Ei naurattanut. Mutta ehkä se siitä selkenee.

Maanantaina kävin hankkimassa itselleni ruotsalaisen henkilönumeron. Onneksi siellä toimistolla oli oma Nordic-jono, olisi voinut muuten kestää tovin jos toisenkin.. Täti luukulla sanoi, että numeron saanti postissa kestää kaksi kuukautta?! Kirosin siinä mielessäni, koska asioita on kovin hankalaa hoitaa ilman henkilönumeroa (pankkitili, vakuutukset, salikortti jnejne), ja sitten numero tippuikin postiluukusta keskiviikkona. Kaksi kuukautta vaihtui kahteen päivään, kerrankin positiivisia yllätyksiä. Nyt voin vihdoinkin ostaa salikortin ja aloittaa urheilun! Koska ilman salikorttiahan ei voi urheilla.

Yllätyksistä puheenollen, Kela muisti minua taas vähemmän mukavalla yllätyksellä. Hain opintotukea ja vastaus on ”Kelan mielestä et kuulu Suomen sosiaaliturvaan”. Siis mitä? Tuskin mä ainut ulkomailla opiskeleva suomalainen olen. Jotain tässä prosessissa on nyt mennyt pieleen, pitää soittaa maanantaina… Ehkä hankinkin maanantaina vahingossa Ruotsin kansalaisuuden itselleni, kuka tietää :D Aina yhtä juhlaa hoitaa asioita Kelan kanssa.

Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille :)

 

Week One

 

Tänään on tosiaan kulunut tasan viikko Ruotsiin saapumisesta. Jotenkin tuntuu että olisin ollut täällä paljon kauemmin jo, asettuminen on sujunut aika easysti :)

 

P8250213

 

Yliopiston rekisteröityminen oli jo viime viikolla, mutta varsinainen action alkoi vasta eilen. Näin ensimmäistä kertaa muut Banking and Finance –ohjelman opiskelijat, siis meitä on vaan nelisenkymmentä?! Naisia huimat viisi kappaletta, miten yllättävää :D Se mikä ihmetytti itseäni aika paljon on se, että ruotsalaisiakin oli vain viitisen kappaletta? Pitää siis ruotsalaistua jossain muualla kuin koulunpenkillä.

Tänään osallistuin johonkin ryhmäytymisjuttuun vain todetakseni olevani ohittanut jo tuon vaiheen. Maistereille ei oikein järjestetä omaa ohjelmaa täällä, joka on sääli, koska minulla ja Erasmus-oppilailla on yllättäen melkoisesti eroavat suunnitelmat tälle syyslukukaudelle :D Ainakin bile-seuraa riittää.