Vuosi 2017

Siinä se vierähti. Jos ihmettelitte mitä mulle kävi, niin se on klassinen pudotus sosiaalisesta elämästä pienen vauvan synnyttyä. Kaikki meni ihan erilailla miten odotin ja tavallaan vaikeamman kautta :/ Mutta nyt on valoa tunnelin päässä ja kovasti toivon pääseväni rakkaiden harrastusten pariin, joita ovat matkustaminen ja blogin kirjoitus <3 Vaikka sitä on vaikea uskoa, joku tätä oikeasti lukee ja se on mulle todella todella kannustavaa aina silloin tällöin kuulla kuinka jonkun mielestä blogi on hyödyllinen ja kiva.

No, vuonna 2017 meille tapahtui aika monta asiaa. Heti UV 2017  juhlien jälkeen sain tietää olevani raskaana (todellinen new year new me), se on tietenkin se suurin uutinen, joka muutti sitten koko sen vuoden kulkua. Onneksi onnistuimme matkustamaan melko paljon minun ollessa raskaana vuonna 2017. Ärsyttää ajatella, että mulla oli mahdollisuus käydä lomailemassa viime vuoden kesäkuussa, mutta Antilla oli jo varattu reissu ja vaikka olisin voinut lähteä äidin kanssa jonnekin, mutta jäin harmittelee matkojen kalliita hintoja (huono kesä) ja ajattelin, että pääsemme matkaan pian tytön synnyttyä… Tässä meni nyt 4kk ja me vasta suunitellaan lähtevämme…

Ja Antilla yksi reissu peruuntuikin, kun vitsaus kävi toteen. Minun piti synnyttää 23.8 ja kovasti toivoin synnyttäväni, jopa vähän aiemmin, mutta vauva oli tiukassa kiinni, eikä lähtenyt ennen kuin oli pakko. Kaksi viikkoa yli, mutta sittenkin omasta toivosta, eikä käynnistyksestä. Hän odotti kaksi viikkoa ja vartin yli puolen yön, jotta saa saman syntymäpäivän kuten äitinsä. Antin lento olisi lähdössä vain muutamien tuntien kuluttua synnytyksestäni, mutta eihän hän mua voinut jättää yksin sairaalalle ja hyvä niin.

Mutta 2017 kävimme seuraavissa paikoissa:

Praha

Munchen

Bangkok/Hoi An/Seoul

Pietari

Pohjois-Norja ja Suomen Lappi

Minä uskoin jotakuta, joka sanoi, että vauvat vain syö ja nukkuu. Kuvittelin, että kun lapsi syntyy, niin olemme jo parin kuukauden päästä reissussa… Öööööö, hyvä että pääsin edes muutaman kerran himasta pois sen kolmen kuukauden aikana, etenkin kun tyttömme ei hyväksynyt mitään muita ruokintakeinoja kuin tissi, olin maksimissaan 3h kerralla hänestä erossa.  Kun odottaa vauvaa, on hyvä olla valmis pahimpaan. Ei se välttämättä tarkoita että oma elämä menee kokonaan, mutta siihen on hyvä olla valmis, niin ei tule pettymyksiä. Etenkin nykyään, kun me kaikki ihmiset olemme niin mukavuuden haluisia.

Meidän vauva on maailman ihanin pallero, MUTTA käytiin monenlaista läpi. Uskoisin, että nyt olemme voiton puolella ja voi toivoa, että tosiaan tästä se vaan helpottaa. Oli iltakoliikkia, oli unettomia öitä, paineita opiskelun suhteen (kuvittelin sen olevan mahdollista) ja vaikka mitä muuta, pariin kuukauteen pisin uni mulla oli sen 2h, useimmiten vähemmän, joskus heräsin jopa tunnin välein. Blaah, se  on uuvuttavaa… Onneksi olen reipas ja optimistinen ihminen, elin sen ajatuksen kanssa, että päivä päivältä pitäisi olla helpompaa. Aah ja se ajatus, että kun kaverimme saavat lapsia ja käyvät läpi pikkuvauva-ajan, niin meidän mimmi jo juoksee ja meitsi saa katsoa sivusta, kun muut kärsii.

You know what? Me suunnitellaan nyt ensimmäistä reissua, en varmaan moneen moneen vuoteen ollut matkustamatta niin pitkää ajanjaksoa kuin nyt. Ja olen kyllä pikkaisen innoissani, että pian lähdemme matkaan. Ihan sama, vaikka kaikki sanovat, ettei loma oo enää loma, kun on lapsen kanssa, vaikka pääsis vähän lämpimämpään – minä olen iloinen.

Ekaa matkakohdetta ei vielä lyöty lukkoon, mutta mitä suuremmalla todennäköisyydellä se on Kanaria. Tylsää, mutta jostain se on aloitettavaa. Olemme me jo käyty autolla ajamassa mökille pariin kertaan liian helppoa ei ole sekään – etenkin, kun matkaa on 600km.

Vuonna 2017 meistä tuli vanhemmat ja muutimme Töölöstä Espooseen. Itkin, kun ilmoitettiin Töölön kämppä myyntiin, koska tajusin että nuoruutemme ja hauska elämä jäävät siihen, niin se tavallaan kävikin 😀 Nyt asumme valtavassa talossa Espoon perukoilla, mutta lapsen nukuttaminen rattaissa omalla takapihalla on sairaan kätevää ja kodinhoitohuone on luksusta.

Montaa asiaa kannattaa ottaa huomioon matkustaessa lasten kanssa. Esimerkiksi nyt haimme tytöllemme passin ja seuraavaksi pitäisi vissiin katsella matkarattaita ja todennäköisesti ostaa lisää matkalaukkuja. Naurattaa kuinka kevyesti olemme tottuneet Antin kanssa matkustamaan. Kahden viikon reissulle meille on yleensä riittänyt yksi iso Samsonite ja pehmeä weekend bag ja aina olimme siististi pukeutuneet ja mukaan mahtui korkkareita ja meikkejä.

Mutta nyt matkustamisesta vissiin tulee erilaista ja tulen kirjoittamaan siitä lisää! Toivottavasti nyt vaan päästäis alkuun!

Irina <3

 

 

Previous Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

Sharing

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail