Browsing Tag

Lontoo

Viisi Päivää ja Viisi Lempparia Lontoossa

 

Nyt kun olen itse kotiutunut Helsinkiin, muutti poikaystäväni hiljattain vuorostaan Lontooseen. Pian otamme hienosti läpsystä vaihdon: Mies on UK:ssa kesäkuuhun asti kun taas minä muutan takaisin saarelle heinäkuussa :D Hienosti menee. Anyway, sain tilaisuuden lähteä työpaikan (rahoilla :D) tapahtumaan Lontooseen, joten pakkasin kimpsut ja lensin viikonvaihteessa Britteihin viideksi päiväksi poikaystävän luo :)

On kyllä leppoisaa lomailla vanhassa (ja tulevassa) asuinkaupungissa, ei ole painetta käydä bongaamassa Big Beniä tai shoppailemassa Sohossa. Omat suosikit kaupungissa ovat muodostuneet pikkuhiljaa ja ajattelinkin laittaa nyt jakoon viisi suosikkiani Lontoosta:

 

Lemppari aamiainen: Cafe Rouge. Näitä löytyy useampiakin Lontoossa – itse olen vieraillut St. Katharine Docksin, St. Paul’sin ja Canary Wharfin ravintoloissa, ja kaikki ovat olleet miljööltään erinomaisia! Kesällä kaikissa kolmessa on myös ulkoterassi, osassa veden äärellä, joka on selkeä plussa. Aamiaissettiin (klo 12 asti) kuuluu vapaavalintainen lämmin juoma, tuorepuristettu mehu sekä vapaavalintainen aamiaisruoka, hintaa tällä on £9.95. Ruoka on erinomaista, varsinkin kuvassa näkyvä Granola Brûlée, joka sisältää mm. tuoreita mansikoita, mustikoita ja ananasta karamelisoidun kerroksen alla, nom.

 

 

Lemppari shoppailu-paikka: TK Maxx. Olkaa hyvä, paras Lontoon ”insider” vinkki minkä voin antaa. TK Maxx tarjoaa nimittäin oikeasti halpoja merkkivaatteita ja -kenkiä, kunhan on valmis vähän penkomaan :) Tuotteet on lajiteltu kokojen mukaan, ja usein tiettyä vaatetta on vain yksi kappale koko kaupassa. Esimerkiksi Ralph Laurenin, Dieselin ja DKNY:n vaatteita löytyy aika paljon, mutta olen myös löytänyt yksittäisiä kappaleita mm. Tiger of Swedenin, Lacosten, Juicy Couturen sekä Samsoen, Calvin Kleinin, Kurt Geigerin jne. jne. vaatteita; valikoima on siis todella random :D Tällä kertaa mukaani tarttui Tk Maxx’sta Lacosten villakangastakki. Siis miettikää mikä tuuri, sovitin kyseistä takkia Madridissa vuonna 2016 – ja jätin sen kauppaan koska hintaa oli joku vajaa 500 euroa. Nyt löysin saman takin oikeassa koossa, ainoana kappaleena Lontoosta hintaan £130 #materialismionnellisuus

Tk Maxxilla on Lontoossa muutamakin toimipiste, mutta isoin ja paras omasta mielestäni on Tottenham Court Roadin metroaseman viereinen, eli ihan Oxford Streetin kauppakadun päässä oleva liike.

 

Lemppari maksutapa: Lähimaksukortti. Haha, tämä on ehkä vähän random, mutta Lontoossa on aivan hirveän kätevää maksaa julkisen liikenteen matkoja: Täppäät vain lähimaksukorttisi lukijaan ja menet sisään. Kaukana ovat HSL:n uudet  lukijat tästä nerokkuudesta :D Lähimaksukortit toimivat siis samaan tapaan kuin Oyster cardit, joten turistina en hankkisi Oysteria enää ollenkaan. Katsoin juuri Gatwickin lentokentällä 50 metriä pitkää turistien jonoa lippuautomaateille, kun sisään junaan pääsee suoraankin täppäämällä vain sitä pankkikorttia lukijaan…

Maksukortti kerää päivän matkat yhteen ja veloittaa päivän jälkeen kortilta oikean summan; Huomioitava asia on, että Lontoon liikenteessä on ns. päivittäinen katto käytössä, jonka täytyttyä maksukortilta ei veloiteta enää lisää. Matkustaessani Zonejen 1-2 välillä päiväkohtainen katto oli muistaakseni £6.70, joten kolmannen matkan jälkeen (yksi matka about £2.50) katto on täynnä ja metrolla voi suhata ”ilmaiseksi” niin paljon kuin sielu sietää :) Katon suuruus riippuu käytettävistä Zoneista – joissakin tapauksissa katto voi olla pienempi kuin Oysteriin ladattu 1-day-pass, joten kannattaa miettiä omaa metron käyttöään ja tarkistaa hinnat TFL:n sivuilta!

Vanhemmillani ei ole kummallakaan lähimaksukorttia, joten heidän vieraillessaan Lontoossa viime kesänä tuli minun kokeiltua myös suomalaisia ja ruotsalaisia korttejani; Britti-korttini lisäksi lähimaksu onnistui myös suomalaisella MasterCardilla sekä ruotsalaisella (Nordean) Visa Electronilla.

 

Lemppari herkku: Ben’s Cookies. Aivan täydellisen paksuja ja pehmeitä keksejä! Näistä kekseistä puhuin myös viime vuonna työhaastattelussani, en käsitä vieläkään miten tulin tästä huolimatta valituksi :D Bond Streetin metroaseman vieressä on ainakin yksi myyntipiste, ja Bondin ja Oxford Streetin välissä toinen. Arvatkaa ostinko lennolle näitä?

 

Lemppari kosmetiikkakauppa: Boozt. Tänne kannattaa mennä katsomaan tarjoukset, ne on ihan huikeita! Mulla hajosi matkan aikana puuteri, joten kävin Booztissa hakemassa uuden. Tutkailin Lancomen osastoa ja myyjä kertoi minulle, että ostaessani kaksi Lancomen tuotetta saisin kaupan päälle neljä pienempää tuotetta. Siis neljä! Lopulta päätin pihistää ja ostin puuterin MaxFactorilta. Heidän tarjouksensa ”Osta £15 edestä MaxFactorin tuotteita, saat £30 arvoisen lahjan kaupan päälle” ei ollut sekään huono tarjous ei! Kävelin kaupasta siis ulos hyvinkin tyytyväisenä puuterin sekä täysikokoisten ripsivärin, aurinkopuuterin ja huulipunan kanssa :D

 

Vakinainen Työsopimus – Muutto Lontooseen

 

Kuten otsikko osittain paljastaa, allekirjoitin tuossa muutama kuukausi sitten elämäni ensimmäisen ”oikean” työsopimuksen, joka vie minut takaisin Lontooseen taas ensi kesästä lähtien :) Kyseessä on sama investointipankki jossa olin töissä myös viime kesänä, mutta tällä kertaa expiration date puuttuu kokonaan, eli sopimus on oikeasti vakinainen. Hassua ajatella että työelämä häämöttää oikeasti jo näin lähellä. Vastahan tässä on pieni ikuisuus opiskeltu :D Kuten aiemmassa postauksissa pohdinkin jo, ei haittaa kyllä yhtään koulujen loppuminen, päinvastoin!

 

 

Tuon viidakon keskellä mä käyn sitten töissä :)

Kevään to-do-lista kasvoi aika paljon Lontoo-päätöksen myötä, pitää alkaa taas miettimään mitä se uuteen maahan integroituminen vaatiikaan. Haastavinta tulee olemaan taas ylläriylläri asunnon etsiminen… Lontoosta en uskaltaisi edes vuokrata näkemättä, koska asuntojen kunto on mitä on, joten pitänee ottaa jonkinlainen lyhytaikainen ratkaisu ensin pariksi ensimmäiseksi viikoksi. Ja sen jälkeen toivoa että löytyisi joku 1) tarpeeksi hyväkuntoinen 2) tuplaikkunat omaava 3) kivalla alueella oleva 4) tarpeeksi lähellä London Cityä sijaitseva 5) ei liian kallis 6) ei kokolattiamatollinen ja 7) kalustamaton asunto vuokralle. Lisäksi kaikkien muiden asioiden hoitaminen on pirun haastavaa, koska brittien byrokratia on ihan järjetön. Oman mausteensa soppaan tuo tietysti vielä Brexit, tosin omassa tapauksessa luulen (ja tosiaan toivon), että oma työpaikkani sotii sen taistelun puolestani.

Tästä prosessista varmaan tulee kuulemaan enemmän kuin tarpeeksi sitten ensi keväällä :D

 

Töihin isoon kv-pankkiin Lontooseen?

 

En tiedä paljonko blogin lukijakuntaa kiinnostaa Lontoo ja etenkin sen pankkipuoli, mutta ainakin livenä multa on kysytty PALJON miten tuonne pääsee töihin ja millainen hakuprosessi on. Netistä löytyvä tieto aiheesta on aika sekavaa ja vanhentunutta, lieneekö niin ettei investointipankkiirit pahemmin bloggaile :D Joka tapauksessa, itse olisin kaivannut suomalaisesta näkökulmasta kirjoitettua ajankohtaista selostusta miten homma toimii, joten toivottavasti tästä on jollekin hyötyä! (Teksti koskee siis nyt vain töitä isoissa kv-pankeissa, muusta Lontoon työnhausta en valitettavasti tiedä mitään :))

 

 

Kuka voi hakea? No melkein kuka vaan (yliopisto-opiskelija) :D Lontoossa usein opiskellaan vain kandiksi ja mennään sitten töihin, joten ei hakeakseen ei tarvitse olla maisteriopiskelija. Mullakin kaveriksi määrätty buddy oli oikeastaan nuorempi kuin minä sekä opiskellut ”vain” kandiksi. Lontoossa ollaan myös huomattavasti suvaitsevampia opiskelualan kanssa, tosi moni viime kesän harkkarikavereistani luki pääaineenaan ihan jotain muuta kuin rahoitusta/kauppatieteitä, muun muassa historiaa tai psykologiaa. Kiinnostusta pankkitoimintaan pitää toki olla, mutta oppimiskykynsä ja lukutaitonsa voi todistaa muillakin opintolinjoilla.

Milloin voi hakea? Hakuajat Lontooseen on huomattavasti aiemmin kuin Suomessa on totuttu. Useimpiin investointipankkeihin hakuaika on jo mennyt/on käynnissä, vaikka on vasta lokakuun alku, joten suosittelen olemaan hereillä tuon suhteen!

Onko todennäköisyys päästä surkea? Hakijoita on tuhansia, joten on hyvä pitää mielessä että volyymi on voittoa hakemusten lähettelyssä. Esimerkiksi omalla kohdallani 2% hakijoista pääsi haastatteluun, eli valtaosan kohtalo on tyytyä ah niin tuttuun ”Valitettavasti valintamme ei kohdistunut juuri sinuun” -kirjeeseen. Aika monta kyseistä kirjettä tippui mailiin myös allekirjoittaneelle viime keväänä, mutta kyllä sieltä aina joku menee läpi, onneksi tällä kertaa se mieluisin! :)

 

 

Millainen hakuprosessi on? Kaupallisen alan töissä on usein logiikkaa ja matemaattisia kykyjä mittaavia testejä, joissa kykyjen lisäksi nopeus on valttia. Konsulttifirmat, suuryritykset ja ennen kaikkea pankit tykkäävät harrastaa näitä ja karsia suurimman osan hakijoista pois pelkästään testitulosten perusteella. Kuitenkin, todella moni yritys käyttää vain muutamaa eri testivalmistajaa, joten testejä kannattaa harjoitella myös netissä sekä vähemmän kiinnostavien työpaikkojen hakujen yhteydessä (kysymykset tosin ovat tietysti eri joka kerta ;)). Omalla kohdallani olin vastannut saman testivalmistajan kysymyksiin kahdesti ennen Lontoon hakua; Ensimmäisellä kerralla sain tehtyä matemaattisesta osuudesta vain noin 20/25 kysymystä, toisella kerralla 23/25, kunnes Lontoon kierroksella täräytin kaikki tehden ja aikaa jäi jopa minuutin verran yli.

Testien jälkeen sain kutsun haastatteluun paikan päälle Lontooseen. Briteissä tyyliin kuuluu usein, että matkakulut maksetaan firman pussista, jolloin hakijalle ei tule kuluja haastatteluun osallistumisesta. Ensimmäisellä haastattelukierroksella lensin Lontooseen aamulla ja palasin Tukholmaan jo illalla, joka oli kokonaisuutena aika fyysinen päivä :D Toiselle haastattelukierrokselle päätin sitten lentää haastattelua edeltävänä päivänä ottaa yhden hotelliyön.

Omassa pankissani päätöksenteko oli onneksi todella nopeaa, ja kuulin tulleeni valituksi jo 1-2 päivän päässä haastattelusta :)

 

 

Mitä haastatteluissa sitten kysytään? Usein hyvin laajalla skaalalla. Voisin kategoroida kysymykset kolmeen lokeroon:

  1. Rahoitukseen liittyvät tekniset kysymykset sekä ajankohtaisten uutisten seuranta. Omalle kohdalleni sattui muutamankin kerran esimerkiksi ”Miten uskot Brexit-neuvotteluissa käyvän?” tai ”Kerro vallitsevasta korkopolitiikasta”.
  2. HR-kysymykset, joissa yritetään päästä hakijan luonteeseen kiinni. Yritä siinä sitten keksiä jotain positiivista kun haastattelija pyytää vastaamaan ”Missä konfliktissa olit viimeksi mukana” tai ”Mitkä ovat huonoimmat ominaisuutesi”.
  3. Random-kysymykset, jotka sisältävät loogista päättelyä sekä (omaa inhokkiani :D) todennäköisyyslaskentaa. ”Kuinka monta nuohoojaa on Turussa?” oli ehkä randomein kysymys mihin olen itse vastannut. Näissä tarkoituksena ei ole tietää tarkkaa lukua, vaan johtaa vastaus loogisen päättelyketjun avulla (Turussa on XXX ihmistä -> YYY kotitaloutta -> takkoja voisi siis olla ZZZ kappaetta…). On muuten erittäin kuumottavaa istua haastattelijaa vastapäätä ja yrittää kehitellä ratkaisua tehtävään, jonka vastauksesta ei ole mitään käryä :D

Perinteinen, AINA kysytty avaus on kuitenkin ”Miksi haluat töihin meille?” sekä ”Miksi juuri tämä tehtävä?”, ja näihin kysymyksiin kun osaa vastata erinomaisesti, voi seivata aika monta muuta kysymystä mihin vastaus on vähemmän erinomainen ;) Useat pankit ja konsulttifirmat teetättävät myös case-studyja, mutta omakohtaista kokemusta niistä ei (onneksi) ole.

Sellaista, toivottavasti tästä on jollekin apua tulevissa hauissa!

 

Lontoon asunto

 

Suomesta löytynee paljon Lontooseen muutosta haaveilevia, joten ajattelin jakaa vähän käytännön puolta kuinka oma asuntoni järjestyi ja millainen se loppupeleissä oli.

Koska vietin Lontoossa vain 9 viikkoa, valitsin ”easy wayn” ja otin asunnon sellaiselta firmalta kuin Pure Student Living. Kuvat netissä vaikutti oikein hyviltä, sijainti oli mukavasti Thamesin eteläpuolella Banksidella ja luotin, että firmalta vuokrattaessa asiat sujuvat luotettavammin ja jouhevammin kuin yksityisten toimijoiden kanssa.

(Kuvat Pure Student Living nettisivuilta)

 

 

 

No, vastasiko ylläolevat promokuvat totuutta? Täytyy sanoa, että vastasi! Olin todella tyytyväinen 18 neliön miniyksiööni saavuttuani Lontooseen kerrattuani kaikki mahdolliset kauhuskenaariot lentomatkan aikana :D Yleisvaikutelma oli oikein siisti, jotain pieniä kulumia oli tietysti havaittavissa mutta muuten kaikki oli kohdallaan.

Ensimmäinen ongelma saapui noin viikon kuluttua, kun talon hississä syttyi tulipalo. Kiroiltuani kuin pieni eläin seuraavat 3 viikkoa portaita 7. kerrokseen kävellessäni luottoni kyseisen firman kykyyn hoitaa asioita romuttui täysin. Kolmen viikon jälkeen toinen hissi avattiin käyttöön, mutta toista hissiä ei saatu korjattua koko asumiseni aikana :D Siis 8 viikossa sille hissille ei tapahtunut yhtään mitään!

Seuraavan ongelman huomasin pian hissiepisodin jälkeen, kun totesin että kylpyhuoneeni lattia on jatkuvasti märkä. Ajattelin sen pitkään olevan suihkusta tullutta vettä, mutta piakkoin oivalsin, että jos hypin kylppärin keskellä olevan laatan päällä niin sieltähän tulee vettä saumojen välistä lattiasta :D Seuraavalla viikolla vanhempani tulivat lomalle Lontooseen ja tietysti tutustumaan asuntooni, faija ehti astua askeleen ovesta sisään kun sieltä tuli se sana mitä pelkäsinkin: ”Hometta”. Ja asunto vaihtoon.

Muutin eräänä iltana sitten romuni käytävällä eteenpäin toiseen kämppään homeen takia. Ihme kyllä, kukaan ei mussuttanut mitään silloin kuin ilmoitin heille vaihdosta, odotin jonkinlaista vastarintaa sillä Englannissa asioiden ei ole tapana järjestyä yhtä jouhevasti kuin Pohjoismaissa. Valitettavasti seuraavankin asunnon lattia oli vihertävä saumoista. Otin kuvia ja näytin töissä amerikkalaiselle: ”Aa joo, mut toihan on aina noin, se pitää vaan pestä pois!”. Toinen amerikkalainen komppasi ensimmäistä. Näytin kuvaa suomalaiselle ja ruotsalaiselle, jotka molemmat vahvistivat, että Englannissa ei tuolta välty koska ”UK ihmisten mielestä on ihan ok pestä toi vaan pois, kuinka ällöä”. Pyysin siis tehopesun firmalta kylppärin lattiaan. Yllätykseni sain senkin ilman mutinoita, ja kaiken lisäksi viestin ”Olemme laittaneet kylpyhuoneesi lattialle maton, jolla saat saumat peitettyä”. Meinasi vähän pokka pettää, siis kirjaimellisesti ongelma vaan maton alle ja homma on sillä selvä :D

Oliko Pure Student Living hintansa arvoinen? No ei todellakaan, maksoin tuosta homelattiaisesta kämpästä melkein 1.600 euroa kuukaudessa. Hyvä puoli Puressa kuitenkin oli se, että siellä oli aina joku paikalla kuuntelemassa valitusvirsiäni. Jotkut asiat toimivat jopa hyvin, ja olihan mulla ilmainen biljardipöytä aulassa käytettävissä! Negatiivisena puolena edellisten lisäksi voisin mainita, että nettisivuilla mainostetut pyykkitupa ja ilmainen kuntosali eivät ihan vastanneet odotuksiani; Pyykinpesukoneen, jonka luulin olevan ilmainen maksoikin yli 3 euroa per kerta, ja kuntosali jonka luulin sijaitsevan talossa sijaitsikin jossain ihan muualla.

Muuttaisinko uudestaan Puren taloon? En osaa sanoa. Viikkovuokrasysteemi on sinällään hyvä, sillä maksoin vain tasan yhdeksästä viikosta enkä päivääkään yli, mutta Puren tapauksessa hinnan ja laadun välinen gap on kyllä melko suuri. Todennäköisesti etsisin vastaavan firman ja ottaisin uuden yrityksen toisaalla.